"Milloin tämä odotus loppuu?" "Tuleeko tänään?" "Nyt ne tulokset tänne!"

Tällaisia viestejä löytyy kiihtyvään tahtiin viestipalvelu Jodelista.

Monilla korkeakoulupaikkaa hakeneilla jännitys on juuri nyt huipussaan. Kevään toisen yhteishaun opiskelijavalinnoista ilmoitetaan perjantaihin 8. heinäkuuta mennessä.

Osa valinnoista on jo selvillä. TodistusvaIinnoista ilmoitettiin keväällä ja pääsykoepaikoista tulee tietoa tipotellen. Isojen hakupainealojen pääsykoevalinnat selviävät tämän viikon aikana.

- Ihan rauhallisesti odotin, mulla ei ollut mitään paniikkia, sanoo joensuulainen Antti-Jussi Meriläinen.

Hän sai heinäkuun alussa tiedon, että saa opiskelupaikan Itä-Suomen yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta Kuopiosta.

Ihan rauhallisesti odotin, mulla ei ollut mitään paniikkia. Antti-Jussi Meriläinen

Meriläinen ei hermoillut, vaikka epätietoisuus alkoi hänellä siitä, kun lääkiksen todistusvalinnat julkaistiin 20. toukokuuta.

Meriläinen ei osallistunut pääsykokeeseen ja jäi todistusvalinnassa varasijoille. Aluksi hän oli viikon verran varasijalla 17, ennen kuin päätyi varasijalle 10 Kuopioon.

Pisterajat ja varasijajonot eivät alkukesän aikana juurikaan liikkuneet. Heinäkuun alussa varasijat Meriläisen iloksi nytkähtivät.

Meriläisen opiskelupaikka oli monen muun tavoin kiinni siitä, että yhä useamman alan valintojen valmistuessa paikkoja vapautuu varasijoilla oleville.

Osa todistusvalintapaikan saaneista pääsee valintakokeen perustella mieluisampaan hakukohteeseen. Osa hakijoista voi puolestaan päätyä siihen, että ei ota tarjottua todistuspaikkaa vastaan.

Harkintaa tehdään aiempaa tarkemmin, sillä kilpailu todistusvalintapaikoista on hakupainealoilla kolmen vuoden aikana kiristynyt ja pisterajat ovat nousseet. Monet hakijat pelkäävät, että ne jatkavat nousuaan.

Opiskelupaikan vastaanottamisesta on ilmoitettava viimeistään 15. heinäkuuta. Osalla jännitys loppuu vasta elokuun alussa, kun valinnat todistus- ja pääsykoevalintojen varasijoilta päättyvät 2. elokuuta.

Meriläinen jumitti pitkään varasijoilla, vaikka hänellä oli yhtä paljon todistuspisteitä kuin aiemmin paikan Kuopiosta saaneilla.

Meriläisellä on fysiikasta, kemiasta ja biologiasta laudaturit sekä eximiat pitkästä matematiikasta, äidinkielestä ja pitkästä englannista.

Samaan kolmen laudaturin ja kolmen eximian todistukseen samoilla aineilla oli yltänyt moni muukin.

Ennen kuin Meriläinen sai ilmoituksen opiskelupaikasta, hänen edellään oli Kuopion varasijajonossa samoilla pisteillä yhdeksän hakijaa.

Pisterajojen nousu on tietysti ikävää. Antti-Jussi Meriläinen

Jonosija määräytyy lääkisvalintojen tasapistesääntöjen perusteella.

Jonosija ja samalla viimeisten opiskelupaikkojen saajat ratkaistaan arvalla, jos eroa hakijoiden välille ei saada syntymään tasapistevertailun säännöillä.

- Se on aika raaka peli, mutta semmoiseen on päädytty, joten sillä mennään, sanoo Meriläinen.

Hän on kuitenkin sitä mieltä, että hakijoiden erottelemiseksi pitäisi miettiä muitakin keinoja kuin arvontaa.

- Pitäisi keksiä erottelevampia keinoja kuin se, että katsotaan pelkästään yksittäisten yo-kokeiden arvosanoja. Esimerkiksi yo-kokeiden pistemääriä.

- Nytkin on monta hakijaa samalla viivalla täysin samoilla papereilla. Se on aika ikävä tilanne.

Jos opiskelupaikka olisi jäänyt haaveeksi, 24-vuotias Meriläinen olisi pyrkinyt ensi vuonna todistusvalinnassa uudelleen.

