Portugalilainen kirjailija José Rodrigues dos Santos on kotimaassaan hyvin tunnettu.

30 vuoden ajan hän on tullut tutuksi television uutisankkurina. Hänet on palkittu reportaasimatkoistaan Irakiin, Bosniaan, Itä-Timoriin ja Libanoniin.

Kiireisen työn ohessa kahden lapsen isän on opiskellut tohtoriksi, opettanut 25 vuotta yliopistossa ja kirjoittanut 22 romaania, joita on myyty yli kolme miljoonaa.

57-vuotiaan kirjailijan olemuksessa on suuren maailman tyyliä, kun tapaamme helsinkiläisessä hotellissa. Kohteliaan miehen päällä on hyvin leikattu puku ja hänen englannin artikulointinsa on kuin oppikirjasta.

Kirjailijan vaimo on yhtä tyrmäävä näky tupeeratussa kampauksessaan ja tyköistuvassa jakkupuvussaan.

Hyvästelemme ostoksille lähtevän vaimon, ja jäämme hotelliin juttelemaan José Rodrigues dos Santosin uudesta romaanista Auschwitzin taikuri (Minerva).

Kuva: Joonas Salo / IS

Romaani alkaa Tsekkoslovakian valloituksesta 1939. Tarinan päähenkilö on taikuri Herbert Levin, joka on paennut natseja Berliinistä jo pari vuotta aikaisemmin.

Perhe yrittää vältellä natseja Prahassa, mutta se on hankalaa, koska natsit ovat niin kiinnostuneita taikuudesta ja okkultismista. Taikuri Levin esittää taikatemppuja jopa Prahan teurastajana tunnetulle Reinhard Heydrichille.

Jose Rodrigues dos Santos kertoo saaneensa idean vieraillessaan eräässä televisio-ohjelmassa.

Toinen esiintyjä oli juutalainen taikuri, joka oli oppinut taikuutta Auschwitz-Birkenaun keskitysleirissä.

-?Kutsuin hänet kotiini, ja hän kertoi koko tarinan, Jose Rodrigues dos Santos kertoo.

Auschwitzin taikuri oli viime vuoden myydyin kirja Portugalissa.

Romaani ei kuitenkaan kerro tämän miehen tarinaa, vaan erään toisen taikurin, Herbert Levinin.

Televisiossa esiintynyt taikuri oli tutustunut keskitysleirillä Leviniin, joka selviytyi Auschwitzista taikatemppujen avulla.

Se on Jose Rodrigues dos Santosin mielestä uskomatonta.

-?Halusin kertoa taikuudesta ja mystiikasta. Tämä mies todella uskoi mystiikkaan ja sen voimiin, niin kuin Heinrich Himmler ja monet muut natsit.

-?Natsismi on täynnä mystistä symbolismia. Kirjani kertoo tätä vähemmän tunnettua puolta natsismista.

Jose Rodrigues dos Santosin mukaan Hermann Hessen tunnettu romaani Siddhartha oli suosittu natsi-Saksassa. Se kertoo Siddharthan pyrkimyksestä valaistumiseen.

Natsit arvostivat myös H.P. Blavatskyn teosofista kirjaa Salainen oppi. Siinä ihmiset jaotellaan seitsemään rotuun, joista yksi pääsee Atlantikseen, eräänlaiseen taivaaseen.

Kirjassa Atlantis kuitenkin tuhoutuu.

-?Natsit ottivat nämä ideat, ja he uskoivat tekevänsä hyvää, Jose Rodrigues dos Santos kertoo.

-?Heillä oli ajatus, että jos ainoastaan vaaleahiuksiset ihmiset pariutuisivat, menetetty Atlantis saataisiin ikään kuin takaisin.

Ajatus hyvän tekemisestä on koko Auschwitzin taikuri -kirjan ydin.

Jose Rodrigues dos Santos siteeraa venäläistä Nobel-kirjailijaa Aleksandr Solzenitsynia. Tämä joutui lähtemään vuosikausiksi maanpakoon.

-?Solzenitsyn kirjoitti kirjansa Vankileirien saariston lopussa, että tehdäkseen pahaa ensimmäinen välttämätön asia on, että ihminen ajattelee tekevänsä silloin hyvää.

