Rintauimari Ida Hulkolle kuuluu hyvää. Se ei ole mikään itsestäänselvyys, kun kertaa matkaa, jonka Hulkko on tähän pisteeseen kevään aikana kulkenut. Takana on ylikuormitustila, joka pani Hulkon pohtimaan urheilijaidentiteettiään uusiksi.

Hulkko palaa kilparadoille torstaina alkavissa uinnin SM-kisoissa Tampereella. Kisojen jälkeen Hulkko lopettaa kevätkautensa, eikä häntä nähdä elokuun EM-kisoissa.

- Sairastelun ja kaiken muun myötä kausi on ollut niin katkonainen, etten koe järkeä lähteä kisaturistiksi, Hulkko sanoo Yle Urheilun haastattelussa.

Hulkon vaikeat ajat alkoivat viime kesänä Tokion olympialaisten jälkeen. Uimari antoi Tokioon kaikkensa, mutta kausi jatkui lähes välittömästi kansainvälisessä uintiliigassa.

Kilpailustartteja tuli olympialaisten jälkeen viiden kuukauden aikana 70.

Kauden edetessä väsymys alkoi painaa jatkuvasti enemmän. Hurja kilpailutahti yhdistettynä jatkuvaan ammattimaiseen harjoitteluun työnsi 23-vuotiaan Hulkon lopulta alas kielekkeeltä.

- Olin jo valmiiksi nolla-akuilla Tokion jälkeen ja sen jälkeen menin vain enemmän miinukselle ja miinukselle. Sitten huomasin, että menossa on jo niin suuri alamäki, ettei sitä välttämättä saa pysäytettyä, Hulkko kuvailee.

Seurauksena Hulkko kertoi keväällä, ettei osallistu uinnin pitkän radan MM-kisoihin. Kyseessä oli ensimmäinen kerta vuoden 2017 jälkeen, kun kansainväliset arvokisat jäivät uimarilta väliin.

Kesäkuussa tuli vielä pitkittynyt flunssa, joka sinetöi ison päätöksen jättää myös EM-uinnit väliin. Hulkon katse on jo lyhyen radan MM-uinneissa, jotka käydään joulukuussa.

Pidemmällä tähtäimellä Hulkon tavoite siintää Pariisin 2024 olympialaisissa. Ylikuormitustilan jälkeen Hulkko korostaa etenevänsä lyhyen aikavälin tavoittein kohti Pariisia.

Hulkon viimeisin isompi kilpailustartti oli huhtikuussa Ruotsissa. Merkit ylikuormituksesta alkoivat näkyä, kun kilpailemisesta alkoi tulla rutiininomaista ja innotonta puurtamista.

Kun sama ajattelumaailma siirtyi myös harjoituksiin, Hulkko tajusi, ettei kaikki ole hyvin.

- Meillä oli hieno ajatus valmentaja Jeren (Jännes) kanssa, että hei, otetaan uintiliiga kevyesti. Mennään katselemaan ja nauttimaan.

- Kaikki kuitenkin tietävät, että jos menee huippujen kanssa kisaamaan, niin ei sinne mene vähän katselemaan ja nauttimaan, vaan sinne menee tekemään työtä, ansaitsemaan pisteitä ja tekemään rahaa.

Hulkko tietää nyt, että mikäli uupumukselta olisi halunnut välttyä, Tokion jälkeen olisi täytynyt pitää tauko. Palautuminen ei ollut missään vaiheessa riittävää.

- Jatkettiin sitä samaa rataa. Kroppa pani pelin poikki, pää pani pelin poikki ja nyt otettiin pari askelta taaksepäin.

- Itsellä se tauon myöhästyttäminen on ollut ylpeyskysymys. Sitä ajattelee, että on kone ja pystyy mättämään täysillä, tekemään jatkuvasti, takomaan uusia ennätyksiä ja pitämään kehityskäyrän samana.

Urheilijana velkaa itselleen

Hulkko kertoo käyneensä syvissä vesissä. Ylikuormitustilan kasvaessa Hulkon urheilijaidentiteetti koki kovia.

Kyse ei kuitenkaan ollut masennuksesta. Väsymyksen ja kuormituksen myötä stressitasot olivat niin korkeat, ettei Hulkko yksinkertaisesti kokenut ilon tunteita.

- Huomasin, että katson maailmaa mustavalkoisena ja mikään ei tunnu miltään.

Kyse ei ollut missään vaiheessa siitä, ettei Hulkko nauttisi uimisesta. Uimari ei myöskään kokenut tilanteessa ulkoista painetta, vaan halusi itse olla jatkuvasti parempi väsymyksestä huolimatta.

- Koin, että olen tilanteessa eniten velkaa itselleni.

- Sitä kautta olin velkaa myös kaikelle sille työlle. Oma ajatusmaailma oli, että jos otan hetken taukoa, niin on heittänyt hukkaan esimerkiksi jonkun treenijakson ja se ei vie minua pidemmälle.

Rintauinnin 50 metrin pitkän ja lyhyen radan sekä 100 metrin pitkän radan Suomen ennätyksiä hallussaan pitävä Hulkko joutui samalla jättämään täydellisyyden tavoittelun.

Nappisuorituksia on haettu viimeiseen saakka.

