Suomalaiset menettävät sijoitushuijauksiin vuosittain kymmeniä miljoonia. Jarmo on yksi uhreista, seurasimme hänen elämänsä raskainta vuotta. " /> Suomalaiset menettävät sijoitushuijauksiin vuosittain kymmeniä miljoonia. Jarmo on yksi uhreista, seurasimme hänen elämänsä raskainta vuotta. " />

YLE


Lähes miljoona dollaria. Summa näkyy Jarmon sijoitustilin ylälaidassa vihrein numeroin. Rahoja ei kuitenkaan ole oikeasti olemassa.

Sen sijaan Jarmolla on edessä loppuelämän velkahelvetti.

- Halusin yllättää vaimoni. Otin sata tuhatta euroa lainaa sijoittaakseni bitcoineihin ja maksaakseni velkani pois. Nyt rahat ovat ulkomaalaisten huijareiden taskussa.

Puhuessaan Jarmo katsoo huijarisivustolla vilkkuvia palkkeja. Ne kertovat virtuaalivaluuttojen reaaliaikaisesta arvon kehityksestä ja matkivat ihmisten tekemiä sijoituksia.

Virtuaalivaluuttojen arvot ovat todellisia, mutta Jarmo ei hyödy niistä mitenkään.

Jarmo esiintyy tässä jutussa anonyyminä ja hänen etunimensä on muutettu. Asia on arkaluontoinen. Hän on kertonut tilanteestaan vain muutamille läheisilleen.

Ylen MOT-toimituksen selvityksessä paljastuu, että Jarmo on ison kansainvälisen huijausverkoston uhri.

Virtuaalivaluuttaan liittyvät huijaukset ovat tällä hetkellä suosituimpia sijoitushuijauksista.

Niille tyypillisiä piirteitä ovat suuret rahalliset menetykset ja pitkäkestoisuus. Huijaukset kestävät pahimmillaan vuosia.

Yksittäiset uhrit ovat menettäneet niihin satoja tuhansia euroja. Kuluttajaliiton arvion mukaan suomalaisten vuotuiset menetykset ovat jopa kymmeniä miljoonia euroja.

Vain murto-osa huijauksista tulee viranomaisten tietoon. Uhrit eivät välttämättä tee rikosilmoitusta.

Seurasimme Jarmon elämän raskainta vuotta alkukeväästä joulukuun puoliväliin saakka.

Huijaukset vievät uhreiltaan paitsi rahat, myös henkilötiedot ja terveyden.

Scrollataan kohti huijauksen syvintä ydintä.

"Kuinka voit, soturi?"

On 23. syyskuuta vuonna 2020.

Jarmo on kuullut työpaikan kahvipöydässä puhetta virtuaalivaluutoista. Työkaveri kertoi ostaneensa ja myyneensä niitä oikeaan aikaan ja tienanneensa sievoisen summan.

Työpäivän jälkeen Jarmo kirjoitti Googleen kaksi hakusanaa: bitcoin ja sijoittaminen. Hän ei ehtinyt selailla kauan, kun päätyi luotettavan oloiselle verkkosivulle. Se markkinoi automaattista sijoitusalustaansa, jossa ei ole riskiä rahojen menettämisestä.

Jarmo kirjautui sivustolle.

Minimisijoitus oli 250 euroa.

- Sen jos menettää, niin ei tapahdu suurta vahinkoa, hän ajatteli.

Siinä vaiheessa hän ei tiennyt, että summa on yleinen huijausten alkusijoitus, josta Keskusrikospoliisi on varoittanut pankkeja.

Sähköpostiviestissä account manageriksi esittäytynyt nainen painotti:

"Toivon, että ymmärrät, miten onnekas olet tässä asemassa."

Viestien tulva alkoi WhatsAppissa ja sähköpostissa. Lähettäjät esittäytyivät sijoitusasiantuntijoiksi ja he lupasivat jakaa osaamistaan Jarmolle. He kertoivat ettei Jarmo ole ainoa suomalaisasiakas. Asiakkaita oli myös muista Pohjoismaista eli Ruotsista ja Norjasta.

Asiantuntijat käänsivät viestinsä suomeksi, käyttäen todennäköisesti verkosta löytyviä käännösohjelmia. Niiden sävy oli tuttavallinen, mutta käytetty kieli ei ollut erityisen sujuvaa. Keskustelua käytiin saunaremonteista ja tulevaisuuden unelmista.

