Eduskunnassa ulko- ja turvallisuuspolitiikan vakaus on arvossaan, kun aseita kalistellaan Euroopassa.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa korostetaan jatkuvuutta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjassa.

- Suomen asema ei ole muuttumassa, mutta ympäristö on muuttumassa. Kun ympäristö muuttuu, niin Suomen täytyy katsoa myös sitä, millä tavalla me pystymme parhaalla tavalla kansallisesti vastaamaan siihen uhkaan, mikä Euroopassa syntyy muiden maiden riidellessä keskenään, kuvailee turvallisuustilannetta eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikko (ps.)

Jännityksen lisääntymistä maailmalla ja Euroopassa seurataan huolestuneina, mutta Suomen asema nähdään vakaana.

- Me olemme juuri käsitelleet hyvin yksimielisesti sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon että puolustusselonteon täällä eduskunnassa, ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd.) vastaa kysymykseen, onko Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen asema muuttumassa.

Tuomiojan mukaan turvallisuuspolitiikassa tapahtuu myös muutoksia ja esimerkiksi eurooppalainen puolustusyhteistyö on vahvistumassa.

- Me tietysti toivoisimme, että eurooppalaista yhteistyötä muun muassa puolustusvälineteollisuudessa voitaisiin kasvattaa, koska nykyisellään puolustusvälineteollisuus on maailman protektionistimpia aloja.

- Parhaassa tapauksessa voitaisiin päästä jopa 30 prosentin kustannussäästöihin Euroopassa. Näin on arvioitu, jos kaikki hankinnat voitaisiin suorittaa yhteisesti. Tämä ei ole näköpiirissä, mutta siihen suuntaan pitäisi pystyä etenemään, Tuomioja linjaa.

Tuomioja: Sodan uhka on mahdollinen

Tuomioja korostaa, että Suomen linjanvedoissa on jo ennakoitu jännitteitä esimerkiksi Venäjän ja Ukrainan välillä. Sodan uhka Euroopassa on hänen mielestään todellinen.

- Mahdollisuus sotilaalliseen konfliktiin on olemassa. En usko, että kukaan haluaa aloittaa laajamittaista sotaa, mutta silloin kun aseita kalistellaan ja niitä käytetään painostuskeinona, on aina olemassa vaara, että se voi johtaa tahattomasti laajempaan konfliktiin, Tuomioja toteaa.

Räjähdysalttiita pisteitä on Tuomiojan mukaan Venäjän ja Ukrainan lisäksi erityisesti Taiwanin salmissa.

- Minä uskon, että peruslinjauksemme ovat tässä suhteessa hyvin kestäviä. Me panostamme ulko- ja turvallisuuspolitiikassa siihen, että pystymme vaikuttamaan asioihin niin, että ne eivät kärjisty sotilaallisiksi konflikteiksi. Pidämme myöskin omasta puolustuksestamme huolta varsin mittavilla panoksilla.

Kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) myöntää, että Ukrainan tapahtumilla on vaikutusta myös Itämeren turvallisuustilanteeseen.

- En näkisi , että Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen asema olisi muuttunut. Eurooppaan on tullut jännitteitä enemmän Ukrainan tilanteen myötä, mutta Suomen itsenäinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on vakiintunut ja siitä me pidämme kiinni, Kulmuni arvioi.

Kulmuni on ollut keskustan edustajana ulkoasiainvaliokunnassa. Hänelle myönnettiin vapautus valiokunnan jäsenyydestä perjantaina 17. joulukuuta, sillä hän on jäämässä perhevapaalle.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilannekuvassa ei ole merkittäviä eroja hallituspuolueiden ja opposition välillä.

- Meidän ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusta ei ole mihinkään muuttumassa, mutta toimintaympäristö on muuttunut. Se luonnollisesti vaatii sitä, että Suomen pitää arvioida tilannetta hetki hetkeltä, huomauttaa ulkoasiainvaliokunnan jäsen Anne-Mari Virolainen (kok.).

Virolainen: Luotamme Naton avoimiin oviin

Kysymys Suomen Nato-jäsenyydestä jakaa suurimpia puolueita.

- Kokoomus on linjannut, että Nato lisäisi Suomen turvallisuutta, mutta niin kauan kun sitä keskustelua ei käydä riittävästi Suomessa, niin sitä tarvetta ei välttämättä ole. Kun on riittävä tuki, niin sitten luotamme Naton avoimien ovien politiikkaan, Virolainen toteaa.

Perussuomalaisten Niikko nojaa eduskunnan ja ulkoasiainvaliokunnan linjauksiin.

- Tämä tilanne, suhde, mikä meillä Natoon on, niin se on riittävä tässä hetkessä.

Keskustan Kulmuni korostaa, että Nato-päätös on Suomen omissa käsissä.

