Janne Ahonen kertoi viikonloppuna alkoholismistaan. Mäkihyppylegendan 13 vuotta vanhan elämäkertakirjan tarinat muistuttavat, että alkoholi oli osa aktiiviuran kisamatkoja.

Janne Ahonen hyppäsi tänä vuonna 44-vuotiaana Lahdessa mäkihypyn SM-pronssia. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

MÄKIHYPPYLEGENDA Janne Ahonen kertoi lauantaina Ylen lähetyksessä olevansa alkoholisti. Ahonen oli Ylen Urheilustudiossa vieraana puhumassa urheilijoiden päihteidenkäytöstä yhdessä ex-jääkiekkoilija Marko Jantusen kanssa.

- Olen toipuva alkoholisti, raittiina päivä kerrallaan. Vuonna 2013 päätin omaehtoisesti lopettaa juomisen. Tiesin ja tunnistin, ettei sen käyttö ollut kohtuullisissa rajoissa. Vähän ehkä painostettunakin päätin pistää korkin kiinni, enkä kokenut tarvitsevani siihen mitään apua, hän sanoi Ylellä.

Ahonen kertoi Ylellä, että retkahti keväällä hetkellisesti uudelleen. Nykyään hän käy säännöllisesti hoidattamassa alkoholismiaan vertaistuen avulla vähintään kerran viikossa.

- Sen jälkeen ymmärsin ja nöyrryin hakemaan ulkopuolista apua, ja sen avun piirissä ollaan. Tällä hetkellä raittiina päivä kerrallaan, Ahonen sanoi Ylellä.

Lue lisää: Janne Ahonen kertoi Ylellä olevansa alkoholisti - repsahti viime keväänä

Kaksinkertainen olympiahopeamitalisti ja viisi maailmanmestaruutta saavuttanut Ahonen on aiemmin kertonut toimittaja Pekka Holopaisen kirjoittamassa elämäkertakirjassaan Kuningaskotka (Teos), että alkoholin käyttö ei ollut hänen urallaan lajipiireissä tavatonta.

- Kaikki joukkueet nollaavat mäkihypyssä joskus paineita alkoholin avulla. Siitä saa yleisö pitää tai olla pitämättä, mutta niin se vain on. Ja niin se tulee olemaan, Ahonen sanoo vuonna 2009 julkaistussa kirjassa.

Kirjassa Ahonen muistelee useita tapahtumia, joissa mäkeen on pitänyt lähteä suoraan kostean illan jälkeen.

Etelä-Koreassa vuonna 2000 Ahonen ja Risto Jussilainen lähtivät baarikierrokselle, kun kilpailu peruttiin taifuunin takia.

Kirjan mukaan poliisi otti kadulla toikkaroineen kaksikon kiinni, mutta Ahonen pujahti karkuun poliisiauton takaovesta. Kirjan mukaan lentoasemalla suomalaisten tietoihin kirjattiin, ettei maahan ole enää palaamista.

Helmikuussa 1996 normaalimäen SM-kilpailuja seuranneena aamuna Ahonen ei puheidensa mukaan olisi halunnut nousta lainkaan mäkitorniin. 18-vuotias Ahonen oli flopannut kilpailussa ja jäänyt 57 metrin hypyllä sijalle 50.

- Vedettiin jätkien kanssa suoraan sanoen vitutuskännit, vaikka seuraavaksi aamuksi oli sovittu hyppytreenit. Minut haettiin kotoa ja suoraan sängyn pohjalta tietysti. Keli oli jäätävä, kukaan muu valmentaja ei olisi vienyt meitä mäkeen, Ahonen muistelee valmentaja Ari Saukon kurinpalautusharjoitusta.

Ahosen mukaan tuuli ja lumisade aiheuttivat tuolloin jopa vaaralliset olot mäkihyppyyn.

- Jotenkin vaapuin sieltä ehjänä alas, Ahonen sanoo.

