Kuningas Albert II:n avioton tytär, Belgian prinsessa Delphine sai tittelinsä ollessaan jo yli 50-vuotias. Se vaati vuosia kestäneen oikeustaistelun, joka päättyi vasta kaksi vuotta sitten.

Kuva: Eric Lalmand / ZUMA / MVPhotos, Belga / ddp USA / MVPhotos, Keystone Press Agency / ZUMA / MVPhotos, Francois Lenoir / Reuters

Belgian prinsessa Delphinen tarina on kaikkea muuta kuin tavanomainen. Toisin kuin valtaosa Euroopan kuninkaallisista, Delphine ei kasvanut keskellä hovia titteliään lapsesta asti kantaen. Delphine, 54, sai kutsua itseään prinsessaksi vasta aikuisena. Tähän vaadittiin isyystesti ja vuosien oikeustaistelu, joka saatiin päätökseen vasta lokakuussa 2020 - Delphinen ollessa 52-vuotias kahden lapsen äiti.

Delphinestä on kirjoitettu vuosien varrella paljon. Kun ensimmäiset uutiset hänen todellisista sukujuuristaan levisivät maailman medioissa jo 1990-luvun loppupuolella, tuli Delphinestä hetkessä yksi aikansa seuratuimmista nuorista kuninkaallisista, jonka saamaa huomiota verrattiin jopa Walesin prinsessa Dianaan. Näin siitäkin huolimatta, että tuolloin kyse oli vielä huhusta, jonka Delphinen isä kuningas Albert II kiisti jyrkästi.

Nyt, yli kaksikymmentä vuotta ensimmäisten uutisartikkeleiden jälkeen Delphine kertoo vihdoin oman tarinansa. HBO Max -suoratoistopalvelussa julkaistussa kolmiosaisessa dokumenttisarjassa Delphine: The Secret Princess Delphine kertoo ensimmäistä kertaa lapsuudestaan sekä kivisestä tiestään osaksi Belgian kuninkaallista perhettä.

Delphine Böel on luonut uraa taiteilijana jo kauan ennen kuin hänestä tuli virallisesti prinsessa. Kuva: Belga / ddp USA / MVPhotos

Delphine Böel syntyi helmikuussa 1968. Hänen äitinsä, Sybille de Selys Longchamps, oli tuolloin naimisissa belgialaisen liikemiehen Jacques Böelin kanssa. Dokumentissa Sybille kertoo tietäneensä heti, ettei lapsi olisi hänen aviomiehensä. Hänellä oli nimittäin takanaan peräti yhdeksän keskenmenoa, eikä perheenlisäystä ollut kuulunut vuosiin yrityksistä huolimatta. Näin ollen Sybillellä ei ollut epäilystä siitä, etteikö hänen tulevan lapsensa isä olisi prinssi Albert, jonka rakastaja hän oli ollut jo useamman vuoden ajan ajan.

Sybille salasi raskautensa alkuun paitsi Jacquesilta, myös Albertilta. Sybillen ja Jacques olivat Delphinen syntyessä jo eronneet, mutta Jacquesin uskottiin olleen Delphinen biologinen isä. Delphine kertoo dokumentissa kutsuneensa Jacquesia isäkseen, koska hänen käskettiin tehdä niin. Perhe ei koskaan asunut yhdessä, mutta Delphine vieraili miehen luona säännöllisin väliajoin. Dokumentissa kerrotaan myös Albertin vierailleen vuosien ajan kaksikon luona Brysselissä salaa, piilossa katseilta.

Myös Delphinen äiti Sybille pääsee ääneen tuoreessa dokumentissa. Kuva: Eric Lalmand/Zuma

Toisin kuin julkisuudessa myöhemmin annettiin ymmärtää, Albert oli läsnä salatun tyttärensä elämässä läpi tämän lapsuuden. Delphine ei kuitenkaan koskaan tiennyt, että hänen ja hänen äitinsä luona säännöllisesti vieraillut prinssi oli todellisuudessa hänen isänsä, ei vain Sybillen läheinen ystävä. Delphinen serkku Alexander Lamot kuvailee dokumentissa Delphinen olleen Belgian hovin julkinen salaisuus. Hänen tiedettiin olevan silloisen prinssi Albertin tytär, mutta asiasta ei koskaan puhuttu ääneen.

