Venäjän valtionmedia ruokkii neuvostonostalgiaa ja suurvaltaihannointia. Kuva: Zuma / MVPhotos, Reuters

Neuvostoliitto kuoli tasan 30 vuotta sitten, mutta presidentti Vladimir Putinin aikana Venäjä on alkanut muistuttaa edeltäjäänsä yhä enemmän. IS listasi 30 asiaa, jotka herättävät déjà-vu-kokemuksen: jotain tällaista on nähty ja koettu jo ennenkin.

Neuvostoliitto oli Yhdysvaltain rinnalla maailman toinen hallitseva suurvalta.

Nykyisin Venäjä haluaa olla vähintäänkin maailman kolmas suurvalta Kiinan ja Yhdysvaltain rinnalla. Tavoite menee kaiken muun edelle Kremlin politiikassa. Suurvaltana Venäjä katsoo olevansa oikeutettu rikkomaan esimerkiksi kansainvälisiä sopimuksia, joiden noudattamista se vaatii tiukasti muilta.

Imperiumiajattelu elää syvällä myös tavallisissa ihmisissä: venäläisten mielestä Venäjää kuuluu kunnioittaa ja pelätä. Valtion etu menee lopulta aina yksilön edun edelle.

Yhtenäinen Venäjä on saanut korona-aikanakin järjestää suuria yleisötilaisuuksia Vladimir Putinin tueksi, mutta opposition edustajia on määrätty pitkiin kotiaresteihin terveysturvallisuussääntöjen rikkomisesta. Kuva: Maxim Shemetov / Reuters

Neuvostoliitossa poliittinen yksinvalta oli kommunistipuolueella eikä muita puolueita sallittu.

Venäjällä on muodollisesti useita eri puolueita, mutta Yhtenäinen Venäjä -puolue on silti todellinen vallankäyttäjä. Oppositiota imitoi niin kutsuttu "systeemin sisäinen oppositio", joka koostuu Kremlin perustamista tai sallimista, pitkälti näennäisistä vaihtoehtopuolueista.

Neuvostoliitossa kansaa piti kurissa ensin pahamaineinen NKVD, josta syntyi sittemmin KGB.

Venäjällä vaikuttavia turvallisuuspalveluita on useita: sisäisen turvallisuuden FSB, ulkoisen tiedustelun SVR, sotilastiedustelusta vastaava GRU ja valtiojohdon turvallisuudesta vastaava FSO. Kaikilla näillä organisaatioilla on huomattavaa valtaa myös politiikassa ja taloudessa, sillä monen venäläisen poliitikon ja yritysjohtajan tausta on turvallisuuspalveluissa.

Neuvostoliitossa propaganda oli kaikkialle ulottuvaa kommunismin ylistystä ja oman järjestelmän paremmuuden todistelua.

Nykyisin Venäjän valtiollinen propaganda on huomattavasti taitavampaa ja valtion ohjaus pystytään peittelemään paremmin. Internetin ja sosiaalisen median mahdollisuuksia hyödynnetään television ohella. Oman erinomaisuuden todistelun sijaan nyt keskitytään lännen epäkohtien osoittamiseen, lännen mustamaalaukseen ja läntisten yhteiskuntien horjuttamiseen niiden sisältä päin.

Neuvostoliitossa oli käytössä ennakkosensuuri eli esimerkiksi lehtiartikkelit hyväksytettiin ennakkoon sensorilla.

Venäjällä sensurointi on hoidettu muun muassa julistamalla oppositiohenkisiä tiedotusvälineitä ja toimittajia "ulkomaisiksi agenteiksi" tai sulkemalla pääsy uutissivustoille väitetyn "ääritoiminnan" vuoksi. Oppikirjat käyvät läpi ennakkotarkastuksen esimerkiksi sen suhteen, mitä niissä kerrotaan Josif Stalinin ajoista, toisesta maailmansodasta tai Vladimir Putinista.

