Ilta Sanoma

"Olemme kohta pahassa pulassa", varoittaa professori Matti Reinikainen.

Moni sairaala horjuu äärirajoilla, kun koronapotilaat täyttävät sairaalapaikkoja ja hoitajista on pulaa.

Huolta aiheuttaa nopeasti leviävä koronan omikronmuunnos.

-?Tehohoitolääkärin näkökulmasta tämä epidemiatilanne ei ole vielä milloinkaan aiemmin näyttänyt näin huolestuttavalta, Itä-Suomen yliopiston anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen sanoo.

Reinikaisen mukaan tehohoito natisee liitoksissaan tilanteessa, jossa vasta odotetaan omikronin aiheuttamaa epidemia-aaltoa saapuvaksi.

Uusien brittitutkimusten mukaan omikronin aiheuttama taudinkuvan kirjo ei olennaisesti poikkea deltan aiheuttamasta. Osa potilaista saa lieviä oireita, osa vakavampia ja osa sairaalahoitoa vaativan taudinkuvan.

Reinikainen sanoo aiempien kokemusten perusteella, että kun tartuntamäärät kasvavat voimakkaasti, sairaalahoidon tarpeisiin se heijastuu kahden viikon viipeellä.

-?Meillä nyt jo sairaalat ovat suurissa vaikeuksissa tämänhetkisten potilaiden hoitamisessa. Jos reagoidaan vasta siinä vaiheessa, kun sairaalat ovat pahasti ylikuormittuneita, ollaan pahasti myöhässä.

- Kaksi viikkoa on menty melko äärirajoilla tehohoidossa, sanoo Oulun yliopistollisen sairaalan johtajaylilääkäri Juha Korpelainen.

- Kaksi viikkoa on menty melko äärirajoilla tehohoidossa, sanoo Oulun yliopistollisen sairaalan johtajaylilääkäri Juha Korpelainen. Kuva: Tiina Mäki / OYS

Oulun yliopistollisen sairaalan johtajaylilääkäri Juha Korpelainen sanoo yleisen tiedon olevan, että on hieman viivettä ennen kuin omikron vaikuttaa sairaalahoitoon.

- Näyttäisi siltä, että se tulee pohjoiseen hieman hitaammin kuin etelään. Odotusarvo on, että sairaalahoitoon sillä on vaikutusta ensi vuoden ensimmäisellä viikolla.

Juha Korpelainen kertoo, että Oulussa on henkilökunnan riittävyyden kannalta menty kaksi viikkoa melko äärirajoilla tehohoidossa.

Tehohoidossa on ollut 6-10 koronapotilasta, ja kaikkiaan sairaalassa on 20-30 koronapotilasta.

Kaikki, jotka pystyvät työskentelemään tehohoidossa, ovat työssä teholla.

Oulussa on siirretty kaikki kiireetön hoito tuonnemmaksi niin, että on voitu vapauttaa tehohoidon osaajia. Lisäksi on siirretty sellaista kiireetöntä hoitoa, joka vaatii leikkauksen jälkeen tehohoitopaikan.

-?Käsisäädöllä mennään päivä päivältä. Katsotaan, kuka on missäkin työssä ja miten mennään yksi vuoro eteenpäin.

Lue lisää: THL:n Tervahauta kaivoi yllättäen kaksi maskia taskustaan Ykkösaamun lähetyksessä - tylyt terveiset kansan käyttämille "lappu­maskeille"

Maanantaiaamuna tehohoito-osastoilla oli 63 koronapotilasta.

Maanantaiaamuna tehohoito-osastoilla oli 63 koronapotilasta. Kuva: IS/Antti Hämäläinen

Uusi virusmuunnos yleistyy sellaista vauhtia, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin vs. johtajaylilääkäri Jari Petäjä arvelee, että jo yli puolet positiivisista koronanäytteistä on omikronia.

Henkilöstöä on nyt jo joululomilla. Hus laati alun perin suunnitelmat sillä oletuksella, että joulukauden yli ollaan deltavariantin oloissa.

-?Omikron tulee erittäin huonoon aikaan juuri joulun toiminnan luonnollisen hidastumisen päälle.

Petäjän mukaan keskeisin riski joulun lomasesonkia ja vuoden vaihdetta ajatellen on se, että kun omikron pystyy tartuttamaan kahdesti rokotettuja ihmisiä, sairaalan henkilöstön poissaolot lisääntyvät.

-?Se on oman tulkintani mukaan suurempi riski toiminnan kestokyvylle kuin se, että nimenomaan koronapotilaita tulisi niin suuri määrä, että emme millään heistä selviä.

Petäjä lisää, että henkilöstön sairastumisriski koskee kaikkia yksiköitä eli kaikkien potilaiden hoitoa.

- Itse asiassa on niin, että koronapotilaita hoitavien yksiköiden, kuten teho-osaston, henkilöstössä kolmansien rokotteiden kattavuus on jo erinomaisen hyvä, mutta Husin henkilöstön kokonaisuuden kannalta kolmansien rokotteiden kattavuus on riittämätön.

Lue lisää: Hallitus voi vetää hätä­jarrusta korona­tilanteen takia - tätä se tarkoittaisi

Jos epidemiaa ei saada nopeasti hillittyä, olemme kohta pahassa pulassa, tehohoitolääkärit varoittavat.

Jos epidemiaa ei saada nopeasti hillittyä, olemme kohta pahassa pulassa, tehohoitolääkärit varoittavat. Kuva: IS/Antti Hämäläinen

Koronapotilaat ovat kuormittaneet merkittävästi Turun yliopistollista keskussairaalaa, mutta vielä ei olla aivan äärirajoilla, sanoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä.