Delphinen ollessa kahdeksan hän muutti Lontooseen yhdessä äitinsä kanssa. Hän aloitti opinnot paikallisessa sisäoppilaitoksessa ja näki äitiään vain muutamia kertoja vuodessa. Delphine kertoo dokumentissa, että perimmäinen syy muuttoon oli säästää Belgian hovi skandaalilta, sillä huhut hänen biologisesta isästään kiihtyivät, mitä vanhemmaksi hän varttui. Delphine koki olonsa Englannissa vapautuneeksi. Vaikka hän ei tiennyt olevansa salaisuus, piileskely loppui kotimaan vaihtuessa.

Sybillen ja Albertin suhde päättyi yllättäen Delphinen ollessa 14-vuotias ja muutama vuosi myöhemmin Sybille meni uusiin naimisiin. Sybille kertoo tuoreessa dokumentissa, että hänen romanttinen suhteensa prinssi Albertin kanssa kesti lopulta lähes 20 vuoden ajan, vaikka myös tämän väitteen kuningas on sittemmin kiistänyt. Sybille kertoo dokumentissa Albertin olleen jopa valmis eroamaan puolisostaan prinsessa Paolasta, mutta tätä ei koskaan tapahtunut.

Sybille kertoo dokumentissa Albertin olleen valmis jopa eroamaan puolisostaan, prinsessa Paolasta. Kuva: Keystone Press Agency/Zuma

Suhteen päättymisestä huolimatta Sybille kertoo pitäneensä yhä yhteyttä Albertiin salaisen puhelinlinjan turvin. Albert halusi tietää, miten hänen tyttärensä voi. Delphine itse ei siihen aikaan vieläkään tiennyt, että Albert oli hänen isänsä, mutta huhut hänen ympärillään kiihtyivät. Ihmiset pistivät merkille Albertin ja Delphinen välisen yhdennäköisyyden. Delphineen kohdistui uteliaita katseita, jotka seurasivat häntä kaikkialle. Delphine kertoo dokumentissa ahdistuneensa häneen kohdistuneesta huomiosta niin paljon, että hän sairastui lopulta anoreksiaan. Hän uskoi, että painoaan pudottamalla hän katoaisi ihmisten silmistä. 174-senttinen Delphine painoi alimmillaan vain reilut 30 kiloa.

Sybille kertoi Delphinelle totuuden Albertista Delphinen ollessa 17-vuotias. Delphine kuvailee dokumentissa tiedon olleen hänelle helpotus, ja hänen jatkaneen yhteydenpitoaan Albertin kanssa aikuisikäänsä asti. Vaikka Albertista tuli veljensä kuoleman myötä Belgian kuningas vuonna 1993, ei kaksikon välisessä suhteessa tapahtunut merkittävää muutosta. Delphine kertoo Albertin olleen yhä hänen tukenaan ja yhden puhelinsoiton päässä, mikäli hän sitä tarvitsisi.

Delphine joutui kohtaamaan kovia, kun tieto hänen taustastaan vuosi ensimmäistä kertaa julkisuuteen vuonna 1999. Kuva: Frederic Andrieu / Sipa Press / MVPhotos

Vuonna 1999 kaikki muuttui. Nuori journalisti Mario Danneels oli kirjoittanut kirjan kuninkaan puolison kuningatar Paolan elämästä ja kirjassa kerrottiin sivulauseessa myös Albertin avioliiton ulkopuolisesta tyttärestä. Vaikka Danneels ei kirjassaan maininnut Delphinen nimeä, asuinpaikkaa tai ammattia, ei medialla kestänyt kauaa vetää lankoja yhteen. Yhtäkkiä kaikki tiesivät, että 33-vuotias taiteilija Delphine Böel oli Belgian kuninkaan avioton tytär.

Belgian hovin ratkaisu puhjenneeseen kriisiin oli kehottaa Delphineä palaamaan Lontooseen. Kotiovellaan Delphineä odottivat hänen kauhukseen lukuisat toimittajat ja paparazzit. Delphine tiesi, että hänen olisi pysyttävä hiljaa, sillä yksikin väärä lause voisi aiheuttaa merkittävää tuhoa Albertin maineelle ja koko Belgian hoville. Vaikka Delphine yritti suojella Albertia parhaansa mukaan, ei hänen isänsä vastannut palvelukseen. Kuningas pysytteli hiljaa ja seurasi vierestä, kun hänen tytärtään riepoteltiin julkisuudessa.