Meriläinen oli korottanut arvosanoja kahtena vuonna eikä hän olisi jättänyt leikkiä sikseen. Varavaihtoehtoja tulevaisuuden uraksi ei hänellä ollut.

- Pisterajojen nousu on tietysti ikävää, mutta minusta on hyvä, että pääsee korottamaan niin monesti kuin haluaa, jos on valinnut sen, että hakee todistuksella.

Lääkis ei ole luopumassa arvonnasta

Yliopistot miettivät uusia pisteytysmalleja, mutta lääketieteellisten alojen todistusvalinnan kriteereihin ei lähiaikoina ole tulossa muutoksia.

Arvonta on kuuden arvosanan vertailun jälkeen viimeinen vaihtoehto.

- Ymmärrän hyvin, että arvonta koetaan epäreiluna, sanoo lääketieteellisten alojen valtakunnallisen valintatoimikunnan puheenjohtaja, yliopistonlehtori Arto Liljeblad Turun yliopistosta.

Liljeblad sanoo, että toistaiseksi arvontaa ei ole jouduttu käyttämään kovin paljon.

- Järkeviä lisäkriteerejä hakijoiden erotteluun on vaikea kehittää siinä vaiheessa, kun suurin osa kuudesta aineesta on laudatureja.

Liljeblad sanoo, että voisi olla mahdollista ottaa mukaan seitsemäs aine, mutta tämäkin vaihtoehto kuormittaisi hakijoita ja edellyttäisi muutaman vuoden siirtymäaikaa.

Kaikkia todistusvalinnassa tasapisteisiin päätyviä ei voida ottaa sisään, koska se pienentäisi valintakoekiintiötä, ja tätä alalla ei haluta.

Ehkä hakijoita rauhoittaa se, että kuutta laudaturia ei vielä vaadita. Arto Liljeblad

Liljebladin mukaan pisterajojen nouseminen on odotettu, mutta ei toivottu kehitys.

- Ehkä hakijoita rauhoittaa se, että kuutta laudaturia ei vielä vaadita. Nyt tarvitaan vähintään kolme laudaturia ja kolme eximiaa. Tämä on tietysti aika kova todistus.

Pisterajat nousevat, koska etenkin lääkikseen hakijat uusivat ylioppilaskokeita jopa vuosien ajan. Biologian ja kemian ylioppilaskokeeseen viime keväänä osallistuneista reilu kolmannes oli arvosanan uusijoita.

- Uusimiskertojen rajoittamista voi harkita, mutta toisaalta liian tiukka rajoite saattaa lisätä nuorten paineita.

- Jotta kohtuullista uusimiskertojen määrää voisi arvioida, kannattaisi ensin hahmottaa ongelman laajuus ja kuinka suuri joukko oikeasti korottelee arvosanojaan useiden vuosien ajan.

"Voi tulla epätoivo, kun uusii arvosanoja"

Lääketieteellisten alojen lisäksi myös aiempaa useampi hakija päätyy tasapisteisiin halutuimmissa diplomi-insinöörikoulutuksissa.

Vuosia jatkuva ylioppilasarvosanojen korottaminen ei kuitenkaan ollut espoolaisen Netta Varosen juttu. Hän uusi kokeita abivuonna ja välivuoden aikana, mutta omatoiminen opiskelu ei tuntunut tehokkaalta.

Ykköskohde, Aalto-yliopiston informaatioteknologian koulutus, ei ollut 20-vuotiaalle Varoselle niin iso unelma, että hän olisi jaksanut pyrkiä siihen vuosikausia. Opiskelemaan pääsy oli tärkeämpää.

Äidinkielen arvosanan nousun ansiosta hän ylsi keväällä kolmosvaihtoehtoonsa Aallon kiinteistötalouden ja geoinformatiikan koulutukseen.

Arvontaan joutuminen olisi ihan kamalaa. Minä en varmaan pääsisi mihinkään. Netta Varonen

Todistusvalinta on Varosen mielestä kaksipiippuinen juttu, vaikka se sopi myös hänelle pääsykoevalintaa paremmin.

- Voi tulla epätoivo, kun uusii arvosanoja, voi olla ihan loukossa siinä uusimisrumbassa. DI-aloille ei kuitenkaan tarvitse kerätä tuhottomasti pisteitä monesta aineesta, se helpottaa tilannetta.

Arvonta ei ole Varosen mielestä hyvä tapa ratkaista opiskelupaikan saaminen.