-?Pystymme hoitamaan osastojen normaalijärjestelyin sisällä olevat 23 koronapotilasta, joista seitsemän on teholla.

Riski tilanteen vaikeutumiseen on Pietilän mukaan kuitenkin merkittävä.

Sairaala on hänen mukaansa hyvin lähellä tilannetta, jossa se joutuu ajamaan alas aiempaa suuremmassa määrin myös elektiivistä toimintaa eli kiireetöntä hoitoa.

Lue lisää: Omikronmuunnos valtaa Suomessa alaa kulovalkean tavoin - tällaisia oireita se aiheuttaa

Tehohoidon aikana potilaan vointia seurataan valvontamonitoreilla.

Tehohoidon aikana potilaan vointia seurataan valvontamonitoreilla. Kuva: IS/Antti Hämäläinen

Maanantaiaamuna teho-osastoilla oli 63 koronapotilasta. Tehohoidossa olevista joka kolmas oli koronapotilas. Vielä hieman pahempi ruuhkahuippu oli keväällä 2020 koronaepidemian puhjettua.

- Silloin varautuminen oli aivan eri tasolla. Maahan oli julistettu poikkeusolot, voimassa oli valmiuslaki ja sairaaloiden koko kapasiteetti oli valjastettu koronapotilaita hoitamaan, professori Matti Reinikainen vertaa.

Euroopan tautikeskus ECDC julkaisi viikko sitten riskianalyysin. ECDC varoitti, että vaikka omikronissa taudinkuva olisi vähän lievempi kuin deltassa, se herkästi tarttuvana vaikuttaa kokonaisuuden kannalta paljon vakavammin yhteiskuntaan kuin delta. Sairaalahoidon tarve ja kuolleiden määrä tulevat kasvamaan.

Tautikeskus kehotti Euroopan maita kiihdyttämään rokotusohjelmaa, mutta se ei yksin riitä. Tarvitaan myös voimakkaita ja nopeita toimia ihmisten välisten kontaktien hillitsemiseksi.

-?Jos epidemiaa ei saada tehokkaasti hillittyä, olemme kohta pahassa pulassa, professori Reinikainen varoittaa.

Reinikainen sanoo teholääkäreillä olevan syvä huoli siitä, että kriisitietoisuus puuttuu suomalaisilta.

-?Käänne on tullut parissa viikossa niin nopeasti, että pelkään pahoin, että kriisitietoisuus puuttuu myös Suomen hallitukselta.

Reinikainen sanoo, että hallituksen tehtävä on päättää rajoituskeinoista. Keinojen pitää olla sellaisia, että ne vähentävät ihmisten välisiä kontakteja välittömästi.

Lue lisää: Tehohoidon professori vaatii: Hätäjarrusta pitäisi vetää viipymättä

Tehohoito-osastojen potilaista joka kolmas sairastaa koronaa.

Tehohoito-osastojen potilaista joka kolmas sairastaa koronaa. Kuva: IS/Antti Hämäläinen

Pohjois-Pohjanmaalla on OYS:n johtajaylilääkäri Juha Korpelaisen mukaan aivan liian paljon tartuntoja ja tarvetta olisi lisärajoituksille.

-?Melkein kaikki rajoitukset ovat jo käytössä. Käytännössä lisärajoitus olisi se, että poistetaan koronapassi käytöstä ja tilarajoitukset tulisivat täysimääräisinä käyttöön.

Tilarajoitukset tarkoittavat tiukennuksia aukioloaikoihin ja väkimääriin.

Husin Jari Petäjä pitää koronapassin väliaikaista hyllyttämistä yhteiskunnan kantokyvyn turvaamisen kannalta kaikkein vaikuttavimpana toimena, joka nyt voidaan tehdä.

Passi voisi olla hänen mielestään poissa käytöstä kuukaudesta puoleentoista kuukauteen.

-?Passi laitettaisiin odottamaan sitä tilannetta, että väestön kolmansien rokotteiden kattavuus lisääntyy riittävälle tasolle ja myös sitä, että lainsäädäntöä uudistamalla koronapassin käyttöä ja ominaisuuksia voidaan kehittää nykyisestä versiosta.

Nykyisin koronapassin on saanut rokottamaton ihminen, joka on saanut testistä negatiivisen tuloksen. Passin avulla hän pääsee samoihin tiloihin rokotettujen kanssa. Hänen riskinsä sairastua koronaan samalla kasvaa, sillä koronarokotuksen saaneet voivat levittää tautia.

Hengityskone avustaa potilaan hengitystä.

Hengityskone avustaa potilaan hengitystä. Kuva: IS/Antti Hämäläinen

Pohjois-Savossa koronatilanne on pysynyt rauhallisena.

-?Meillä tartuntaluvut ovat vähän nousseet loppuviikosta, mutta se ei vielä heijastu sairaalahoitoon, Kuopion yliopistollisen sairaalan johtajaylilääkäri Heikki Miettinen kertoo.

Miettisen mielestä koronapassin hyllyttäminen on perusteltua alueilla, joissa on runsaasti tartuntoja. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla tartuntamäärät ovat väestöön suhteutettuna neljä viisi kertaa suurempia Pohjois-Savossa.

Pohjois-Savossa ei Miettisen mielestä ole vielä tarvetta hyllyttää koronapassia.

-?Meillä on valtaosa tartunnoista lasten ja nuorten tartuntoja. He karanteenissa ollessaan tartuttavat vanhempansa. Minkälaisella koronapassilla me niitä rajoitetaan, perheitä ei voi laittaa koronapassin taakse.

Ilta Sanoma
lundi 20 décembre 2021 21:30:00 Categories: Ilta Sanoma Kotimaa

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.