Papisto-sarja esittelee neljä hyvin persoonallista suomalaispappia. Yksi heistä on seksikouluakin pitänyt Elina Koivisto.

Papisto-sarjan päähenkilöt ovat Elina Koivisto, Harri Henttinen, Mari Valjakka ja Tarvo Laakso. Kuva: Ilmari Fabritius / Yle

Ylen uutuussarjassa Papisto seurataan neljää persoonallista suomalaispappia eri puolilta Suomea. Heillä on monenlaisia mielipiteitä, joita eivät kaikki ehkä heti osaisi ajatella papille kuuluviksi.

Avausjaksossa huomio kiinnittyy etenkin Helsingissä työskentelevään, Pellosta kotoisin olevaan pastoriin Elina Koivistoon.

Häntä on julkisuudessa nimitetty jopa seksipapiksi, sillä hän on pitänyt netissä seksikoulua ja kirjoittanut aiheesta avoimesti myös blogissaan.

Papisto-ohjelmassa hän korostaa sitä, miten naisten asiat ovat hänelle erityisen tärkeitä. Tähän liittyy vahvasti naisellisuus ja ulkonäkö.

- Minulle on aina ollut tärkeää se, että olen nätti - ihan pienestä tytöstä lähtien. Se on yksi asia, mikä ärsyttää monia. Että sitä ei saisi ääneen puhua sellaisia, Elina Koivisto toteaa nostellessaan puntteja kuntosalilla Järvenpäässä.

- Minusta se on yksi Jumalan lahja. Ja tykkään siitä, että minun mieheni on komea. Minusta sellainen omasta itsestä huolehtiminen on hyväksi itsetunnolle, parisuhteelle ja koko elämälle.

Viimeiset 13 vuotta Elina Koivisto on työskennellyt seurakuntapastorina Paavalin seurakunnassa Helsingissä. Kuva: Ilmari Fabritius

Koivisto kertoo ohjelmassa, että hän on luonut naisille yhteisöllisyyttä muun muassa raamattupiireillä, äiti-lapsi-piireillä ja naisten kasvuryhmillä, missä ikinä onkaan asunut.

- Olen kokenut, että Jumala on antanut mulle sellaisen tehtävän olla nostamassa naisia. Se on sitä, mitä olen tehnyt koko työuran ja vapaa-ajalla eri paikkakunnilla.

Elina Koivistosta ei alunperin pitänyt tulla pappia.

Oma isä oli pappi, samoin moni suvun mies, mutta Koivisto haaveili opettajan tai lääkärin urasta. Hän asui Pellossa, jossa lestadiolaisuus eli vahvana.

Koiviston omissa mielikuvissa pappi oli aina vanha mies.

- 17-vuotiaana minulle saatiin profetia, jonka mukaan Jumala halusi minut kokoaikaiseen työhön. Ajattelin silti yhä, että pappia minusta ei tule, Koivisto muistelee.

Koivisto haki teologiseen tiedekuntaan uskonnonopettajan opinnot mielessään. Hän pääsi helposti sisään, mutta opettajankoulutukseen ovet eivät auenneet. Kiltti, täyden kympin tyttö koki ensimmäisen ison vastoinkäymisen.

- Itselleni oli iso kriisi, kun tajusin, että minun täytyy kuunnella Jumalaa ja alkaa papiksi. Mutta lopulta se oli asia, joka lähti viemään minua kiltistä tytöstä itsenäiseksi naiseksi, hän kertoi IS:lle.

Naispappeus oli vielä 1990-luvun alussa tuore asia Suomessa. Opintojen aikaan Koivisto asui yhdessä naispappeuden vastustajien kanssa. Se tarkoitti monia mielenkiintoisia keskusteluja.

- Itse asiassa naispappeutta vastustavat miespapit ovat kohdelleet minua monesti paremmin kuin sitä kannattavat miehet. He ovat vastustaneet rehellisesti naispappeutta, mutta kohdanneet minut ihmisenä. Kannattajien joukkoon taas on mahtunut niitä, jotka ovat yrittäneet alistaa. Olen kokenut henkistä ja hengellistä väkivaltaa sekä seksuaalista häirintää, Koivisto kertoi IS:lle.

Kaiken keskellä tärkeintä oli se, että omat vanhemmat ja puoliso tukivat uravalintaa. Valmistumisen jälkeen nyt Järvenpään kirkkoherrana työskentelevä aviomies jakoi silloisen pappisvirkansa puolisonsa kanssa.

Viimeiset 13 vuotta Koivisto on työskennellyt seurakuntapastorina Paavalin seurakunnassa Helsingissä. Väliin mahtuu työrupeama Ruotsissa ja vuodet neljän lapsen kotiäitinä.

Pappeudesta on vuosien saatossa muodostunut iso osa omaa identiteettiä, samoin kuin persoonaan kiinteästi kuuluvasta naisellisuudesta.

- Jo ihan pienenä olin valtavan kiinnostunut pukeutumisesta. Kotiseudullani naiset eivät meikanneet tai käyttäneet korvakoruja. Rakastin kauniita vaatteita ja äiti rohkaisi minua pukeutumaan juuri niin, kuin itse halusin.

- Meikkejä äidillä ei kuitenkaan ollut, joten siskon ja veljen clearasil toimi huulipunana, Koivisto muisteli IS:lle viime vuonna.

Papisto-ohjelmassa kaikki neljä hyvin erilaista pappia harjoittaa kutsumusammattiaan kirkon kriisin keskellä, ja kahdeksanosainen sarja lupaa muuttaa katsojien mielikuvaa pappeudesta.

Päähenkilöt päästävät katsojat kurkistamaan sekä siviilielämäänsä että työnsä näkymättömiin puoliin.

Mukana on myös rokkipapiksi nimetty räväkkä Tarvo Laakso, sarjan seniori, joka tunnetaan hyvin Tampereen ulkopuolellakin. Tarvon suuri intohimo on musiikki, ja sarjassa seurataan isoa elämänmuutosta, jonka myötä soittohommille jää enemmän aikaa.

Vesilahden meikkaava kirkkoherra Harri Henttinen on niin ikään värikäs ja liberaali hahmo, joka ei pidä itseään miehenä eikä naisena. Hän on sarjan ainoa esimiesasemassa toimiva pappi.

Harri Henttinen on Vesilahden kirkkoherra. Kuva: Yle

Valtavien kirjakasojen keskellä työskentelevä Harri on poikkeuksellinen näky turkoosissa luomivärissään ja kimaltavassa satiinitakissaan.

Nuori saamelaispappi Mari Valjakka taas asuu Ivalossa, josta käsin hän paimentaa laajalle alueelle levittäytynyttä seurakuntaansa. Alkuperäiskansojen asiat ovat Marille tärkeitä.

Hänen oleellisin työvälineensä ei ole raamattu vaan auto, jolla hän ajelee mieluusti Lapin kaamoksessa kuutamoa tuijottaen.

Papisto maanantaina 20.12. alkaen TV1 klo 18.30