Neuvostoliitossa kansalaisten oma-aloitteinen aktiivisuus oli epäilyttävää, aktiivisuus sallittiin puolueen tai valtajärjestelmän muiden organisaatioiden kautta.

Venäjällä kansalaisjärjestöt julistetaan herkästi joko kielletyiksi äärijärjestöiksi tai ulkomailta rahoitusta saaviksi ulkovaltojen agenteiksi. Parhaillaan oikeusistuimet käsittelevät vaatimusta kieltää Kansainvälinen Memorial -järjestö sekä osana sitä toimiva Memorial-ihmisoikeusjärjestö.

Tammikuussa 2021 Aleksei Navalnyin kannattajia pantiin kuriin kovin toimin Pietarissa. Kuva: Anton Vaganov / Reuters

Neuvostoliitossa KGB luki kansalaisten kirjeet, kuunteli asukkaita hotellihuoneissa ja valvoi puhelinliikennettä.

Nykyisin tuo kaikki tehdään uuden tekniikan avulla. Tele- ja internetoperaattoreiden on taattava reaaliaikainen pääsy Venäjän turvallisuuspalveluille viestiliikenteeseen. Jarovajan laki vaatii lisäksi Venäjän tele- ja internetoperaattorit tallentamaan puoleksi vuodeksi kaikkien viestien ja puhelujen sisällöt, ei siis ainoastaan niiden teknisiä välitystietoja.

Neuvostoliitossa esimerkiksi suurimpien valtionyritysten, tiedotusvälineiden ja yliopistojen sisällä oli aina KGB:n edustaja, joka valvoi työntekijöitä ja värväsi uusia agentteja.

Venäjällä on palattu käytäntöön: turvallisuuspalvelun edustajia on kaikissa tärkeimmissä yhteiskunnan organisaatioissa. FSB:n edustaja voi toimia esimerkiksi keskijohdossa eivätkä edes kollegat tiedä, kuka hän heistä on.

Ljubov Sobol (vas) on nykyisin ulkomailla maanpaossa ja Aleksei Navalnyi vankileirillä. Julia Navalnaja saa tavata Navalnyin luona leirillä vain lasiseinän läpi, mutta ainakin kerran heille on sallittu leirillä myös pidempi perhetapaaminen. Kuva: Kirill Kudryavtsev / Lehtikuva

Neuvostoliitossa kansalaisten yritykset osoittaa mieltään tukahdutettiin kovakouraisesti. Esimerkiksi Novotsherkasskin työläisten "leipäkapina" 1962 päättyi verilöylyyn, ja siitä saatiin laajasti tietoa vasta Neuvostoliiton kaaduttua.

Venäjällä jopa yhden ihmisen mielenosoitus voidaan julistaa nykyisin "laittomaksi joukkokokoontumiseksi". Aleksei Navalnyin järjestö on kielletty rinnastettuna terroristeihin ja heidän järjestämänsä mielenosoitukset kielletty.

Syyskuun duuman vaalien jälkeen myös kommunisteja vastaan on kohdistettu kovia rajoitustoimia. Kokoontumiskieltojen perusteina on käytetty koronavirusrajoituksia, jotka eivät ole silti koskeneet Yhtenäistä Venäjää.

Mielenosoittajaa kannettiin pois oppositiojohtaja Aleksei Navalnyia tukevassa mielenilmauksessa viime huhtikuussa Pietarissa. Kuva: Anton Vaganov / Reuters

Neuvostoliitossa toisinajattelijoita tuomittiin joko pitkiin vankeusrangaistuksiin tai teloitettiin erityisesti Stalinin aikana.

