Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Markku Tervahaudan mukaan pian saattaa tulla rajoituksia, joita ei voi koronapassilla ohittaa.

Tervahauta sanoi Ykkösaamussa, että pian on todennäköisesti tarve pistää koronapassi hyllylle. Sitä kautta aluehallintoviranomaiset (avi) voisivat määrätä jonkun tilan suljettavaksi kokonaan tai toiminnan keskeytettäväksi.

- Varmasti joudutaan harkitsemaan, voiko lähiviikkojen aikana koronapassi olla käytössä ja voimassa kuin se nyt tällä hetkellä on, sanoo Tervahauta.

Syynä on omikron-muunnos, joka leviää tehokkaasti myös koronarokotettujen keskuudessa. Osa rokottamattomista käy tapahtumissa ja ravintoloissa negatiivisen testituloksen avulla. Nyt pelkona on se, että rokottamattomat saavat tartunnan rokotetuilta taudinkantajilta.

EU:n koronapassin saa todistuksella rokotuksesta tai sairastetusta koronasta tai tuoreesta negatiivisesta koronatestituloksesta.

Tervahauta ehdottaa, että koronapassia kehitettäisiin jatkossa siihen suuntaan, että se voisi olla pelkkä testauspassi tai rokotuspassi. Näin avit voisivat voisivat rajoituksia määrätessään valita, kummalla passilla rajoituksia voisi kiertää.

Testauspassi tarkoittaisi, että tilaisuuteen pääsisi vain tuoreella negatiivisella pikatestin tuloksella. Rokotuspassilla suojattaisiin rokottamattomia tartunnoilta.

Tällä hetkellä aluehallintovirastot voivat määrätä osittaisia rajoituksia tai täyssulun, mutta eivät voi estää osittaisten rajoitusten ohittamista koronapassilla.

THL ei tällä hetkellä valmistele suositusta hätäjarrusta

THL:llä ei ole tällä hetkellä valmisteilla hallitukselle suositusta hätäjarrun suhteen, mutta asiaa arvioidaan lähipäivinä.

- En osaa sanoa päivää [jolloin THL antaisi suosituksen], se voi tulla vaikka tänään, sanoo Tervahauta.

Tervahaudan mukaan ensi viikolla olisi syytä pohtia, olisiko hätäjarrun käyttöönotto tarpeellista. Hallituksen on määrä päättää asiasta tiistaina.

- Päivä päivältä pitää seurata tarkasti, miten tapausmäärät kehittyvät ja mikä on sairaalahoidon kapasiteetti. Ensi viikon alkuun on THL:n mielestä hyvä arvioida tilannetta nimenomaan lukujen valossa ja miettiä hätäjarrumekanismin käyttöönottoa, sanoo Tervahauta Ykkösaamun haastattelussa.

Tervahauta katsoo, että hätäjarrusta tulisi vetää, jos alueilta näyttää ote lipeävän rajoitusten määräämisessä eikä välttämättömiin toimiin ryhdytä tarpeeksi nopeasti. Hätäjarrun avulla ohjeita pystyttäisiin antamaan sairaanhoitopiireittäin tai erityisvastuualueittain kovista rajoitustoimista.

Tervahauta muistuttaa, että hätäjarru ei ole ainoa keino varautua kasvaviin koronatartuntamääriin. Sairaanhoitopiireissä käydään hänen mukaansa todennäköisesti pohdintaa valmiustason nostosta jo nyt viikonlopun aikana ja varautuminen on käynnissä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS ilmoitti eilen nostavansa valmiustasoaan koronatilanteen pahenemisen takia.

Hätäjarru ei tarkoita poikkeustilaa

Hätäjarrun jälkeenkin hallituksen päätösvallassa olisivat edelleen rajaturvallisuustoimet ja ravintolatoiminnan rajoitukset sekä muut säädösmuutoksia vaativat asiat, kuten koronapassi.

- Hätäjarru toisi nykyistä enemmän ministeriöiden ja hallituksen pöydälle koronatoimien strategista ohjausta. Hätäjarru ei kuitenkaan automaattisesti poista koronapassia, sanoo Tervahauta.

Keinovalilkoima olisi kuitenkin tuttu ja päätösvalta alueilla.

- Tapahtumien, kokoontumisten, etätyön, opetuksen, harrastustoiminnan ja liikennevälineiden matkustajamäärien rajoitusten toimivalta olisi nykyiseen tapaan tartuntalain mukaisin valtuuksin aluehallintovirastoilla ja kuntien terveysviranomaisilla, Tervahauta listaa.

Tervahaudan mukaan hätäjarru muistuttaisi hallituksen aiempaa strategiaa alueiden jaosta eri vaiheisiin.

- Samaan tapaan kuin aiemman strategian mukaan tehtiin silloin, kun alueita määritettiin perus-, kiihtymis- ja leviämisvaiheisiin, sanoo Tervahauta.

THL kannattaa työterveyshuoltoa mukaan rokottamaan

Hallitus linjasi alkuviikosta, että työterveyshuolto pitäisi saada nykyistä voimakkaammin mukaan rokottamaan väestöä.

- THL kannattaa ehdotusta, mutta pitää tärkeänä, että kunnat toteuttaessaan rokotuksia pitävät kiinni rokotusjärjestyksestä eli siitä, että iäkkäät ja riskiryhmät tulevat rokotetuksi ensin, painottaa Tervahauta.

Lue lisää:

STM:n ehdotus lausunnoille: Koronapassia voi vaatia ilman rajoituksia, viranomainen voisi edellyttää tapahtumilta sen vaatimista

THL: Koronarokotusten aikaväli lyhenee 2. ja 3. annoksen välillä - riskiryhmät ja yli 60-vuotiaat voivat saada rokotuksen jo 3 kuukauden kuluttua aiemmasta