-?Kirjani sanoma on, että jos haluat tehdä pahaa, pitää uskoa tekevänsä hyvää.

Kuva: Joonas Salo / IS

Romaanissaan Jose Rodrigues dos Santos kertoo Levinin perheen tarinan. Perhe passitetaan ensin Theresienstadtiin ja sieltä Auschwitziin. Kirjassa kuvataan keskitysleirien pahuutta, mutta myös leirien organisaatiota.

Taikuri selviytyi keskitysleirin hierarkiassa, koska häntä tarvittiin monenlaisissa tilanteissa. Aivan kuten hammaslääkäreitä tai käteviä käytännön ihmisiä.

-?Moni selviytyi keskitysleirillä hyvän onnen ansioista, mutta eivät ainoastaan siksi. Kymmenen prosenttia ihmisistä selviytyi tekemällä asioita, jotka eivät olleet niin mukavia.

Jose Rodrigues dos Santosin mukaan ne ihmiset, jotka auttoivat usein toisia, eivät selvinneet. Keskitysleirillä piti olla itsekäs ja pitää puoliaan. Piti antaa "toisten mennä", jos se mahdollisti oman selviytymisen.

-?Olen tavannut keskitysleiriltä selvinneitä, ja he ovat kertoneet, että joidenkin piti keskitysleirillä valita, kumpi pariskunnasta jää henkiin. Tämä on keskitysleirin pimeä puoli, josta ei puhuta.

Toinen harvemmin puheenaiheeksi nostettu asia keskitysleirillä on hirveiden tilanteiden normalisoituminen. Kauheista asioista tuli ennen pitkää tavallista arkea. Rutiinit toistuivat joka päivä samanlaisina.

-?Yksi selviytyjä, joka työskenteli krematoriossa, kertoi minulle, että hän meni sinne joka aamu kuin se olisi tavallinen työpaikka. Joskus hän istui ruumiiden päällä ja joi teetä.

Jose Rodrigues dos Santos kuunteli selviytyjän kertomusta sokissa.

-?Olen puhunut kolmen keskitysleiriltä selviytyjän kanssa ja asioiden normalisoituminen keskitysleirillä on asia, josta ihmiset eivät halua puhua. Ihmiset alkoivat käyttäytyä kuin kauheudet olisivat tavallista elämää. Tätä ei ole käsitelty usein kirjallisuudessa.

Romaanissa kulkee rinnakkain myös portugalilaisen sotilaan Francisco Latinon tarina. Hänet kutsutaan Espanjan muukalaislegioonan riveistä vapaaehtoiseksi Venäjän rintamalle auttamaan Saksan sotajoukkoja.

Leningradin piirityksen aikana Francisco rakastuu venäläiseen Tanusaan ja kosii naista. Natsiupseeri haluaa ottaa Franciscon omiin riveihinsä, ja kun tämä sanoo ei, natsit vangitsevat Tanusan ja tämän sisaret ja siirtävät heidät Auschwitziin.

Selviytyminen on koko Auschwitzin taikurin kantava teema.

Kirjailija uskoo, ettei olisi itse luultavasti pysynyt loppuun asti hengissä Auschwitzissa.

-?Piti olla ammatti, joka oli hyödyllinen natseille. Kirjoittaja ei ole sellainen. Olen epäkäytännöllinen. En olisi varmaan selviytynyt hengissä.

Kirjailijan omaa elämäntarinaa kuuntelisi vaikka kuinka pitkään. Hän vietti lapsuutensa Mosambikissa Afrikassa, jossa hänen isänsä työskenteli lääkärinä.

16-vuotiaana ammatinvalinnanohjaaja suositteli Jose Rodrigues dos Santosille kolmea ammattia: arkkitehdin, lentäjän tai toimittajan.

-?Päätin ryhtyä toimittajaksi, koska halusin kertoa tarinoita.

Tarinoita piisaa. Auschwitzin taikurin tarinan toinen osa ilmestyy syksyllä 2022 suomeksi nimellä Birkenaun aikakirjat.