Ruotsin tie kohti sotilasliitto Natoon liittymistä on kulkenut Suomen perässä vielä aiemmin tiedettyäkin tiiviimmin.

Ruotsalaisen Svenska Dagbladetin julkaisemasta laajasta reportaasista piirtyy kuva, jonka mukaan Ruotsin demarihallitus joutui melko vastahankaisestikin lähtemään Suomen Nato-kelkkaan. Lehden mukaan kaikki sen haastattelemat lähteet sanovat, että Suomi ratkaisi Ruotsin päätöksen hakea Naton jäseneksi.

- Hemmetin Suomi. Nyt meidänkin on ehkä pakko mennä mukaan [Natoon], parahti Ruotsin ulkoministeri Ann Linde 18. maaliskuuta puoluetoverilleen SvD:n tietojen perusteella.

Pääministeri Magdalena Anderssonin ja muiden demareiden pään kääntyminen Nato-asiassa tapahtui lehden tietojen perusteella noin kahdeksan viikon aikana. Viimeisten joukossa Nato-jäsenyyden kannalle kääntyi puolustusministeri Peter Hultqvist huhtikuun alkupuolella.

Pohdinta asian ympärillä alkoi heti Venäjän hyökättyä Ukrainaan 24. helmikuuta. Aluksi linjaksi valittiin, ettei Ruotsin ole järkevää muuttaa turvallisuuspolitiittista linjaansa, eli sotilaallista liittoutumattomuutta, keskellä kriisiä. Anderssonin mukaan Nato-jäsenyyden hakeminen horjuttaisi tilannetta Pohjois-Euroopassa entisestäänkin.

Sanna Marin yllätti Ruotsin demarit

Jo maaliskuun alussa Ruotsin ja Suomen päättäjien tapaamisessa ruotsalaisille kävi ilmi, kuinka vakavasti suomalaiset suhtautuvat Venäjän uhan kasvuun ja kuinka nopeasti mielipide Nato-jäsenyydestä on naapurimaassa muuttumassa.

Ruotsin demareille oli SvD:n mukaan yllätys, että Suomen demaripääministeristä Sanna Marinista syntyi vaikutelma, että jotakin olisi tapahtumassa Nato-asian suhteen. Vaikutelma ei niinkään syntynyt siitä mitä Marin sanoi, vaan siitä miten hän sen sanoi.

Lehden lähteiden mukaan ruotsalaisilla oli vaikeuksia saada tolkkua Suomen demareiden kannasta, sillä vanhat yhteydet vanhemman polven demaripoliitikkoihin johtivat erilaisiin johtopäätöksiin kuin keskustelut nuorempaa polvea edustavan Marinin kanssa.

Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön varovaisempi linja herätti ruotsalaisissa epätietoisuutta Suomen aikeista. Tässä vaiheessa elettiin maaliskuun alkupuolta, ja Ruotsin hallituksen mielestä paras vaihtoehto oli puolustusyhteistyön syventäminen Suomen kanssa.

Maaliskuun puolivälissä Tukholmassa järjestetyssä Pohjoismaisen työväenliikkeen yhteistyökomitean Samakin kokouksessa ruotsalaiset saivat jälleen huomata suomalaisdemareiden tuovan esille jäsenyyden Natossa, ja nyt SvD:n lähteiden mukaan myös pääministeri Andersson otti Nato-jäsenyyden mukaan pohdintoihin Ruotsin vaihtoehdoista.

Ruotsin maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson tokaisi tässä vaiheessa, ettei Ruotsin hallitus näytä tajuavan mitä Suomessa on tapahtumassa.

Tajuaminen tapahtui huhtikuun ensimmäisellä viikolla. Keskusteluissa suomalaisten kanssa ruotsalaisille valkeni, että Nato-jäsenyys on Suomelle ainoa vaihtoehto. Tämä ratkaisi lopulta myös Ruotsin linjan, vaikka aikaa viralliseen päätökseen vielä kuluikin.

Puolustusministeri lörpötteli varomattomasti

SvD:n artikkelin perusteella Ruotsin Nato-prosessista ei puuttunut koomisiakaan käänteitä. Päätös sotilasliiton jäsenyyden hakemisesta varmistui, kun sosiaalidemokraattien puoluehallitus asettui sen taakse 15. toukokuuta.

Puolustusministeri Hultqvist lörpötteli kuitenkin lehden mukaan asiasta jo 12. toukokuuta varomattomassa puhelussa kadulla.

- On aika ennen ja jälkeen 24. helmikuuta. Emme voi jäädä ainoana jäljelle [Naton ulkopuolelle], ministeri kailotti kännykkään Tukholman keskustassa viitaten Venäjän hyökkäykseen ja muihin Pohjoismaihin.

Kun muutaman metrin päässä ministerin puhelua kuunnellut henkilö huomautti ministerille olevansa toimittaja ja kuulevansa kaiken mitä tämä puhuu, oli ministerin vastaus nopea.

- Tätä ei sitten koskaan tapahtunut, Hultqvist sanoi ennen kuin hyppäsi virka-autonsa takapenkille ja katosi paikalta.

Pääministeri Andersson sen sijaan salasi Nato-pohdintaan liittyviä asioita, jopa osalta lähimmistä työtovereistaan asioiden julkisuuteen vuotamisen pelossa.

Svenska Dagbladet kertoo artikkelin pohjautuvan haastatteluihin ja taustakeskusteluihin noin 30 poliitikon ja virkamiehen kanssa sekä Ruotsissa että Suomessa. Lisäksi lähteinä on käytetty muun muassa erilaisia asiakirjoja.

Lisää aiheesta:

Kurditaustainen ruotsalaiskansanedustaja järkyttyi Turkki-sopimuksesta: Meidät on myyty Nato-jäsenyyden takia

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys mullistaa voimasuhteet Itämerellä - asiantuntija: "Tämä todennäköisesti muuttaa Venäjän laskelmia"

Analyysi Niinistön valtiovierailusta: Pohjolan uusi alku

Ruotsi hakee Naton jäsenyyttä - pääministeri Andersson: Tuomme mukanamme sotilas- ja Venäjä-osaamista