Venäjä ei myönnä vangitsevansa Putinin vastustajia poliittisin perustein, vaan heitä syytetään aina jostain muusta. Esimerkiksi Navalnyi on vankilassa virallisesti siksi, että hän laiminlöi petostuomionsa ehdonalaissääntöjä. Karjalassa Stalinin vainoja tutkinut Juri Dmitrijev on vangittu seksuaalirikoksista, joita pidetään yleisesti tekaistuina. Memorialin mukaan Venäjällä on ainakin 420 poliittista vankia.

Neuvostoliitossa jaettiin tuomioita näytösoikeudenkäynneissä. Stalinin aikana kolmimiehiset erikoistuomioistuimet eli troikat jakoivat pikatuomioita.

Venäjällä puhutaan nykyisin "puhelinoikeudesta", eli oikeuden tuomari saa puhelimitse ohjeet joko suoraan Kremlistä tai turvallisuuspalveluista. Puhelinoikeutta sovelletaan toisinaan myös syytetyn eduksi, jos halutaan suojella esimerkiksi vallanpitäjien omaa edustajaa.

Neuvostoliitossa kehitettiin henkilökultti Leninin ja Stalinin ympärille. Heistä tehtiin arvostelun yläpuolella olevia ihannehahmoja.

Venäjällä on vallalla Putin-kultti. Samaan aikaan Putin ammentaa itselleen toimintavapautta palauttamalla myös Stalinin mainetta suurena johtajana ja häivyttämällä tämän hirmutekoja. Stalin-kultti tekee siis paluuta. Tshetsheniassa on Kadyrovin klaanin oma kultti.

Putin kampanjatilaisuudessaan Moskovassa 2018. Kuva: Alexei Nikolsky / Kremlin / Reuters

Neuvostoliitossa kutsuttiin nomenklatuuraksi kommunistisen puolueen ja turvallisuuspalveluiden johtomiehiä ja heidän pientä lähipiiriään. He pitivät ylintä valtaa ja nauttivat etuoikeuksista.

Venäjän valtaeliitti muodostuu Putinin lähipiiristä, johon kuuluu hänen lapsuuden- ja nuoruudenystäviään, urheilukavereitaan, sukulaisiaan sekä lukuisia luottomiehiä liike-elämästä, turvallisuuspalvelusta ja politiikasta. Putinin klaaniin kuuluvat etenevät urallaan ja ovat liki koskemattomia esimerkiksi lain edessä.

Neuvostoliiton kansallislaulu oli Suuri ja mahtava, mutta jo vuonna 2000 Putin palautti saman laulun Venäjän kansallishymniksi uusin sanoin. Kremlin torneissa loistavat yhä neuvostoajoilta peräisin olevat punatähdet, Leninin mausoleumi on paikallaan ja Stalinille on pystytetty uusia patsaita.

Venäjällä hyödynnetään neuvostonostalgiaa myös stalinilaisessa arkkitehtuurissa, ravintoloissa ja kulttuuritapahtumissa. Venäjän televisiossa näytetään Neuvostoliittoa ihannoivia vanhoja elokuvia, ja monissa uusissa ajankohtaisohjelmissa Neuvostoliittoa muistellaan avoimen nostalgisessa sävyssä.

Panssariajoneuvonäytös toisen maailman sodan päättymisen muistoparaatissa 2017 Moskovassa. Kuva: Maxim Shemetov / Reuters

Kuvaa näytöksestä Moskovan olympialaisten avajaisseremoniasta 1980. Kuva: IOPP / EPA / LEHTIKUVA

Neuvostoliitossa surmattiin tai ajettiin kuolemaan esimerkiksi karkotusten, vangitsemisten ja keinotekoisen nälänhädän avulla kymmeniä miljoonia maan omia kansalaisia.

Nykyisinkin Venäjällä on vallalla ajattelu, jonka mukaan yhden ihmisen henki tai kohtalo ei ole juuri minkään arvoinen. Esimerkiksi Tshetshenian sisäistä kansanvainoa ei voida tutkia, koska sitä harjoittaa Kremlin suosiossa oleva Ramzan Kadyrovin klaani.