Kului aikaa, ennen kuin Albert itse otti asiaan julkisesti kantaa. Tämä tapahtui jouluaattona, vuonna 1999. Kuningas Albert piti tuolloin Belgian asukkaille osoitetun televisioidun puheen, jossa hän kertoi vuosien takaisesta vaikeasta hetkestä avioliitossaan sekä sitä seuranneesta kriisistä. Tämä kriisi oli Delphine. Vaikka Delphine kuvailee dokumentissa loukkaantuneensa puheesta syvästi, ei hän koskaan kertonut tätä isälleen.

Delphine on kertonut elämästään salattuna prinsessana muun muassa taiteen ja kirjallisuuden kautta. Kuva: Francois Lenoir / Reuters

Delphinen ja Albertin yhteydenpito väheni vuosien saatossa. Kun Sybillen terveydentila heikkeni äkisti vuonna 2001, halusi Delphine kaikesta huolimatta ilmoittaa asiasta isälleen. Hän tarttui puhelimeen, soitti Albertille ja pyysi tätä ottamaan yhteyttä Sybilleen. Delphinen yllätykseksi vastaanotto langan toisessa päässä oli kylmäävä.

- Hän sanoi: "Olen saanut tarpeekseni tästä tarinasta. Et ole tyttäreni, en halua kuulla sinusta enää koskaan. Äläkä enää koskaan sano, että näytät äidiltäni", Delphine kertoo Albertin sanoneen.

Delphine piti puhelun sisällön salassa äidiltään. Albertiin hän ei saanut sen koommin enää yhteyttä. Samaan aikaan Delphineen kohdistunut negatiivinen mediahuomio oli suurempaa kuin koskaan. Tämä aiheutti suuria haasteita myös taiteilijana työskennelleen Delphinen uralle, joka pysähtyi useammaksi vuodeksi kuin seinään. Delphineä kritisoitiin jatkuvasti ja lehdistö jahtasi häntä agressiivisesti. Delphinen syytettiin haluavan rahaa, valtaa ja arvonimen ja käyttäneen tilannetta hyväksi edistääkseen omaa uraansa. Delphinen mukaan tämä ei olisi voinut olla kauempana totuudesta.

Lukuisista yrityksistä huolimatta Delphine ei vuosikausiin onnistunut saamaan yhteyttä isäänsä. Kun Delphinen ja hänen puolisonsa James O'Haren esikoinen Josephine syntyi vuonna 2003, päätti perhe muuttaa takaisin Belgiaan. Palattuaan kotimaahansa Delphine sai jälleen kokea nahoissaan sen, miten vihamielisesti ihmiset Belgiassa häneen, kuninkaallisen perheen skandaaliin, suhtautuivat.

- Muistan, kuinka olin kävelyllä vastasyntyneen lapseni kanssa. Eräs tuntematon nainen pysäytti minut. Hän kysyi: "Eikö äitisi olisi voinut käyttää ehkäisyä?", Delphine muistelee dokumentissa.

Albert kiisti pitkään julkisuudessa läheisen suhteensa Delphineen sekä hänen äitiinsä Sybilleen. Kuva: Keystone Press Agency/Zuma

Seuraavat vuodet Delphine yritti parhaansa mukaan pysytellä poissa valokeilasta ja elää normaalia elämää. Samaan aikaan yhä taiteilijana työskennelleen Delphinen pääsy erinäisiin tapahtumiin estettiin eikä hänen taidettaan suostuttu ottamaan näytille, sillä sen pelättiin ärsyttävän Belgian kuninkaallista perhettä. Delphine sieti tilannetta, kunnes eräänä päivänä hän sai tietää nimensä löytyvän muun muassa pankkien käyttämältä poliittisesti vaikutusvaltaisten ihmisten listalta. Samalta listalta löytyivät myös hänen kaksi lastaan, Josephine ja Oscar.

- Näitä listoja on kaksi: puhdas ja likainen. Puhtaalta listalta löytyvät kuninkaalliset ja poliitikot. Likaiselta terroristit, rahanpesijät ja minä, Delphine kertoo dokumentissa.

Delphinen elämässä oli jälleen yksi ongelma lisää. Lopulta elämä kävi niin sietämättömäksi, että Delphine päätyi erittäin poikkeukselliseen ratkaisuun ja haastoi isänsä, Belgian kuningas Albertin, oikeuteen. Delphinen asianajaja kertoo dokumentissa, ettei oikeustaistelulle olisi koskaan ollut tarvetta, mikäli Albert olisi suostunut julkisesti tunnustamaan Delphinen tyttärekseen. Näin ei kuitenkaan tapahtunut.

