Syksyn aikana Suomessa kuoli 360 ihmistä kuukauden sisällä koronatartunnan toteamisesta. Svenska Ylen laskelmien mukaan ilman rokotteita syys-marraskuussa kuolleiden määrä olisi voinut olla 1 489 suurempi. Arviot perustuvat rokottamattomien ja rokotettujen kuolleisuuden vertailuun.

Lue koko analyysi täältä:

Allt fler dör med covid-19 i Finland - men coronavaccinerna har räddat minst 1 500 människoliv under hösten, visar vår analys

Tarkastelussa ovat mukana yli 30-vuotiaat. Suomessa kuoli syksyn aikana koronan aiheuttamaan tautiin ainoastaan yksi alle 30-vuotias, joten kyseisestä ikäryhmästä ei voi tehdä luotettavia johtopäätöksiä.

Koronakuolemia oli vähän 30-69-vuotiaiden ryhmässä, ja kuolleista lähes kaikki olivat rokottamattomia.

Rokotteet ehkäisivät laskelmien mukaan 51 henkilön kuoleman 30-49-vuotiaiden ikäryhmässä. 50-69-vuotiaiden koronakuolemia rokotteet ehkäisivät 300.

Tartuntojen voimakas lisääntyminen on korostanut rokotteiden merkitystä. Rokotteet ehkäisivät eniten kuolemia tarkastelujakson lopulla eli marraskuussa 2021. Rokottamattomien kuolleisuus on noussut jyrkästi etenkin yli 70-vuotiaiden ikäryhmässä.

Pelastuneita todennäköisesti enemmän

Svenska Ylen haastatteleman Tukholman yliopiston matemaattisen tilastotieteen professori Tom Brittonin mukaan arvio noin 1 500 vältetystä koronakuolemasta on varovainen. Laskelmat eivät huomioi sitä, että rokotetut suojaavat myös rokottamattomia, sillä he eivät levitä virusta yhtä voimakkaasti.

Brittonin mukaan rokotteiden ansiosta vältettyjen kuolemantapausten määrä voi todellisuudessa olla jopa kaksi kertaa suurempi.

- Pelastettujen ihmishenkien määrään sisältyy oletus, että tartunnat olisivat levinneet samalla tavalla, jos ketään ei olisi rokotettu. Näin ei olisi pitänyt käydä, vaan tauti olisi ollut paljon tarttuvampi, Britton sanoo.

Rokotteen ottaminen tai ottamattomuus saattaa vaikuttaa myös siihen, miten varovaisesti ihmiset käyttäytyvät. Ilmiöstä ei kuitenkaan ole saatavilla tutkittua tietoa, joten myöskään tätä muuttujaa ei ole voitu huomioida laskelmissa.

Lisäksi rokottamattomien ja rokotettujen terveydentilassa voi olla eroja. THL:n mukaan alle yksi prosentti väestöstä ei voi ottaa koronarokotetta terveydellisistä syistä. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa henkilöt, jotka ovat palliatiivisessa hoidossa. Samalla kuitenkin monet vakavia sairauksia omaavat kuuluvat koronan riskiryhmiin, ja he ovat olleet etusijalla rokotusjärjestyksessä.

Analyysissa käytetyissä tilastoissa kuolema arvioidaan koronavirusinfektioon liittyväksi, kun se on tapahtunut 30 päivän sisällä positiivisesta koronavirustestituloksesta. Määritelmä on käytössä kansainvälisesti.

Käytännössä on mahdollista, että aineistoon on eksynyt muitakin kuin koronaviruksen aiheuttamia kuolemia. Joissakin tapauksissa ihmisen kuolemaan vaikuttaneita syitä on useita, ja koronaviruksen aiheuttama tauti on voinut olla ratkaiseva tekijä.

- Riippumatta siitä, miten koronakuolemat määritellään, siinä on ongelmia. Vaikka henkilölle tehdään ruumiinavaus, en usko, että 100 prosentin tarkkuudella voidaan tietää, kuinka henkilö kuoli, professori Britton arvioi.

Jutun ruotsinkielisen alkuperäisversion tekijät ovat Niklas Fagerström, Linus Lång ja Petter West. Voit keskustella jutusta 22.12. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Vertaile rokotettujen ja rokottamattomien eroja sairaalahoidossa ja kuolleisuudessa - grafiikka näyttää tuoreimmat luvut