Vuonna 1973 traagisesti menehtyneen moottoripyörälegendan leski muistelee tunteikkaasti avioparin elämää.

Soili Saarinen (nyk. Karme) ja Jarnon Saarinen Imatralla vuonna 1972. Kuva: Teppo Lipasti/ Lehtikuva

Artikkeli on julkaistu Ilta-Sanomien verkossa ensimmäisen kerran 23.5. 2021.

Kun Soili Saarinen (nykyään Karme) näki mustan savupilvin nousevan noin kahden kilometrin päässä Monzan radan varikkoalueelta, hän tunsi oitis riipaisevan pistoksen sydämessään.

Hän aisti, että siellä hänen onnensa ja unelmansa katosivat savuna ilmaan.

Yhdessä sekunnissa.

Oli 20. toukokuuta 1973. Monzan haastavassa Curvone-kaarteessa oli vain hetkeä aiemmin tapahtunut vakava joukkokolari, johon oli joutunut myös hänen miehensä, ratamoottoripyöräilyn 250-kuutioisten hallitseva maailmanmestari Jarno "Paroni" Saarinen.

Lue lisää: Kauhea turma vei hengen Jarno Saariselta - dramaattiset onnettomuuskuvat Monzan radan historiasta eivät unohdu

Saarisen edellä ajanut italialainen Renzo Pasolini menetti kaarteessa tasapainonsa, lensi päin radan ulkopuolisia teräskaiteita ja kuoli. Pasolinin pyörä sinkoutui päin 27-vuotiasta Saarista, joka sai osuman päähänsä ja menehtyi lääkäreiden mukaan välittömästi.

-Sen mustan savupilven nähtyäni tiesin heti, että nyt Jarnolle oli käynyt todella pahasti. Olimme sielunkumppaneja, ja telepatialla oli aina iso rooli suhteessamme, Soili Karme kertoo nyt, 48 vuotta myöhemmin.

-Vain kahta minuuttia aiemmin olimme hymyilleet yhdessä lähtösuoralla.

Monzassa kohtalokkaana päivänä vuonna 1973. Kuva: Soili Karmen kokoelma

Soili-leski ilmiselvästi herkistyy. Hän muistaa yhä elävästi Paroni Saarisen juuri ennen starttia lausumat sanat, joilla hän toi esiin huolensa radan turvallisuustekijöistä. Mestaria huolettivat mm. kaarteisiin pystytetyt teräskaiteet sekä Curvonen mutkassa olleet öljyläikät.

-Jälkeenpäin on varmistunut, että siihen öljyläikkään Pasolini kaatui, ja siitä koko tragedia sai alkunsa, Soili sanoo.

-Kun tajusin Jarnon menehtyneen, sokki iski välittömästi. Olimme erittäin onnellisia ja meillä oli suuria yhteisiä unelmia. Se oli täydellinen pysähdys elämässäni.

Soili vieraili nyt miehensä haudalla perinteiseen tapaan onnettomuuden vuosipäivänä, ja tällä kertaa hänen seuranaan Turun vanhalla hautausmaalla oli Lahden moottoripyörämuseota pyörittävä Riku Routo, joka on rakentamassa 15 MM-osakilpailua voittaneelle Saariselle omaa museokokonaisuutta.

-Sain kipinän Spirit of Jarno -museoon on ulkomailta, jossa Saarinen on aina ollut selvästi suositumpi kuin Suomessa, Routo perustelee.

-Niin, muistan yhä eräänkin kisan, jossa tarvittiin jopa poliisisaattuetta kuljettamaan meidät väkijoukon keskeltä pois, Soili jatkaa.

Lue lisää: Jarno "Paroni" Saarinen valitsi itse hautakivensä - hautapaikasta tuli motoristien pysähdyspaikka

Kaarreajotekniikan edelläkävijänä tunnettu Saarinen kiinnostui ajamisesta varhain. Jo 12-vuotiaana Paroni sai ensimmäisen moponsa, ja pian tie vei Turun Moottorikerhoon.

Moottorit olivat myöhemmin läsnä myös elämänkumppanin löytämisessä: hän kiinnitti huomiota mökkitiellä huristelleeseen 14-vuotiaaseen Soiliin. Siitä alkoi suhde, jota esimerkiksi kansainvälisissä moottoriurheilupiireissä on kuvailtu ainutlaatuiseksi. Satumaiseksi.

-Kiinnostuin mopoista, koska isosiskoni tykkäsi ajaa niillä. Ja varmasti sekin vaikutti, että kävimme usein koko perheen voimin katsomassa moottoripyöräkisoja, kolme vuotta Saarista nuorempi Soili kertoo.

-Kasvoimme Jarnon kanssa heti yhteen. Olimme alusta asti tosi rakastuneita, erottamaton tiimi.

Soili kuvailee Paronia mukavaksi, pidetyksi ja hyväntuuliseksi ihmiseksi.

-Jarno oli hyvin epäsuomalainen, ikuinen optimisti, joka oli miltei aina iloisella tuulella. Hän oli myös sopivalla tavalla eloisa ja leikkisä. Hän toi minulle turvaa.

Autoinsinööriksi kouluttautunut Saarinen voitti ensimmäisen MM-osakilpailunsa 1971, jolloin hän ajoi 350-kuutioisissa. Maailmanmestaruutensa jälkeen Saarinen värvättiin Yamahan tehdaskuskiksi, mutta sitä ennen hän muodosti tiiminsä pitkälti Soili-rakkaansa kanssa kahdestaan.