Osinkoja Maagiselta Lokilta

Kun luottamus oli syntynyt, Jarmoa pyydettiin lataamaan sijoitusalustalleen kopio passista sekä tuore sähkölasku. Tietoja pyydettiin sivuston työntekijän mukaan henkilöllisyyden varmistamiseksi ja turvallisuussyistä.

- Annoin itsestäni kaikki tiedot, jotka ihminen voi itsestään antaa, Jarmo toteaa.

Avuliaat asiantuntijat eivät hätkähtäneet sitäkään, ettei asiakkaalla ollut säästöjä sijoitusten tekemistä varten.

Jarmoa alettiin neuvoa sijoituslainojen ottamisessa. Se on tyypillistä sijoitushuijauksissa.

Sijoitusasiantuntijat tiesivät varsin hyvin, mistä pikavippejä irtoaa helposti.

Jarmo päätyi ottamaan neljä eri kokoista lainaa. Yhteensä 99 000 euroa.

Sijoitusasiantuntijat opastivat Jarmoa asentamaan etähallintaohjelma Anydeskin, jonka avulla hänelle luotiin tilit kahteen ulkomaiseen pankkiin. Lainarahat siirrettiin sinne.

- He toimivat koneella niin nopeasti, etten edes ehtinyt nähdä, mitä kaikkea he tekivät.

Jarmolla allekirjoitutettiin tilisiirtoihin liittyviä asiakirjoja ja suostumuksia. Siirtojen saajina oli ulkomaisia yrityksiä, joiden nimet viittasivat finanssialaan ja luotettavuuteen.

Sijoitusfirma maksoi Jarmolle osinkoja. Summat olivat satasista noin 1 500 euroon ja maksajina oli jälleen eri yrityksiä.

Yksi niistä oli Magic Seagull, Maaginen Lokki.

Suunnitelma oli seuraava: tammikuussa 2021 Jarmo pystyisi maksamaan sijoitusten tuotoilla lainansa pois ja hänelle jäisi suunnilleen saman verran käteen. Jos sijoitusinto jatkuisi eläkeikään, Jarmolla voisi olla koossa miljoona euroa.

Kun tammikuu viimein koitti, ei rahoista tai aiemmin avuliaista asiantuntijoista kuulunut mitään. Jarmon mielessä heräsi epäilys.

Oliko kaikki valhetta?

Seuraa rahan jälkiä

Kun keskusrikospoliisin virtuaalivaluutta-asiantuntijana työskentelevä Patrik Elias Johansson kuuli ensimmäistä kertaa bitcoineista, hän oli vaikuttunut. Se oli kiinnostavin teknologian ilmiö sitten internetin: turvallista nettirahaa, jota ei voi kopioida.

Nyt bitcoinista on tullut sijoituskohde - ja mainio huijauksen syötti, johon moni lähtee sijoittamaan dollarin kuvat silmissä.

- On ihmisiä, jotka ovat laittaneet muutaman tonnin joitakin vuosia sitten ja nyt heillä on muutamia miljoonia. Näitä tarinoita nostetaan aika paljon pinnalle, Johansson sanoo.

Johanssonin tiimi saa rahanpesuilmoituksia pankeilta, erilaisilta rahalaitoksilta ja virtuaalivaluutan vaihtopalveluilta. Tiimi arvioi, onko ilmoitusten perusteella syytä aloittaa rikostutkinta.

Rahanpesulla tarkoitetaan rikollisin keinoin hankitun rahan alkuperän häivyttämistä

- Työmme kiteytyy sanoihin: follow the money. Seuraa rahaa. Seuraamme, mistä raha on lähtenyt ja minne se menee.

Huijaukset päätyvät Johanssonin pöydälle usein vasta kun paikallispoliisi on aloittanut tutkinnan ja tehnyt virka-apupyynnön Keskusrikospoliisille. Paikallispoliisi voi oman arvionsa myötä päätyä myös tutkinnan lopettamiseen.

Kymmenien tai satojen tuhansien menetykset voivat merkitä tavallisille ihmisille henkilökohtaista konkurssia, mutta poliisin vinkkelistä ne voivat olla liian pieniä summia työlään ja kalliin kansainvälisen tutkinnan aloittamiseen. Yksittäisiin huijauksiin liittyy usein monia maita, pankkeja ja läjäpäin ihmisiä.

