Kuulosuojaimet vaimentavat imurin hurinaa, kun 27-vuotias Pertti Närväinen putsaa kotinsa lattiaa. Hän käy tarkasti läpi jokaisen neliömetrin.

Päällisin puolin näyttää siltä, että nuori mies imuroi, mutta mikkeliläisessä yksiössä on nyt meneillään jotain muutakin.

Imuroidessa on nimittäin aikaa ajatella. Ja ajateltavaa Närväisellä totisesti riittää.

Närväisen mieli on kuin lähde, josta pulpahtelee pintaan miljardeja pallovaloja. Valot edustavat erilaisia ideoita, aatoksia ja mietteitä elämästä.

Toisinaan valot vievät Närväisen kaiken huomion, jolloin ympäröivä maailma unohtuu tyystin.

- Sanon tämän kaikella rakkaudella todellisuutta kohtaan: todellisuus on niille, joilla ei ole mitään parempaa mietittävää, Närväinen summaa.

Nauraminen ja hymyileminen on pitänyt opetella

Jo nuorena Pertti Närväinen huomasi, että hänen maailmansa on erilainen kuin muiden.

Hän olisi halunnut viettää aikaa naapuruston lasten ja luokkalaisten kanssa, mutta sosiaalinen kanssakäyminen oli haastavaa.

Aivan kuin muilla olisi oma kielensä, jota Närväinen ei osannut.

Mikroilmeiden ja tunnetilojen tulkitseminen ja omien tunteiden osoittaminen, vaikkapa nauramalla tai hymyilemällä, tulevat monilta ihmisiltä luonnostaan.

Närväinen on kuitenkin joutunut opettelemaan kotona peilin edessä erilaisia ilmeitä ja reaktioita sopiakseen paremmin joukkoon.

- Jos on oikein hauskaa, niin saatan hymyillä molemmin suupielin ja sitten päästää tämmöisen luonnolliselta kuulostavan naurun, kuten hehhe-ehehe, Närväinen havainnollistaa.

Varsinkin uusien ihmisten kanssa Närväinen käyttää yleensä paljon energiaa siihen, että ei vaikuttaisi tylsistyneeltä tai tympääntyneeltä.

Hän yrittää tehdä äänestään vivahteikkaampaa ja kasvoistaan eläväisemmät.

Sosiaalinen naamioituminen on monien autismin kirjon ihmisten keino kätkeä omaa autistisuuttaan, jotta vaikuttaisi enemmän niin sanotusti "normaalilta", eli ei-autistiselta. Tapa on kulkenut Närväisen matkassa lapsuudesta asti.

Sitä voisi hänen mukaansa verrata siihen, että likinäköinen henkilö joutuisi koko ajan siristämään silmiään. Pidemmän päälle se käy raskaaksi.

- Olen tehnyt sitä niin pitkään, että siitä on tullut toinen luontoni, Närväinen sanoo.

Terapia auttanut hyväksymään menneisyyden

Jokainen lähestyvä ihminen on potentiaalinen kiusaaja. Ajatus on iskostunut Pertti Närväisen päähän vuosia jatkuneen koulukiusaamisen, henkisen ja fyysisen väkivallan, seurauksena.

On vaikea luottaa toisten hyväntahtoisuuteen, kun on ollut herjan ja iskujen kohteena.

- Suhtaudun kaikkiin ihmisiin, jotka tahtovat minua lähestyä, syystä tai toisesta, kysymysmerkillä. Että miksi juuri minä, mitä heillä on taka-ajatuksena?

Kavereiden puute ajoi Pertti Närväisen nuorempana viettämään paljon aikaa internetissä. Sarjoihin ja surffailuun oli helppo uppoutua, ja Närväisestä tuli nettiriippuvainen.

- Pitkään ajattelin, että minua ei yksinkertaisesti ole tarkoitettu kenenkään oikean ihmisen ystäväksi.

Nyt aikuisena Närväinen on saanut ystäviä, nettiriippuvuus on helpottanut ja hän on käsitellyt kiusaamisen jättämiä jälkiä terapiassa.

