Suomen tulevat hävittäjät ovat erityinen mahdollisuus lukion penkillä tulevaisuuden suunnitelmiaan pohtiville. Näin ajattelee Ilmasotakoulun johtaja, eversti Henrik Elo.

- Jos miettii, kannattaako hakea ilmavoimiin, niin koskaan ei varmaan ole ollut näin mielenkiintoisia näkymiä kuin tällä hetkellä on heille tarjolla, hän sanoo.

Puolustusministeri kertoi hiljattain, että Suomi ostaa 64 yhdysvaltalaista F-35-hävittäjää. Ensimmäiset koneet saapuvat 2026.

- Pääsemme käyttämään sellaista huipputeknologiaa, jota meillä ei ole aikaisemmin ollut, Elo kuvaa.

Valintaprosessi kestää puoli vuotta

Hakijat joutuvat tiukkaan seulaan niin fyysisesti kuin henkisestikin ennen hävittäjälentäjän uraa. Valintaprosessi kestää noin puoli vuotta ja koostu kuudesta vaiheesta.

Hävittäjälentäjän pitää olla fyysisesti oikean kokoinen, jotta hän mahtuu koneisiin ja yltää siellä esimerkiksi ohjaimiin.

- Mitat tuskin muuttuvat merkittävästi F-35-hävittäjien myötä. Alustavien selvitysten perusteella muutokset ovat sentin tai pari yhdessä tai kahdessa ominaisuudessa, sanoo Ilmasotakoulun valintapäällikkö, kapteeni Otto Kinnunen.

Lentäjiltä vaaditaan myös hyvää fyysistä kuntoa. Ennen sotilaslentäjän uraa pitää juosta vähintään 2 800 metriä Cooperin testissä ja uida 200 metriä pysähtymättä.

Kuntoa testataan myös muun muassa vatsalihasliikkeillä, punnerruksilla ja polkupyöräergometrillä. Lisäksi lentäjän pitää sietää pyöritystä ja läpäistä painekammiotesti.

Hyvä kunto on tärkeää, koska hävittäjän lentäminen on paikoin fyysisesti raskasta etenkin isojen G-voimien vaikutuksen alla toimiessa.

- Fyysiset ominaisuudet suojaavat ammattiin liittyviltä vammoilta, Kinnunen sanoo.

Sotilaslentäjät valikoituvat koulutuksen aikana

Hakuprosessi alkaa paperivalinnalla. Koulutodistuksesta pitää saada tarpeeksi pisteitä, jotta pääsee valintakokeisiin. Pisteitä saa matematiikan, äidinkielen ja englannin arvosanojen perusteella.

- Karkeasti sanottuna lukiolaisen pitää olla vähintään seiskan oppilas. Ammattikoulusta pitää olla hyvät arvosanat, Otto Kinnunen kuvaa.

Toisessa vaiheessa hakijan älykkyyttä mitataan kuviopäättelytehtävien ja päässälaskujen avulla. Armeijan käyneille tutussa P1-kokeessa pitää sijoittua varusmiespalveluksen aloittavien parhaaseen 40 prosenttiin.

Myöhemmin hakija tekee tietokoneavusteiset soveltuvuustestit, jotka selvittävät muun muassa reaktionopeutta, kolmiulotteista hahmotuskykyä, työmuistia ja keskittymiskykyä.

Valintaprosessin loppusuoralla edessä ovat haastattelut ja tarkemmat fysiologiset tutkimukset, kuten silmälääkärin tarkastus.

Myös hakijan henkisillä ominaisuuksilla on suuri painoarvo valinnoissa.

- Yksi tärkeimmistä lentäjän ominaisuuksista on luotettavuus. Lentäminen on vaarallista, jos ei tee niin kuin käsketään. Lisäksi pitää olla ahkera sekä pystyä toimimaan toisten kanssa ja paineen alla, Kinnunen listaa.

Lentoreserviupseerikurssille hakee vuosittain noin 800 henkilöä, joista sisään pääsee 40.