Ajattelutapa suojelee Kremliä myös nykyisessä koronaviruspandemiassa. Vaikka niin kutsuttu ylikuolleisuus on jo miljoona ihmishenkeä keväästä 2020 laskettuna, kansa ei vaadi aktiivisesti vallanpitäjiä tilille terveydenhoidon alennustilasta tai muista koronapandemian aikana tehdyistä virheistä.

Neuvostoliitossa poliittisista vastustajista päästiin eroon väkivallalla ja ulkomaille paenneita henkilöitä salamurhattiin. Esimerkiksi Stalinin vihaama Lev Trotski murhattiin jäähakulla Meksikossa, ja ukrainalainen nationalisti Stepan Bandera eliminoitiin syanidimyrkytyksellä Saksassa.

Putinin aikana salamurhat ja myrkytyksillä pelottelu ovat palanneet Venäjän turvallisuuspalvelun keinovalikoimaan. Esimerkiksi ex-vakooja Aleksandr Litvinenko murhattiin radioaktiivisella poloniumilla Lontoossa.

Venäjällä on tehty lukuisia poliittisia murhia, joiden todellisen tilaajan epäillään olevan vallanpitäjien joukossa. Kuuluisimpia uhreja ovat toimittaja Anna Politkovskaja ja oppositiopoliitikko Boris Nemtsov. Aleksei Navalnyi jäi eloon, vaikka hänet myrkytettiin Novitshok-hermomyrkyllä henkihieveriin.

Venäjän lähetystön lähellä Helsingissä järjestettiin kynttilämielenosoitus Anna Politkovskayan kuoleman muistoksi 2007. Kuva: Tatu Paulaharju

Neuvostoliitto karkotti tai pakotti maastapakoon sekä silloisen valtaeliitin suoranaisia poliittisia vastustajia että älymystöä ja kulttuurihenkilöitä. Yksi tunnetuimmista maanpakoon joutuneista oli Nobel-kirjailija Aleksandr Solzhenitsyn. Viulisti Viktoria Mullova loikkasi itse Suomen kautta, niin ikään Suomen kautta pakeni länteen brittien kaksoisagentti Oleg Gordijevski.

Venäjän opposition edustajat hakevat yhä useammin turvapaikkaa ulkomailta. Navalnyin koko sisäpiiri on paennut ulkomaille sen jälkeen, kun heitä vastaan on käynnistetty lukuisia rikosjuttuja. Turvallisuuspalvelu näyttää nimenomaan ohjaavan heitä ulos maasta, sillä heidän poistumistaan ei ole estetty.

Neuvostoliitossa vaalit olivat tärkeä kansanjuhla ja etukäteen valittujen johtajien hyväksymisrituaali ilman todellista valinnan mahdollisuutta.

Venäjällä on palattu pitkälti samaan. Vaalit järjestetään demokratian jäljittelemiseksi, mutta opposition tähtiehdokkaiden pääsy ehdolle estetään tekosyiden varjolla. Äänestysaktiivisuus varmistetaan komentamalla valtion budjettipalkkaa nauttivat työntekijät uurnille. Räikeällä vaalivilpillä varmistetaan nykyisten vallanpitäjien valta-aseman säilyminen.

Neuvostoliitto koostui tasavalloista ja autonomisista alueista, mutta todellisuudessa ylin valta oli Moskovassa. Luonnonrikkaudet ja teollisuustuotanto päätyivät vaurastuttamaan Moskovaa.

Putinin yksi tärkeimmistä tavoitteista on estää Venäjän sisäinen hajoaminen mahdollisiin itsenäisyyttä tavoitteleviin alueisiin. Tasavallat ja kuvernöörit ovat tiukasti Kremlin komennossa. "Separatismia" ehkäistään niin, että lainsäädännöllä on kielletty jopa keskustelu siitä, voisiko joku alue itsenäistyä. Tällä pyritään estämään esimerkiksi vaatimukset Krimin palauttamisesta Ukrainalle.