- Lopputulos on tämä, Hulkko kuvailee.

Uimarit ovat väsyneitä

Tiivistyneen kilpailutahdin myötä uupumiset ovat yleistyneet uimareiden keskuudessa.

Hulkko kertoo, että kevään aikana 15 olympialaisissa ja kansainvälisessä uintiliigassa kilpaillutta uimaria jätti MM-kisat väliin tai ui Budapestissa pelkät viestit.

- Useat eivät muuten vain ole palautuneet ja ovat tällä hetkellä loppuunpalamisen partaalla.

Hulkko kokee kansainvälisen lajiliiton Finan ja vuonna 2019 perustetun uintiliigan kaksinkamppailun olevan lajin ongelma. Kahden kisajärjestäjän myötä kilpailuaikataulu on usein hyvin tiivis.

- Asiaan vaikuttaa myös se, että monissa tapauksissa kyse on nuorista urheilijoista, niin kuin minä, joilla ei ole kokemusta siitä, että osaa sanoa milloin on riittävästi.

Ennen uintiliigaa urheilijat ovat pitäneet olympialaisten jälkeen puolikin vuotta taukoa. Kova kilpailutahti on myös yksi syy uinnin yleisen tulostason notkahtamiseen.

- Nyt sitä taukoa ei tullut ja sen huomaa monissa. Esimerkiksi MM-kisoissa oli taas alhaisempi taso ja urheilijat ovat väsyneitä, Hulkko avaa.

Omalla polulla kulkeminen jatkuu - "Ei tässä aiemminkaan ole vältelty konflikteja"

Tarvittava sivuun vetäytyminen on tuottanut Hulkon kohdalla tulosta. Hulkko on muuttanut ajatusmalliaan identiteettinsä suhteen ja päässyt irtaantumaan roolistaan urheilijana.

- Tähän asti olen tehnyt sen virheen, että olen rakentanut kaiken urheilijaidentiteetin varaan. Sitten, kun ei mene hyvin, tuntuu, että on hukassa oman identiteetin kanssa ja on samalla hukassa myös kaiken muun kanssa.

Palautuessaan rasitustilasta Hulkko ei missään vaiheessa lopettanut uimista kokonaan, mutta harjoitusmäärät vähenivät selkeästi.

- Otettiin ajatus, että jokainen treeni on sellainen, josta minä nautin ja että haluan olla siellä, eikä se ole sitä pakottamista, jota olin tehnyt omasta puolestani jo puoli vuotta, vaikka minulla ei ollut resursseja siihen.

Hulkko tunsi ensimmäisen kerran kaipuun kilparadoille Budapestin MM-kisojen aikaan. Ero on valtava, sillä vielä kaksi kuukautta aiemmin Hulkolla ei ollut omien sanojensa mukaan minkäänlaista mielenkiintoa edes ajatella kisoja.

- Olisin halunnut nähdä itseni siellä. Sydän sykkii kilpailemiselle ja pitää olla iloinen, että olen saanut innon takaisin ja haluan päästä näyttämään.

Hulkon ja valmentaja Jere Jänneksen tavoite on panostaa harjoitteluun syksyllä ja palata arvokisoihin lyhyen radan MM-kisoissa joulukuussa. Syksyn kilpailukalenteriin mahtuu myös muutama pienempi lyhyen radan kilpailu.

- Vuodesta 2017 viime vuoteen asti tultiin Idan kanssa aikamoista nousukiitoa. Molemmilla oli tiedossa, että jossain kohtaa tulee mutkia ja monttuja. Siitä huolimatta tämä vuosi on ollut vaikea paikka, ja nyt lähdetään puhtaalta pöydältä rakentamaan uutta matkaa, Jännes kertoo.

Hulkko uskoo olevansa varoittava esimerkki.

- Loppujen lopuksi meitä on varmasti monia ja useat eivät halua tuoda niitä esiin, mutta ajattelin, että ei tässä ole aikaisemminkaan vältelty konflikteja.

- Olen aina mennyt omaa polkuani ja jos tuon oman polkuni esiin ja kerron, että näin ei välttämättä kannata tehdä, niin ehkä se pelastaa jonkun nuoren urheilijan.

Uinnin SM-kilpailut järjestetään tällä viikolla Tampereella 30.6.-3.7.

Lue myös:

Uintitähtien terveys oireilee ja kalenteri pullistelee - asiantuntija kritisoi rajusti arvokisasumaa: "Ei urheilullista perustetta"

Matti Mattsson taistelee vielä tänä vuonna realistisesti EM-kullasta - suomalaisella uinnilla on myös yksi selkeä ongelma, sanoo asiantuntija

Ida Hulkko, 23, olisi jättänyt rahakkaan uintiliigan väliin ilmankin Venäjän hyökkäystä Ukrainaan - "Olin fyysisesti ja henkisesti aika rikki"

Henkisestä ja fyysisestä uupumuksesta kärsivä Ida Hulkko haluaa panna kierteen poikki ja jättää kesän MM-kisat väliin - "Tuntuu, että ajauduin umpikujaan"

Uimareista puristettiin irti kaikki, mutta suomalainen uinti porskuttaa nyt kovaa eteenpäin - "Tulevaisuus on kirkkaampi kuin pitkään aikaan"