Janne Ahonen tuuletti MM-kultaa Saksan Oberstdorfissa vuonna 2005. Kuva: Kai Pfaffenbach/REUTERS

Maajoukkueen päävalmentajana 2002-2008 toimineen Tommi Nikusen terävä hajuaisti mainitaan Ahosen kirjassa kahteen otteeseen.

Puolan Zakopanessa 2008 päävalmentaja tiesi heti, mistä Ahosen maailmancupin kisan 16:s sija ja muiden hyppääjien vielä heikommat tulokset johtuivat.

- Osa oli vielä ihan kännissä ja Ahonen kaikilla tavoin pahimmasta päästä. Olin aivan helvetin pettynyt. Silloin teki mieli kertoa toimittajille ihan suoraan, että muuten olisi voinut mennäkin hyvin, mutta kun pojat hyppäsivät juovuksissa, Nikunen sanoo.

Kolme vuotta aiemmin Slovenian Planicassa Nikunen ei ollut päässyt nenineen riittävän lähelle. Hän ihmetteli, miksi hyppääjät eivät halunneet hänen apuaan kuivaponnistuksiin, muttei osannut arvata syytä. Maajoukkuehyppääjät olivat siemaisseet kilpailukauden päättäjäisiä varten varatut oluttölkit ennen aikojaan.

- Rise (Jussilainen) hoki sitä ikuista itsepetosklassikkoaan, että eihän niitä kaikkia heti ole pakko juoda. Niin, eipä, Ahonen muistaa.

Ahosen mukaan ilta venyi, ja aamu ja mäkeen lähtö tulivat aivan liian aikaisin. Häntä kadutti ja syyllisyydentunto painoi.

- Hotellin parvekkeella mietittiin tupakalla maailman menoa ja sitä, että kohta pitäisi hypätä maailman suurimmasta mäestä.

Ahosella oli ollut takana viisi kuukautta täydellistä nollalinjaa ja painokuria, mutta kauden päätöskisassa hän hyppäsi krapulassa.

Silloinen maailman pisin hyppy, 240 metriä Planican lentomäestä, päättyi rajuun kaatumiseen. Ahosen kypärä halkesi ja mäkihyppääjä tiesi, että kylkiluu oli katkennut.

Slovenialainen kisalääkäri olisi lennättänyt Ahosen helikopterilla sairaalaan tutkimuksiin, mutta Ahonen vaati päästä kotiin.

Hän pelkäsi sairaalaan lähtemistä ja mahdollista kohua. Promillemittarin neula olisi Ahosen mukaan värähtänyt takuuvarmasti.

- En ole yhtään saletti, ettei alkoholia olisi minun verestäni vielä löytynyt. Ei tietenkään paljon, mutta neula olisi todennäköisesti ainakin värähtänyt. Se siitä olisi puuttunutkin. Voi jumalauta, että on ollut äijällä joskus niukasti järkeä päässä! Ahonen kertoo kirjassa ja sanoo katuvansa juomista Planican kisaa edeltäneenä yönä enemmän kuin mitään muuta urallaan.

Lue lisää: Janne Ahonen avautui alkoholismistaan Aleksi Valavuorelle - nämä asiat hän toi esiin

44-vuotias Ahonen palasi tammikuussa mäkitorniin mäkihypyn SM-kisoissa Lahdessa ja ponnisti pronssia.

Sunnuntaina Ahonen puhui alkoholismistaan lisää Aleksi Valavuoren vetämässä Valavuori LIVE -keskusteluohjelmassa. Ahonen ei osannut arvioida sitä, olisiko ura voinut olla raittiina vieläkin menestyksekkäämpi.

-?Monesti se (juominen) toimi motivaattorinakin - mikä tietysti ei lähtökohtaisesti ole oikein. Jos oli vetänyt kovan kännin, parikin päivää, oli morkkis. Sen jälkeen treenasin taas entistä kovemmin. Kunnes tuli se seuraava känni, ja taas treenattiin entistä kovemmin.