Kuva on Molotovin-Ribbenropin sopimuksen allekirjoitustilaisuudesta elokuussa 1939. Kuva: Keystone Press Agency / Zuma / MVPhotos

Neuvostoliitto muistetaan Molotovin-Ribbentropin sopimuksesta ja sen salaisesta lisäpöytäkirjasta, jossa Itä-Eurooppa jaettiin Saksan ja Neuvostoliiton etupiireihin 1939. Neuvostoliitto sai sopimuksella etuoikeuden Puolan itäosiin, Romanian Bessarabiaan, Viroon, Latviaan ja Suomeen sekä myöhemmin myös Liettuaan.

Venäjä ajattelee entisten neuvostotasavaltojen kuuluvan omaan etupiiriinsä, mikä on tullut viimeksi esille Putinin Ukraina-uhittelussa ja avoimessa sotapelottelussa. Venäjä katsoo Neuvostoliiton tapaan tarvitsevansa itselleen suojavyöhykkeen länttä ja puolustusliitto Natoa vastaan.

Venäjä on jo aiemmin nakertanut itselleen alueita eriasteisella nurkanvaltauksen taktiikalla: Georgiasta Etelä-Ossetia ja Abhasia, Moldovasta Transnistria ja Ukrainasta Krim sekä Itä-Ukrainan "kapinallistasavallat". Valko-Venäjään kohdistuva operaatio on meneillään valtioliiton vahvistamisen kautta.

Kuvaa Tiraspolista, itsenäiseksi julistautuneen Transnistrian pääkaupungista 10. joulukuuta tänä vuonna. Kuva: Diego Herrera / Zuma / MVPhotos

Neuvostoliitto kävi Yhdysvaltain kanssa kiivasta asevarustelukilpailua, vaikka virallisissa puheissa Neuvostoliitto oli aina "rauhan asialla".

Venäjä satsaa nykyisin jälleen armeijansa uudistamiseen ja uusien aseteknologioiden kehittelyyn. "Rauhanpuheen" tilalle Putinin kielenkäyttöön on tullut avoin asevoimilla ja jopa ydinaseilla uhkailu. Samaan aikaan Venäjä esiintyy viattomana uhrina ja vaatii "sitovia turvallisuustakuita", jotta puolustusliitto Nato ei saisi laajentua enää lainkaan itään.

Puna-armeijan paraati Moskovassa. Tarkka kuvausajakohta ei ole tiedossa. Kuva: DPA / Zuma / MVPhotos

Mainilan laukaukset muistetaan virallisena alkuselityksenä, jonka vuoksi Neuvostoliitto aloitti talvisodan Suomea vastaan 1939. Laukaukset olivat Neuvostoliiton itsensä lavastamat.

Nyky-Venäjän sodista muistetaan esimerkiksi Georgian sota 2008. Venäjä provosoi pitkään Georgian silloista johtajaa Mihail Saakashvilia, josta saatiin siten leivottua virallinen ensilaukausten ampuja. Krimin valtauksen Venäjä suoritti puolestaan tunnuksettomien erikoisjoukkojen peiteoperaation avulla.

Syksyllä 1999 Venäjä sai syyn toiseen Tshetshenian sotaan Moskovan tuhoisien kerrostalopommien vuoksi. Yhä edelleen epäillään, että räjähdysten takana olivat Venäjän omat turvallisuuspalvelut tshetsheenien sijaan. Toinen Tshetshenian sota nosti tuntemattoman Putinin kansan tietoisuuteen ja auttoi hänet presidentiksi.

"Vihreitä miehiä" kuvattuina Belbekin kaupungissa Krimillä lähellä Sevastopolia maalikuun 22. päivänä 2014. Kuva: Shamil Zhumatov / Reuters

Vihreitä miehiä Krimillä lähellä Simferopolia maaliskuussa 2014. Kuva: Baz Ratner / Reuters

Neuvostoliitossa lapset laitettiin pioneerileireille oppimaan isänmaallisuutta ja sotilaallisia perustaitoja.