Kaksikko kiersi kisoja ympäri Eurooppaa, yleensä majoittuen asuntoautoksi muokatussa pakettiautossa. Soilin mukaan reissuelämä oli omalla tavallaan pariskunnan unelmien täyttymys, sillä he olivat aina haaveilleet matkustamisesta.

-Jarno toimi tiimimme mekaanikkona ja minä pyrin auttamaan kaikessa, jotta hän sai keskittyä täysillä oleelliseen. Toimin esimerkiksi ajokierrosten ajanottajana, näyttötaulun näyttäjänä, ruokahuoltajana ja öisin autokuskina. Jarno nimittikin minua Yösilmäksi, Soili kertoo hymähdellen.

-Kannoin usein myös työkalupakkia mukanani. Apuani tarvittiin erityisesti kampiakselin vaihtamisessa, koska se vaati kahden ihmisen työpanosta. Meidän ihana elämämme oli tien päällä, moottoripyörämaailmasta tuli myös osa omaa identiteettiäni.

Suuren kansainväliseen suosioon Saarinen nousi heti MM-kauden 1972 alussa, kun hän kukisti Nürburgringillä 350-kuutioisten kisassa moninkertaisen maailmanmestarin, arroganttina tunnetun italialaisen Giacomo Agostinin. Kauden lopussa suomalainen varmisti MM-kultansa Imatran-ajoissa.

-Sillä voitolla oli valtavan suuri merkitys. Jarnosta tuli oitis supertunnettu, Soili selvittää.

-Tappio oli kova paikka Agostinille, jonka kanssa Jarno kyllä tuli hyvin toimeen, mutta joka oli ihmisenä tavoittamaton. Agostini eli hotelleissa omassa kuplassaan, muut kuskit vaatimattomammin. Joka tapauksessa kaikki MM-sirkuksen mukana kiertäneet muodostivat keskenään tiiviin perheyhteisön.

Onnettomuuden vuosipäivänä Soili vieraili myös Paroni Saarisen patsaan luona Turussa sekä Lahden moottoripyörämuseossa. Saarisen patsas ja hauta ovat jo vuosia olleet motoristien suosittuja pysähdyspaikkoja.

-Suomessa ei vieläkään ymmärretä Saarisen suuruutta. Kun edelleen vierailen kaveriporukan kanssa MotoGP-kisoissa Euroopassa ja meillä on Jarnon fanipaidat päällä, niin jatkuvasti ihmiset tulevat juttelemaan hänen saavutuksistaan, lahtelainen Jarno Sirmola, 47, kertoo.

-Mestaria ei tosiaan ole unohdettu.

Saarinen vauhdissa. Kuva: Teppo Lipasti

Sirmolan etunimi on ristitty Saarisen mukaan. Vastaavia riittää. Pelkästään Hollannissa arvioidaan olevan yli 4?500 Jarnoa, ja myös mm. entinen formula-kuski Jarno Trulli oli nimetty samalla perusteella.

-Uskomatonta kyllä, ainakin Ranskasta ja Hollannistakin löytyy myös Soili-nimisiä Jarnon faneja, ja he siis ovat kuulemma saaneet nimensä minun mukaani. Se hämmentää, Soili toteaa.

Vuonna 2009 MotoGP:n Hall of Fameen valitulle Saariselle on osoitettu monella tavoin kunniaa. Kesäkuussa 2014 Petrignano di Assisissa Italiassa avattiin Jarno Saarisen puisto. Hanketta oli ollut voimakkaasti edistämässä paikallinen moottoripyöräkerho Motoclub Jarno Saarinen, jonka aloitteesta syntyi myös Paronin patsashanke.

Vuonna 2016 näköispatsas julkistettiin Italiassa ja 2017 Turussa Aurajoen rannassa.

-Fanit eri puolilla Eurooppaa ovat yhä aktiivisia Paronin suhteen, joten totta kai meidän pitää Suomessakin kehitellä uutta. Saarisen museokokonaisuuteen on tulossa mm. vanhoja pyöriä, ja lisäksi olemme saaneet luvan laittaa myyntiin sata Paronin pienoispatsasta, Routo lähettää kiitokset Italiaan.

Soili Karme Jarno Saarisen näköispatsaan vieressä Turussa. Kuva: Bo Stranden

Saarisesta on suunnitteilla kansainvälinen tv-draamasarja, joka saa ensi-iltansa 2023. Sen käsikirjoittaja on Sami Keski-Vähälä.

-Sarjan on tarkoitus kuvata myös sitä MM-sarjan motoristien takavuosikymmenten omaleimaista maailmaa, sanoo Soili, joka työskenteli 35 vuotta lentoemäntänä ennen eläkkeelle siirtymistään.

Lopuksi puhe siirtyy vielä traagisen onnettomuuteen. Kirjanpitäjäksi aikanaan kouluttautunut Soili kertoo, että hän oli miehensä kanssa suunnitellut perustavansa moottoripyöräliikkeen Turkuun.

-Jarno tuskin olisi kuitenkaan malttanut pysyä paikoillaan. Seuraan yhä säännöllisesti MotoGP:tä, ja silloin usein pohdin, että Jarnosta olisi varmasti ennen pitkää tullut jonkin MM-tallin tiimipäällikkö, Soili ruotii.

-Jarnon surullisen poismenon jälkeen minulla oli pitkään vaikeaa. Onneksi Jarnon muisto ei ole mihinkään kadonnut. Legenda elää ikuisesti, hän sanoo ja herkistyy kyyneleihin.

Saarinen muistetaan vuoden 1972 maailmanmestarina. Kuva: Al-arkisto