Krista Kiuru sanoi HS:lle, että sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt, että hätäjarrusta päätettäisiin ensi viikolla. Pääministeri Sanna Marin ei innostu jarrusta.

Hallitus voisi asetuksella säätää ajanjaksosta, jolloin tartuntatautilain mukaiset rajoitukset koskisivat yleisötilaisuuksia, tiloja ja toimintaa siten, ettei rajoituksista voisi poiketa vaatimalla koronapassia. Kuva: LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on esittänyt hallituksen sote-ministerityöryhmälle, että hallitus päättäisi hätäjarrun käyttöönoton aikataulun ensi viikolla. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi asiasta lauantaina julkaistussa Helsingin Sanomien haastattelussa.

Hätäjarrun avulla pyrittäisiin hillitsemään koronaepidemian pahenemista. Viime aikoina huolia koronatilanteesta on lisännyt nopeasti leviävä omikronmuunnos.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) kertoi perjantaina nostaneensa valmiustasonsa täysvalmiuteen eli korkeimpaan valmiustilaan. Hus arvioi, että koronapotilaiden määrä sairaaloissa voi nousta hyvin voimakkaasti.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoo Helsingin Sanomille, että koronavirukseen liittyviä rajoitustoimia olisi mahdollista kiristää myös ilman hätäjarrumekanismin käyttöönottoa. Pääministeri pitäisi tätä ensisijaisena.

Lue lisää: Pääministeri Sanna Marin: Hallituksen ja alueiden mahdollista kiristää toimia ilman hätäjarrun käyttöönottoa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ei ole toistaiseksi valmistellut suositusta hallitukselle koronan hätäjarrumekanismin käyttöönottamisesta. Asiasta kertoi THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta lauantaina Ylen Ykkösaamussa.

Hänen näkemyksensä mukaan hallituksen tulisi vetää hätäjarrusta tilanteessa, jossa alueiden "ote lipeää" rajoitusten määräämisessä.

-?Mekanismia pitäisi käyttää, jos on mielikuva, ettei alueilla pystytä tekemään välttämättömiä päätöksiä riittävän nopeasti ja tehokkaasti.

Tervahaudan mukaan omikronmuunnoksen myötä koronapassin käyttöä todennäköisesti arvioidaan uudelleen.

-?Omikron vaikuttaisi tartuttavan aika hyvin myös rokotettuja ihmisiä. Siksi varmasti joudutaan harkitsemaan, voiko koronapassi olla ainakaan lähiviikkoina käytössä samalla tavalla kuin se nyt on, Tervahauta totesi.

-?Todennäköisesti tulee tarve pistää passi hyllylle ainakin vähäksi aikaa.

Tervahauta myös esitti haastattelussa oman muutosehdotuksensa koronapassiin: sen sijaan, että passiin kävisi aina sekä hankittu immuniteetti että negatiivinen testitulos, tulisi se voida tilanteesta riippuen rajata jommaksikummaksi.

-?Olisi epidemiologisesti aika kätevää lisätä passiin mahdollisuus, että se voisi olla pelkkä testauspassi, jolloin tilaisuuteen pääsisi vain negatiivisella testituloksella, oli rokotteet tai ei, Tervahauta sanoi.

-?Tai se voisi olla vain pelkkä rokotuspassi, jolloin sisälle pääsisi ainoastaan rokotuksilla. Tällöin ikään kuin suojeltaisiin rokottamattomia tartunnoilta.

Hallitus ehdottaa, että koronapassin käyttö olisi lain nojalla mahdollista myös, kun rajoituksia ei ole voimassa. Asiasta kertoi sosiaali- ja terveysministeriö perjantaina, jolloin lakiluonnos lähti lausuntokierrokselle. Eduskunta saattaa sen käsittelemiseksi kokoontua poikkeuksellisesti jo tammikuussa.

Esitysluonnoksessa ehdotetaan myös, että tartuntatautilain mukaisia viranomaispäätöksiä tekevät kunnat ja aluehallintovirastot voisivat päätöksellään tietyissä tilanteissa velvoittaa toimijoita edellyttämään koronapassin esittämistä.

Valtioneuvosto voisi vastaavasti säätää asiasta ravintoloiden osalta.

Tämänhetkisen lainsäädännön perusteella koronapassia voidaan käyttää vain, jos on voimassa viranomaisten määräämiä koronarajoituksia. Koronapassi on vaihtoehtoinen toimi esimerkiksi yleisömääriä tai aukioloaikoja koskeville rajoituksille.

Jos hallitus päättäisi vetää hätäjarrusta, mitä se käytännössä tarkoittaisi? Erilaisia toimia, joista hätäjarrumekanismi voisi koostua, on listattu STM:n muistiossa, joka on päivätty 12. marraskuuta.

Hätäjarru tarkoittaisi siirtymistä takaisin laaja-alaisempien koronatoimien valtakunnalliseen ohjaukseen. Alueelliset epidemiavaiheet, eli perustaso, kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe, voitaisiin palauttaa koronatoimien kohdentamista varten.

Hallitus voisi asetuksella säätää ajanjaksosta, jolloin tartuntatautilain mukaiset rajoitukset koskisivat yleisötilaisuuksia, tiloja ja toimintaa siten, ettei rajoituksista voisi poiketa vaatimalla koronapassia.

Koulut voisivat siirtyä etäopetukseen, jos se olisi alueellisesti tai paikallisesti välttämätöntä ja oikeasuhtaista.

Myös rajojen terveysturvallisuutta koskevia toimia voitaisiin tehostaa. Tämä edellyttäisi muistion mukaan lakimuutosta.

Viimesijaisena keinona voisivat tulla kyseeseen poikkeusolot.

Hätäjarru otettaisiin käyttöön tilanteessa, jossa muilla keinoilla kuten rokotuksilla tai alueellisilla rajoituksilla ei kyetä hallitsemaan riittävästi epidemiatilannetta.

STM:n muistion mukaan hätäjarru olisi otettava käyttöön, jos esimerkiksi sairaala- ja tehohoito uhkaavat ylikuormittua.

Hätäjarrun käyttöönotto edellyttää hallituksen periaatepäätöstä. Toistaiseksi ei ole tiedossa, milloin hätäjarrun sisältämät toimet voisivat tulla voimaan.

HS:n mukaan hätäjarrua koskeva virkamiesarvio odottaa vielä tietoja alueiden tilanteesta viikonloppuna. Hallitus käsittelee koronatilannetta neuvotteluissaan tiistaina.