Perinne jatkuu Venäjällä niin, että jopa päiväkodeissa järjestetään isänmaalliskasvatusta. Lapsia opetetaan vannomaan, että he ovat valmiit uhraamaan henkensä isänmaan puolesta. Sodan uhasta ja ulkoisista vihollisista puhutaan jatkuvasti Venäjän tiedotusvälineissä, mikä on korostunut parhaillaan meneillään olevassa Kremlin propagandassa Ukrainaa kohtaan.

Venäläisiä opiskelijoita kuvattuina 2017 isänmaallishenkisessä tempauksessa Tambovissa. Kuva: Aleksei Sukhorukov / Zuma / MVPhotos

Neuvostoliitto oli virallisesti kansojen ystävyyden kehto. Etniset venäläiset ja slaavit olivat silti etuoikeutetussa asemassa esimerkiksi etelätasavaltojen edustajiin verrattuna.

Venäläisiin viitataan Venäjän perustuslaissa nykyisin termillä "valtiopohjan muodostava kansa". Ortodoksisuus ja venäjän kieli ovat etuoikeutetussa asemassa, vaikka virallisesti kaikille kansoille, uskonnoille ja kielille on taattu yhtäläiset oikeudet. Muukalais- ja ulkomaalaisvihamielisyys ovat nousussa.

Neuvostoliiton historia oli täynnä salaisuuksia ja vääristelyjä, alkaen tsaari Nikolai II:n murhasta ja Stalinin teloitusten peittelystä. Katynissa murhattujen puolalaisten surma vieritettiin natsi-Saksan syyksi.

Suuren isänmaallisen sodan voitosta on muokattu sankarimyytti, joka oikeuttaa Putinin valtaa ja leimaa Putinin vastustajat "natsien kannattajiksi". Historiaa muutetaan valkopesemällä Neuvostoliiton tekoja ja nostamalla esiin Venäjälle edullisia yksityiskohtia. Putin on ylin historiantulkitsija.

Neuvostoliitossa oli runsaasti sotilasteollisuudelle valjastettuja alueita ja kaupunkeja, jonne eivät päässeet käymään vapaasti edes neuvostokansalaiset ulkomaalaisista puhumattakaan. Monet näistä paikoista eivät näkyneet kartoissa.

Venäjällä on nykyisin 38 aluetta tai kaupunkia, joissa käydäkseen myös venäläiset tarvitsevat erikoisluvan, elleivät he asu tai työskentele siellä. Sulkeminen voi liittyä esimerkiksi atomiteollisuuteen tai salaisiin sotilaskohteisiin.

Neuvostoliitosta oli mahdollista matkustaa ulkomaille puolueen ja KGB:n luvalla. Usein silloinkin mukana oli "päällystakki" valvomassa.

Venäjällä on kymmeniä miljoonia niin sanottuja "poistumisrajoitteisia" ihmisiä, jotka eivät voi matkustaa ulkomaille. Krimin valtauksen jälkeen Putin kiristi sääntöjä, joiden nojalla esimerkiksi suuri osa turvallisuuspalveluiden, armeijan tai poliisin aktiivipalveluksessa olevista ihmisistä ei saa matkustaa ulkomaille. Matkustuskielto voi kestää jopa 5-10 vuotta palveluksen päättymisen jälkeen.

Ulkomaille matkustaminen on estetty myös henkilöiltä, joilla on ulosotossa velkoja. Rikoksista epäillyille asetetaan niin ikään herkästi matkustuskielto.

Neuvostoliitto pyrki osoittamaan ylivertaisuuttaan urheilun avulla, ja urheilua käytettiin myös pehmeän propagandavaikuttamisen keinona.