Albert ja Paola kutsuivat Delphinen vierailemaan luonaan ensimmäistä kertaa vuosiin oikeustaistelun päätyttyä vuonna 2020. Kuva: / ZUMA

Oikeudenkäynti alkoi virallisesti vuonna 2013. Ensimmäinen askel oikeuteen mennessä oli todistaa, ettei liikemies Jacques Böel ollut Delphinen biologinen isä. Delphinen vaatimus oikeudenkäynnissä oli nimittäin saada tunnustusta sekä samat oikeudet kuin muilla Belgian kuninkaallisen perheen jäsenillä ja tämä vaati virallisen vahvistuksen siitä, että kuningas Albert oli todella hänen isänsä, ei Jacques Böel.

Delphine toivoi oikeudessa, että kuningas Albert suostuisi viralliseen DNA-testiin isyyden todistamiseksi. Toivo oli kuitenkin turha, eikä asiaa helpottanut se, että kuninkaana Albertilla oli täysi immuniteetti lain silmissä. Asiat muuttuivat kuitenkin äkisti, kun kolme viikkoa oikeuskäsittelyn aloittamisen jälkeen kuningas Albert luopui yllättäen kruunustaan vedoten korkeaan ikäänsä ja heikentyneeseen terveydentilaansa. Tuolloin Delphine luopui kanteestaan kuningasta vastaan ja nosti uuden oikeuskanteen. Tällä kertaa vastaajana oli Albert, joka oli nyt tavallinen kansalainen, ei Belgian kuningas.

Ihmiset, mukaan lukien Sybille, eivät uskoneet Delphinen voittavan oikeudessa, sillä hänellä ei ollut tarvittavia todisteita väitteidensä tueksi. Kun vahvistui, ettei Jacques Böel ollut Delphinen biologinen isä, oikeus päätti sakon uhalla kehottaa Albertia menemään DNA-testiin. Tuolloin elettiin vuotta 2019 ja oikeustaistelu oli siihen päivään mennessä kestänyt jo useita vuosia. DNA-testi osoitti lopulta todeksi sen, minkä Delphine oli tiennyt kaikki nämä vuodet. Testin perusteella Albert oli sadan prosentin varmuudella hänen biologinen isänsä.

DNA-testin tuloksista huolimatta Albert kiisti yhä julkisuudessa suhteensa Delphineen. Hän myönsi olevansa Delphinen biologinen isä, mutta kiisti pitäneensä häntä koskaan tyttärenään tai olleensa läsnä hänen elämässään. Samaan aikaan Delphine vaati, että hän ja hänen lapsensa saisivat kuninkaalliset tittelit ja arvonimet. Tästä Belgian asukkaat eivät olleet mielissään. Delphineä syytettiin jälleen ahneeksi ja huomionhakuiseksi naiseksi, joka halusi tuhota Belgian hovin.

Oikeudenkäynnin viimeinen käsittely tapahtui lokakuussa 2020. Oikeus päätti lopulta Delphinen hyväksi todeten, että hän saisi käyttöönsä Albertin sukunimen sekä prinsessan tittelin, kuten myös hänen lapsensa. Delphine kuvailee dokumentissa oikeuden päätöksen muuttaneen hänen koko elämänsä. Hän jatkoi yhä uraansa taiteilijana, mutta alkoi askel kerrallaan ottaa osaa myös Belgian hovin virallisiin tapahtumiin osana kuninkaallista perhettä.

Delphine kertoo kaiken tapahtuneen jättäneen pysyviä jälkiä hänen ja hänen isänsä väliseen suhteeseen. Sovinnon ele kuitenkin tapahtui, kun Albert ja Paola kutsuivat Delphinen vierailulle Belvederen linnaan. Delphine tapasi tuolloin isänsä ensimmäistä kertaa yli kahteenkymmeneen vuoteen. Delphine kertoo työstävänsä tapahtunutta edelleen yhdessä uudelleen löytämänsä perheen kanssa.

- Löydämme toisemme taas ja yritämme parantua. Hän yrittää. Hän osti minulle kukkia syntymäpäivänäni ja haluaa tavata lapseni. Tämä oli 20 vuotta kestänyt sota. Saimme kuitenkin onnellisen lopun, jota kukaan ei koskaan osannut odottaa, Delphine toteaa dokumentin päätteeksi.

Delphine: The Secret Princess -dokumentti HBO Max-palvelussa.