Hävittäjälentäjän ura ei ole taattu, vaikka selvittäisi monivaiheiset pääsykokeet. Niiden kautta pääsee vuoden kestävälle lentoreserviupseerikurssille, jonka kävijöistä osa valitaan kadettikouluun sekä sotilaslentäjän uralle.

- Lentoreserviupseerikurssilla lopulta näemme, keneltä lentäminen alkaa onnistua, kuka osoittaa olevansa hyvä vertainen ja kenellä on oppimiskykyä, Kinnunen toteaa.

Oikeita koneita, simulaattoreita ja tekoälyä

Simulaattoreiden merkitys opetuksessa kasvaa entisestään, kun tulevat pilotit alkavat perehtyä uusiin hävittäjiin. F-35-koneista ei nimittäin löydy kaksipaikkaista mallia koulutuslentoja varten.

- Niiden puuttuminen ei aiheuta ongelmia. Simulaattorikoulutus on valtavan tehokasta. Siinä opettaja pystyy analysoimaan oppilaan toimintaa jopa tehokkaammin kuin lentokoneessa ja ohjaamaan häntä lähes kädestä pitäen, Henrik Elo sanoo.

Tulevat lentäjät harjoittelevat jo nykyään hävittäjien ohjaamista myös tilanteissa, joissa yhdistyvät oikeat, ilmassa olevat lentokoneet, simulaattorit ja tekoälyn tuottamat harjoitusvastustajat.

Jatkossakin oppilaat lentävät haastavat tehtävät ensin simulaattorissa harjoitustilanteissa.

- Varmistamme simulaattorilla, että heidän taitonsa ovat niin hyvällä tasolla, että heidät voi päästää yksin harjaantumaan oikealla koneella lentämisessä, Elo sanoo.

Varusmiehet ja kadetit nousevat oikeasti ilmaan ensimmäiseksi alkeiskoneella. Kadettivaiheessa he lentävät harjoitushävittäjällä ja vasta upseereina varsinaisella hävittäjällä, joka on jatkossa F-35.

- Arvioimme lento-oppilaiden jatkokoulutuskelpoisuutta jokaisessa vaiheessa, Elo toteaa.

Tulevat F-35-ohjaajat lentävät aluksi Horneteilla

Ensimmäiseksi uusien hävittäjien ohjaamoihin nousevat aiemmin Horneteilla lentäneet ohjaajat. Ensimmäiset lennonopettajat osallistuvat F-35-tyyppikurssille USA:ssa loppuvuodesta 2025.

Ohjaajat lentävät alkuvaiheessa ensin Horneteilla ja siirtyvät vasta sen jälkeen F-35-koneiden ohjaimiin.

F-35-koulutus alkaa Suomessa näillä näkymin 2026, ja ensimmäiset nuoret ohjaajat siirtyvät suoraan harjoitushävittäjästä F-35:n ohjaimiin vuosikymmenen loppupuolella.

Tulevat hävittäjät sijoittuvat Lapin ja Karjalan lennostoihin, mutta niillä lennetään myös Tikkakoskelta ja Pirkkalasta.

Ilmasotakoulu toimii Jyväskylässä Tikkakoskella. Se kouluttaa henkilökuntaa, reserviläisiä ja varusmiehiä ilmavoimien ja ilmapuolustuksen eri tehtäviin.

Jatkossa koulusta valmistuu muun muassa lentäjiä, mekaanikkoja ja taistelunjohtajia uusien hävittäjien tarpeisiin. Myös muunlaisia osaajia tarvitaan. Koulussa pohditaankin ensi vuoden aikana, mihin kaikkiin koulutuksen elementteihin uuden konekaluston tulo vaikuttaa.

- Varmaankin tulemme kohdentamaan koulutusta myös uusiin asioihin Ilmasotakoulussa, Elo sanoo.

Lue lisää:

Tällainen on Suomen uusi hävittäjä F-35

Autokouluista tutut simulaattorit valtasivat hävittäjälentäjien koulutuksen - Ilmasotakoulu on valmistautunut vuosia uusien hävittäjien tuloon Voit keskustella aiheesta 21.12. klo 23.00 saakka.