Varsinais-Suomi on käytännössä hylännyt jo koronapassin, hallituslähteistä arvioidaan. Hus esittää tiukkoja koronatoimia Uudellemaalle.

Hallitus neuvottelee tiistaina jälleen uusista koronatoimista. Kuvassa pääministeri Sanna Marin (sd) ja valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) eduskunnassa. Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Sote-ministeriryhmä neuvotteli maanantaina myöhäisiltaan asti uusista koronatoimista.

Uusia rajoitustoimia on tulossa, mutta paljon puhutusta hätäjarrusta ei vielä tiistaina vedetä, eri hallituslähteistä arvioitiin IS:lle.

- Lisärajoituksia tulee. Se on selvää. Ovatko rajoitukset hätäjarruun kuuluvia, sitä osittain toteuttavia vai täysipainoisesti hätäjarrua vetäviä, en voi ottaa kantaa, yksi kommentti kuului.

- Kaikki sitä (hätäjarrua) ovat vältelleet. Alueet näyttävät suuntaa, ja käytännössä Varsinais-Suomi on hylännyt jo koronapassin, toinen hallituslähde totesi.

Hallituslähteistä tosin painotettiin, että "pakka on täysin auki" ja neuvottelut ovat kesken.

Lounais-Suomen aluehallintovirasto päätti maanantaina kieltää Varsinais-Suomen alueella kaikki yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset välillä 22.-31.12.2021.

Lisäksi yleisöltä suljetaan ryhmäharrastustoimintaan käytettävät tilat. Myös kauppakeskusten yleiset oleskelutilat, pois lukien vähittäiskaupan liiketilat ja palvelujen tarjoamiseen käytettävät tilat, suljetaan yleisöltä.

Rajoituksista ei voi vapautua käyttämällä koronapassia.

Helsingin Sanomien mukaan Hus esittää Uudellamaalla suljettavaksi yleisiä saunoja, uimahalleja, kylpylöitä, tanssin harrastamiseen tarkoitettuja paikkoja, kuoro- ja harrastajateatteritiloja, sisäleikkipuistoja- ja paikkoja sekä kauppakeskusten yleisiä oleskelutiloja. Yleisötilaisuuksien osallistujamäärä tulisi rajata Husin mukaan korkeintaan kymmeneen henkilöön.

Lue lisää: Näin korona­pandemia muutti suomalaisten varautumista kriiseihin - kolmannes sanoo selviävänsä ilman kauppaa viikon

Kolmas hallituslähde kommentoi, ettei uusien rajoitustoimien käyttöönotto Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla tarkoita sitä, että jyrkkiä toimia pitäisi ottaa käyttöön kaikkialla Suomessa.

- Vetovastuu on alueilla, ja rokotukset täytyy saada etenemään. Lähden siitä, ettei hätäjarrumekanismista tarvitse vielä päättää. Sellaiset toimenpiteet eivät kiinnosta, jotka ehkä näyttävät painokkailta, mutta joista ei ole kovinkaan paljon hyötyä.

Hätäjarrun käyttöönotto merkitsisi paluuta keskitettyyn päätöksentekomalliin. Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin säätää ajanjaksosta, jonka aikana tartunta­tautilain nojalla säädetyt velvoitteet ja rajoitukset koskisivat yleisötilaisuuksia, tiloja ja toimintaa siten, että toiminnanharjoittaja ei voisi poiketa niistä koronapassia edellyttämällä.

Käyttöön voitaisiin ottaa myös perusopetuslain mukaisia poikkeuksellisia opetusjärjestelyjä.

Lue lisää: Näin omikronhyöky eronnee aiemmista korona-aalloista - asiantuntijat ennakoivat tilannetta, jollaista koko pandemia-aikana ei ole vielä nähty

THL antaa hallitukselle lausuntonsa hätäjarrumekanismin käyttöönotosta. Yksi hallituslähde painottaa THL:n olevan asiantuntijaorganisaatio, jonka viestiä tulee kuunnella kokonaisuudessaan, "eikä valikoida, mitä halutaan kuulla ja mitä ei".

Sosiaali- ja terveysministeriön ja ministeriön alaisen asiantuntijalaitoksen THL:n jännitteet ovat hyvin tiedossa. Viime aikoina perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) on arvostellut kovin sanoin THL:ää hidastelusta rokotesuositusten antamisessa.

Hallituksessa herättää kysymyksiä se, onko pääministeri Sanna Marin (sd) samoilla linjoilla Kiurun kanssa.

- En tiedä, mikä on suurimman hallituspuolueen kanta, onko se sama kuin mikä ministeri Kiurulla on? Siitä lähdetään, että pääministeri tietää, millä vesillä tämä vene nyt kulkee, hallituksesta summataan.

Eroon koronasta -asiantuntijaryhmä esitti maanantaina kokoontumisrajoituksia, ravintoloiden ja muiden julkisten tilojen sulkua sekä etäkoulua tai koulujen joululomien aikaistamista ja/tai pidentämistä.

Hallitus on painottanut, että lapsia ja nuoria halutaan säästää rajoitustoimilta niin pitkään kuin mahdollista. Maanantaina tätä kantaa painottivat esimerkiksi vasemmistoliitto ja Rkp.

- THL:n mukaan esimerkiksi viikon mittaisella joululoman pidentämisellä ei ole vaikutusta epidemiatilanteeseen. Perusopetuslain mukaan koulutuksen järjestäjä voi kuitenkin siirtää korkeintaan kuusi työpäivää pidettäväksi muuna ajankohtana lukuvuoden aikana, mikäli opetusta ei ole pakottavasta syystä voitu järjestää, IS:lle mainittiin.