Ammattilaiset asialla

Eri virtuaalivaluuttoja on arvioista riippuen 10 000-15 000. Kryptovaluutta-ala kehittyy äärimmäisen nopeasti ja samalla toimintaansa kehittävät niin huijarit kuin viranomaisetkin.

Mainokset, jotka johtavat suomalaisuhrit rikollisten luokse, on tehty yleensä hyvällä suomen kielellä ja ne ovat laadukkaan näköisiä. Ammattihuijareiden tehtailemissa mainoksissa ovat nähneet kasvonsa Ylen uutisankkuri Matti Rönkä, hissiyhtiö Koneen suuromistaja Antti Herlin sekä näyttelijä Jasper Pääkkönen.

Tietotekniikka-asiantuntija ja tietokirjailija Petteri Järvinen toteaa, että huijausten tehtailijat ovat jo oma ammattikuntansa. Työntekijät tulevat toimistoon samaan tapaan töihin kuin muutkin toimistotyöläiset. Uusia huijauksia tulee koko ajan lisää.

Huijarit ovat kehittäneet myös uuden jälkihuijauksen. Verkossa toimii yrityksiä, jotka lupaavat palauttaa huijauksessa menetyt rahat palkkiota vastaan. Myös Jarmo sai tällaisia tarjouksia. Todellisuudessa avuntarjoajat ovat usein samaa porukkaa kuin alkuperäisen huijauksen tekijät. Huijattua yritetään huijata kahdesti.

Kryptohuijauksen anatomia

Myös Jarmoa huijanneet ovat ammattilaisia. He ovat peittäneet jälkensä huolella. Muun muassa verkkosivujen todellisiin rekisteröinti- ja ylläpitotietoihin ei pääse käsiksi.

Jarmon itse tekemiä tai huijareiden avulla tehtyjä tilisiirtoja sekä Jarmolle maksettuja "osinkoja" tarkastelemalla selviää, että rahoja on siirretty ulkomaisiin yhtiöihin, joissa on bulvaaniomistajia. Osa yhtiöistä on tekaistuja, eikä niistä löydy tietoja yritystietokannoista.

Myös Jarmoon yhteyttä pitäneiden ihmisten nimet ovat tekaistuja.

Huijauksen jäljet viittaavat Itä-Eurooppaan.

Jarmon rahoja ei sijoitettu bitcoineihin, vaan ne ovat päätyivät huijareille.

MOT-toimitus ei kykene selvittämään, kenen taskuun Jarmon rahat päätyivät. Yritän kuitenkin huijata huijareita.

Voiko huijaria huijata?

Nainen esittelee itsensä Rebecca Walkeriksi. Hän kertoo soittavansa Lontoosta. Rebeccan aksentti antaa kuitenkin viitteitä itäisestä Euroopasta. Hän haluaa passini kopion.

Keskustelen Rebeccan kanssa WhatsAppilla, koska olen esiintynyt bitcoin-sijoittamisesta kiinnostuneena asiakkaana. Olen käyttänyt poikkeuksellisia tiedonhankintamenetelmiä, sillä haluan selvittää, pääsenkö Jarmoa huijanneiden tahojen jäljille tällä tavalla. En siis kerro yhteydenotossani olevani toimittaja.

Päätän tehdä muutaman sadan euron sijoituksen saman firman kautta, joka huijasi Jarmoa. Suunnitelma kuitenkin epäonnistuu. Verkkosivut eivät toimi "huoltotoimenpiteiden" takia. Syyksi kerrotaan fiman laajentaminen Aasian markkinoille.

Päätän kokeilla toista huijaussivustoa, jonka toimintaperiaate on sama kuin Jarmoa huijanneella. Yhtäläisyydet eivät kuitenkaan jää tähän.

Firma kertoo toimivansa samassa osoitteessa kuin Jarmon huijarit. Alan tutkia asiaa tarkemmin. Löydän kymmeniä yhtiöitä, jotka toimivat Karibianmerellä sijaitsevasta Dominikasta käsin. Viranomaiset eri maissa ovat julkaisseet varoituksia verkkosivuista.

Tajuan päätyneeni kansainvälisen huijaustehtaan jäljille.

Valmistelen huijausyrityksemme huolella. Kollegani eli koodaava toimittaja Taneli Arponen loi käyttööni virtuaalikoneen, jollaista muutkin huijareita huijanneet ovat käyttäneet. Sen avulla varmistamme, ettei huijari pääse etäyhteydellä käsiksi tietokoneeseeni.

Loin tunnukset sivustolle nimellä Johanna Karjalainen ja pyysin yhtydenottoa WhatsAppilla.