Venäjällä urheilu on valjastettu niin ikään Putinin valtakoneiston pr-työkaluksi. Näyttäviä voittoja on tavoiteltu myös valtiollisen dopingohjelman avulla. Rikkaat oligarkit tukevat jääkiekko- ja jalkapalloseuroja avokätisesti sen vuoksi, että palkkioksi heidän yrityksensä saavat valtiontilauksia ja heidän hämärätkin liiketoimensa sallitaan.

Venäjän joukkueen "retropeliasu" 15. joulukuuta 2021 pelatussa ottelussa Kanadaa vastaan Venäjän Channel One Cup EHT-turnauksessa herätti huomiota CCCP-tunnuksillaan. Kuva: Maxim Shemetov / Reuters

Venäjän kannattaja Pyeongchangin talviolympialaisten jääkiekon semifinaalissa 2018. Kuva: David W Cerny / Reuters

Neuvostoliitto hyödynsi luonnonvarojaan säälimättä. Tunnetuimpia ympäristökatastrofeja ovat esimerkiksi Araljärven kuivuminen ja Tshernobylin ydinturman laskeuma.

Venäjällä puhutaan nykyisin kyllä ympäristönsuojelun tarpeesta, ja myös Putin vakuuttaa ottavansa ilmastonmuutoksen vakavasti. Tosiasiassa Putinin valta riippuu kuitenkin öljy- ja kaasutuloista, joten konkreettisia tekoja on vähän. Venäjän mediassa ruokitaan myös salaliittoväittämää, jonka mukaan länsi vaatii päästövähennyksiä vain rajoittaakseen Venäjän taloudellista kasvua.

Neuvostoliitossa kaikki pelkäsivät tavalla tai toisella: pelättiin pidätyksiä, teloituksia, nimettömiä ilmiantoja ja salaa kuuntelevia korvia. Ihmiset tottuivat kaksoistodellisuuteen: julkisesti oltiin vannoutuneita kommunisteja, mutta kotona keittiön suojissa arvosteltiin järjestelmää.

Pelko on palannut nyt Venäjälle. Ihmiset epäröivät sanoa mielipiteitään julki. Julkisesti moni kannattaa Putinia yhä varauksetta, vaikka olisikin salaa mielessään toista mieltä.

Ihmisten on kyettävä jälleen kaksoisajatteluun. Näytösluontoisten oikeusjuttujen avulla kansalle on opetettu, että valtakoneiston arvostelu ja virallisen propagandan kiistäminen on niin vaarallista, että yhä harvempi uskaltaa siihen ryhtyä.

Voiton päivän paraati Moskovassa 2021. Kuva: Maxim Shemetov / Reuters

Neuvostoliitto romahti ja lakkasi olemasta vuonna 1991.

Elokuun vallankaappausyritys 19.-21.8.1991: Gennadi Janajevin johtama vanhoillinen juntta julisti Mihail Gorbatshovin sairaaksi ja yritti kaapata vallan. Juntan tarkoituksena oli pelastaa Neuvostoliitto, mutta he tulivat kiihdyttäneeksi sen kaatumista.

IVY-valtioiden liiton perustaminen 8.12.1991: Venäjän presidentti Boris Jeltsin, Ukrainan presidentti Leonid Kravtshuk ja Valko-Venäjän presidentti Stanislav Shushkevitsh julistivat Itsenäisten valtioiden yhteisön perustetuksi kolmen slaavimaan kokouksessa Belovezhan metsässä. Samalla he julistivat Neuvostoliiton lakkautettavaksi.

Mihail Gorbatshovin ero 25.12.1991: Gorbatshov suostui lopulta eroamaan Neuvostoliiton presidentin tehtävistä joulupäivänä.

Neuvostoliiton kuolema 26.12.1991: Tapaninpäivänä Neuvostoliitto lakkasi virallisesti olemasta.