- Arvontaan joutuminen olisi ihan kamalaa. Minä en varmaan pääsisi arvalla mihinkään. Voitan joissain ihan random-jutuissa, mutta isommissa asioissa ei ole mitään mahdollisuuksia.

Kymmeniä diplomi-insinööripaikkoja ratkottu arvalla

Pääsääntöisesti kolmeen ja tasapistetilanteessa neljään arvosanaan perustuva valinta on osoittautunut pulmalliseksi DI-alan kaikkein suosituimmissa hakukohteissa.

Diplomi-insinöörikoulutukseen pyrkijöitä päätyy enemmän samoille pisteille ja pisterajoille kuin lääketieteellisten alojen hakijoita.

Vuoden 2020 valinnoissa tasapistesääntönä oli vain matemaattis-luonnontieteellisten aineiden arvosanojen jälkeen neljäntenä huomioitava pitkän kielen arvosana. Halutussa Aalto-yliopiston tuotantotalouden todistusvalinnassa kiintiö ylittyi heti reilusti.

Viime vuonna toiseksi tasapistesäännöksi otettiin arvonta ja sitä käytetään myös tänä vuonna.

Arpominen on harvinainen poikkeus kun katsotaan koko DI-valintaa. Petri Suomala

Arvalla on ratkaistu kahden vuoden aikana arviolta muutamien kymmenien DI-hakukohteiden opiskelupaikkojen saajat.

- Arpominen on harvinainen poikkeus, kun katsotaan koko DI-valintaa, sanoo Aalto-yliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori Petri Suomala.

DI-koulutuksiin ei arvota enää ensi vuonna

Etenkin opiskelijoiden epäreiluna pitämästä arvonnasta ollaan silti luopumassa ensi vuoden todistusvalinnoissa.

- Tasapistetilanteiden välttämiseksi päädyttiin hakemaan uusia ratkaisuja eli tarkempaa erottelua yo-koemenestyksen perusteella, sanoo Suomala.

Suunnitelmissa on, että pitkän kielen arvosanan jälkeen huomioidaan hakijan todistuksen parhaiden arvosanojen määrä. Viisi laudaturia kirjoittanut menisi neljä laudaturia ja yhden eximian kirjoittaneen edelle.

Mikäli tämäkään ei riitä hakijoiden erottelemiseen, hyväksytään kaikki hyväksymisrajalla tasapistetilanteessa olevat.

Tasapistetilanteiden välttämiseksi päädyttiin hakemaan uusia ratkaisuja. Petri Suomala

Lääkis ja DI-alat eivät ole ainoita korkeakoulujen yhteisvalinnan aloja, joissa arvontaa käytetään.

Erittäin kilpailluilla aloilla hakijat ovat kuitenkin käyttäneet jopa useita vuosia todistusvalintapisteiden kerryttämiseen. Ankara työ voi huonon arpaonnen vuoksi valua hukkaan.

Oikiksessa ja kauppiksessa ei arvota

Muilla isoilla hakupainealoilla todistusvalintapaikkoja ei ratkota arvalla.

Oikeustieteellisellä alalla pisteitä kertyy monilla erilaisilla aineyhdistelmillä. Pistemäärien vaihtelu on suurempaa, ja se hajauttaa hakijoita eri varasijoille.

Jos oikishakijoita on alarajalla monta, eikä eroa alan tasapistesäännöillä synny, siirretään loput paikat valintakokeella valittavien kiintiöön. Tätä ei ole jouduttu tekemään.

Myös kauppatieteellisellä alalla hakijoilla on monipuolisempia aineyhdistelmiä.

Jos tasapistevertailu ei ratkaise hakijoiden paremmuusjärjestystä, otetaan sisään kaikki tasapisteissä olevat. Joissakin hakukohteissa on tämän takia otettu sisään yksittäisiä ylimääräisiä hakijoita.

Psykologian alan yhteisvalinnassa otetaan sisään kaikki tasapisteissä olevat hakijat.

Hakupainealojen valintakoevalinnoissa arvontaa ei käytetä. Pääsääntöisesti opiskelupaikan saavat kaikki alarajalla olevat, joiden välille ei saada syntymään eroja tasapistesäännöillä.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 5.7. klo 23:een asti.

Juttuun on saatu tietoja haastateltavien lisäksi lääketieteellisten alojen yhteisvalintakoordinaattori Minna Hallialta, DIA-alojen yhteisvalintakoordinaattori Hanne-Grete Christenseniltä sekä oikeustieteellisen alan ja kauppatieteellisen alan yhteisvalintakoordinaattori Sanna Piesaselta.