- Ukrainan tilanteen jännittyminen luo yleistä ilmapiirin heikentymistä ja jännitteiden lisääntymistä Itämeren alueella ja Euroopassa, mutta joka tapauksessa niin Suomi kuin Ruotsikin tekee Natoon liittyvät päätökset itsenäisesti eikä sen perusteella, mitä Ukrainassa tapahtuu.

Suomen mahdollisuutta hakea Naton jäsenyyttä puolustetaan laajasti.

- Ei, mutta se mahdollisuus on olemassa ja se mahdollisuus tulee säilyttää. Niin me olemme linjanneet jo useissa selonteoissa, SDP:n Tuomioja vastaa kysymykseen, pitäisikö Suomen hakea Naton jäsenyyttä.

Kulmuni: Suomi osti parhaat hävittäjät

Hävittäjähankinnan ei uskota vaikuttavan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen linjaan. Hallitus päätti viime viikolla (10.12.) ostaa ilmavoimille yhdysvaltalaisia F-35A -hävittäjiä.

- Se on tietenkin hyvin merkittävä hankinta, joka tehdään ainoastaan kerran vuosikymmenissä. Varmasti siinä on myös sotilaallista länsi-integraatiota, mutta tietenkin Suomi ostaa parhaat ja suorituskykyisimmät koneet ja se on hankintapäätöksen keskeinen päämäärä, keskustan Kulmuni arvioi.

Kulmunin mielestä hävittäjäkauppa lisää Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistyötä.

- Sotilasteknologian, puolustustekniikan osalta näin voi ajatella, mutta jos ajatellaan sitä jonakin menolippuna johonkin sotilasliittoumaan, niin kyllä ne ovat sitten taas ihan erilaisia päätöksiä kuin hävittäjähankintoihin liittyvä päätös, Kulmuni huomauttaa.

Kokoomuksen Virolainen on Kulmunin kanssa samoilla linjoilla.

- Voisin kuvitella, että se lisää yhteistyötä. Kun siihen sisältyy myös teollista yhteistyötä, niin se voi olla myös olennainen askel siihen suuntaan, Virolainen pohtii.

Virolaisen mukaan Suomen puolustusyhteistyön verkosto on laaja.

- Suomihan on tässä vuosien varrella jo tiivistänyt puolustusyhteistyötään eri kumppaneiden kanssa. Siinä on mukana Nato, mutta siinä ovat mukana myös Ruotsi, Saksa, Ranska, Yhdysvallat ja Britannia, Virolainen listaa Suomen yhteistyökumppaneita.

Niikko: Suhde Yhdysvaltoihin vahvistuu

Perussuomalaisten Niikko korostaa, että hävittäjähankinta on ensisijaisesti erittäin tärkeä osa Suomen puolustuksen vahvistamista.

- Tämä tietysti vahvistaa meidän suhdetta Yhdysvaltoihin, koska meidän on Nato-kumppanin kanssa paljon luontevampaa harjoitella yhteisiä toimenpiteitä näillä kalustoilla. Tämä tietysti lähentää meitä siinäkin mielessä, että me tehdään muitakin hankintoja tämän jälkeen heidän kanssaan, Niikko puntaroi.

SDP:n Tuomioja arvioi, että hävittäjäkauppa jatkaa sitä, mitä Suomen ja Yhdysvaltojen suhteissa on tähänkin asti tapahtunut.

- Toivottavasti se ei myöskään vaikuta Suomen ja Ruotsin välisiin suhteisiin, koska kuitenkin kaikista maailman maista Ruotsi on se, jonka intressi Suomen koskemattomuuden turvaamiseen on kaikista suurin, Tuomioja luonnehtii naapurisuhteita.

Tuomioja ei usko hävittäjähankinnan vaikuttavan Suomen ja Naton suhteisiin.

- Natossa on hyvin paljon erilaisia konetyyppejä. Ei ole olemassa mitään Nato-aseistusta tai Nato-armeijaa. On kansallisia ja kahdenvälisiä tai ryhmien välisiä ratkaisuja, mutta mitään yhteisiä ratkaisuja ei ole.

Voit keskustella tästä artikkelista lauantaina 18.12.2021 klo 23 saakka.

Lisää aiheesta:

EU-johtajat varoittavat Venäjää: "Hyökkäyksellä Ukrainaan olisi valtavat seuraukset ja kova hinta"

Eurooppa-kirje: Venäjän-pakotteet eivät ole paukkupanoksia vaan tekevät kipeää kaikille, ja siksi EU kiristää ruuvia vain jos on pakko

EU:n ja itäisten kumppanien tapaamista varjosti Venäjän uhka - Marin: Eri mailla erilaisia analyysejä Venäjän pyrkimyksistä

Sauli Niinistö esitti Vladimir Putinille vakavan huolensa jännittyneestä tilanteesta Ukrainan rajoilla - keskustelu Joe Bidenin puhelun jälkeen

Puolueet hyrisevät tyytyväisyyttä hävittäjähankintaan - yhteisymmärrys sai kiitosta yli hallituksen ja opposition rajan