Hongkongin erityishallintoalueella käydään sunnuntaina ensimmäiset vaalit uudistetulla vaalijärjestelmällä.

Demokratiaa kannattava liike on murskattu. Sen johtohahmoista valtaosa on telkien takana, maanpaossa ulkomailla, lopettanut politiikassa tai ei saa asettua ehdolle.

Jokainen nyt ehdolle asetettu on käynyt läpi tarkan seulan, jolla varmistetaan, että he ovat "isänmaallisia" ja lojaaleja Kiinalle.

Mikä muuttui?

Hongkongin parlamentissa, eli lainsäädäntöneuvostossa on tähän saakka ollut 70 edustajaa, joista puolet on valittu demokraattisilla vaaleilla vaalipiireittäin ja puolet on valittu ammattikunnittain.

Kevään vaaliuudistuksessa lainsäädäntöneuvoston kokoa nostettiin 90:een. Suoraan vaalilla valittavien määrä on supistettu 20:een. Ammattiliitot valitsevat 30 edustajaa ja Pekingin hallitsema vaalikomitea 40 edustajaa.

Vaalikomitea edustaa noin 0,02 prosenttia koko kaupungin väestöstä. Se valitsee myös Hongkongin aluejohtajan Carrie Lamin seuraajan ensi vuonna.

Ketkä ovat ehdolla?

Kaikkiaan 153 henkilöä tavoittelee paikkaa lainsäädäntöneuvostossa.

Heistä vain kourallinen on niin sanottuja maltillisia, loput tukevat vankasti Kiinan keskushallintoa.

Kaikki suurimmat oppositiopuolueet, kuten demokraattinen puolue, ovat päättäneet olla osallistumatta epädemokraattisina pitämiinsä vaaleihin.

Britannia luovutti Hongkongin hallinnan Kiinalle vuonna 1997. Vallanvaihdon yhteydessä sovittiin niin sanotusta Yksi maa, kaksi järjestelmää -ratkaisusta, jonka piti taata Hongkongille tiettyjä vapauksia 50 vuoden ajaksi.

Hongkongiin muodostui elinvoimainen oppositio. Kansalaisyhteiskunta oli vahva ja mielenosoitukset yleisiä, kirjoittaa The Guardian.

Vuonna 2019 demokratiamielenosoitukset pysäyttivät kaupungin, vetivät satoja tuhansia kaduille ja järkyttivät viranomaisia. Kiinan reaktio oli raju.

Viime vuoden kesäkuussa Kiina ajoi Hongkongiin läpi kansallisen turvallisuuden lain, jonka nojalla toisinajattelu ja Kiinan kritisointi on suureksi osaksi kriminalisoitu.

Miten vaaleihin on reagoitu?

Hongkongista maanpakoon lähtenyt oppositiopoliitikko Ted Hui sanoo, että hongkongilaiset eivät voi kuin hyväksyä "laittomat vaalit".

- Parlamentista tulee Pekingin kumileimasin, eikä näissä vaaleissa ole minkäänlaista demokraattista elementtiä, sanoo Hui puhelinhaastattelussa Australiasta The Guardian -lehdelle.

Kiinan näkemyksen mukaan vaaliuudistuksen tarkoituksena on suojella kaupunkia mellakoinnilta ja yhteiskunnalliselta kuohunnalta, kirjoittaa Kiinan kommunistisen puolueen linjaa myötäilevä Global Times -lehti.

Lehden haastattelussa kampanjapäällikkö Hung Kam-in sanoo, että ennen uudistusta vaalikampanjat muistuttivat Yhdysvaltoja.

- Oppositio käytti kiihottavaa ja tunteisiin vetoavaa kieltä ja saivat heidät äänestämään tunteidensa perusteella riippumatta siitä, oliko se oikein vain väärin, Hung kertoi lehdelle.

Äänestysprosentti voi jäädä alhaiseksi, arvioi virkamies South China Morning Post -lehdelle lauantaina. Syynä ovat "ulkoisten voimien" sekaantuminen vaaleihin ja opposition kehotukset boikotoida vaaleja.

Lue myös:

Tiukka turvallisuuslaki taltutti Hongkongin demokratialiikkeen - tilalle tulivat pelko ja suru

Hongkongin aluejohtaja kehotti perheitä tarkkailemaan teini-ikäisiä - uudet linjaukset menevät yhä syvemmälle yksityiselämään

Hongkongin erityisasema Kiinan kyljessä saattaa pian olla historiaa - listasimme tärkeimmät tapahtumat Hongkongin vaikeasta vuodesta