Näin päädyin keskustelemaan 40 minuuttia Rebecca Walkerin kanssa. Meluisassa puhelinkeskuksessa pauhaa pop-musiikki. Kuulostaa kuin hän lukisi tiedot bitcoinin arvon kehityksestä suoraan paperilta.

Rebecca vastaa kysymyksiini. Tiedustelen, miksi minulta halutaan kopiot passistani, tuoreesta sähkölaskusta ja pankkikorttini molemmista puolista. Turvallisuussyistä, hän vastaa. En anna niitä.

Jokin kysymyksistäni herättää ilmeisesti epäilyksen huijareissa.

Rebecca tivaa, miten löysin sivuston.

Vastaan kirjoittaneeni Googleen hakusanat Bitcoin ja sijoittaminen. Sovimme, että hän auttaa minua siirtämään rahat seuraavana päivänä.

Seuraavalle päivälle sovittua puhelua ei koskaan tule. Firma sulkee sijoitustilin ja lakkaavastaamasta viesteihini. Lyhyeksi jäänyt asiakkuus kuitenkin paljastaa yhtäläisyyksiä Jarmon vastaavaan sijoitustiliin. Ne ovat identtiset.

Kun sijoitusalustalle rahaa syöttäessä päätyy luotettavan maksunvälittäjän sijaan domainiin, joka on sand.cheap, eli suomeksi jotakuinkin halpaa hiekkaa.

Ennen jutun julkaisua Jarmoa huijanneen sivuston huoltokatko päättyy. Päätän yrittää rekisteröitymistä vielä kerran. Leikki loppuu jälleen lyhyeen.

Kirjaudun sivulle onnistuneesti, mutta nopeasti huomaan, että käyttäjätiliäni on käyty peukaloimassa. Nimekseni on vaihdettu Johanna Garbage, eli "Jäte-Johanna".

Tilisiirtoakaan ei pääse tekemään ilman "asiantuntijan apua".

Jarmoa huijannut sivusto ja Rebecca Walkerin edustama firma eivät vastanneet MOT-toimituksen haastattelupyyntöön.

Osa palkasta ulosottoon

Jarmon puhelin piippaa jälleen joulukuussa. Hän on vielä kerran päättänyt kysyä huijareilta rahojensa perään. Vastaukset ovat tylyjä.

Jarmon tilanne on tällä hetkellä synkkä.

- Tämä on ollut hirveä vuosi. Elämäni yksi raskaimpia varmasti. Vieterit on viritetty äärirajoille. Yhtään ei olisi varaa enää venyä. Sitä on vaikea kuvaillakaan, hän sanoo.

Nyt velkojat vaativat saataviaan. Osa Jarmon palkasta menee ulosottoon. Velkajärjestelyyn on mahdollisuus päästä vasta kolmen vuoden kuluttua. Hän joutuu laskemaan jokaisen jäljelle jäävän euronsa, että rahat riittävät auton maksamiseen. Sen hän tarvitsee käydäkseen töissä.

- On vedettävä vyö tiukalle, hän toteaa.

Vuosi on muuttanut häntä myös ulkoisesti. Jarmo on laihtunut 11 kiloa. Unet ovat vähissä ja rahahuolet piinaavat tyhjiä hetkiä. Siksi hän on pysynyt liikkeessä.

Miehen kasvoilla tuikkivat silti lempeät silmät ja kasvoilla käy lämmin hymy. Se on lähipiirin ansiota. Ilman perhettään ja lemmikkejään hän ei olisi välttämättä kertomassa tarinaansa.

- Puolisolle kertominen oli varmaan elämäni raskain asia. Piti miettiä tosi monta kertaa, milloin uskaltaa sanoa. Loppujen lopuksi, kun asian sai otettua esille, tuli valtava helpotus. Olin varautunut aivan kaikkeen, mutta hän aikoi seistä rinnallani loppuun saakka, Jarmo sanoo.

Hän kaivaa taskustaan kännykän ja näyttää puolisolta saapuneen viestin.

"Meille on tapahtunut tässä elämässä paljon pahempaakin. Raha ja omaisuus on sen rinnalla aika pikku juttu. Enemmän mua suretti, ettet kertonut suunnitelmastasi. Ajattelen, että halusit tehdä sen meidän hyväksi, joten en sure enää sitäkään."

lundi 20 décembre 2021 13:30:23 Categories: YLE kryptovaluutta

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.