- Olen nyt työstänyt sitä siihen pisteeseen asti, että se ei enää vaivaa minua päivittäin.

Hän on antanut "päällisin puolin" anteeksi kiusaajilleen, jotta on itse pystynyt jatkamaan elämäänsä.

- Minä olen hyväksynyt sen, että minussa on osa sellaista pimeyttä, sellaista pahuutta, joka sanoo "painu vittuun" niille kaikille kiusaajille, mutta joka ei ole sen enempää väkivaltainen, kuin että en vain halua olla tekemisissä heidän kanssaan.

"Tähtöset sentään, minä olen kaunis"

Vastaanotto ei ollut ihan sitä, mitä Pertti Närväinen oli suunnitellut, kun hän pari kuukautta takaperin ajatteli etsivänsä kumppanin itselleen.

Deittailuun liittyy sosiaalisia sääntöjä, jotka ovat autismin vuoksi vaikeasti hahmotettavia.

Närväinen oli käymässä Mikkelin Kulttuuripaja Kajossa, jossa hän huomasi useamman naisen kerääntyneen saman pöydän ääreen.

- Kysyin heiltä kaikilta, että kiinnostaako seurustelu minun kanssani. Heti jälkeenpäin sanoin, että voi vastata ei, jos ei halua, Närväinen kertoo nyt hymynkare huulilla.

Kukaan ei suostunut seurusteluun ja hän sai naisilta neuvon, että kannattaa lähestyä yhtä ihmistä kerrallaan ja ennen seurustelun aloittamista voi pyytää vaikka kahville.

- Minä en käynyt läpi niitä kaikkia vaiheita, jotka johdattavat siihen, että kysyy jotakuta seurustelemaan.

Ääneni kuulostaa siltä, kuin minä olisin tutkija, filosofi tai professori. Pertti Närväinen

Aiemmin tänä vuonna Närväinen erosi pitkästä, yli 10 vuotta kestäneestä parisuhteestaan ja muutti ensimmäistä kertaa aikuisiällä asumaan itsekseen. Elämänmuutos on ollut suuri.

Katso myös: Mitä kuuluu nyt Pertti ja Taru? "Tämä oli elämäni paras avioero"

Katso myös: Perjantai-dokkari: Hyvästi näkö ja kuulo - Pertti kulkee kuurosokeutta sairastavan puolison rinnalla

Se on saanut hänet myös uudella tavalla pohtimaan identiteettiään ja paikkaansa maailmassa. On tullut selväksi, että Närväinen elää yhteiskunnassa, jota ei ole tehty hänen muotoisekseen.

Se tympäisee.

- Ei minun tarvitse muuttua maailman takia, maailma voisi muuttua minun takiani. Hyvät tähtöset sentään, minä olen kaunis.

Sanat putoilevat Närväisen suusta selkeästi artikuloituna ja yhdellä nuotilla. Lauseet eivät jää puolitiehen eivätkä sisällä täytesanoja.

Aivan kuin hän lausuisi mieleensä valmiiksi kirjoitettuja virkkeitä. Sivistyssanoja vilisevä puheenparsi vangitsee kuulijan huomion.

- Ääneni kuulostaa siltä, kuin minä olisin tutkija, filosofi tai professori, Närväinen sanoo ja arvelee sen olevan yksi syy siihen, miksi ihmiset tykkäävät kuunnella häntä.

Närväinen ei ole tutkija, filosofi tai professori, vaan maailmasta kiinnostunut mies, joka on käyttänyt elämässään paljon aikaa tiedon etsimiseen ja jäsentelyyn.

Ylen Perjantai-dokkareiden spin-off-sarjassa Syntyjä syviä, Pertti Närväinen Pertti on elementissään pohtiessaan monelta kantilta elämän perimmäisiä asioita; sen tarkoitusta, onnellisuutta ja läheisistä huolehtimista. Kaikki jaksot nyt Areenassa!

Syntyjä syviä, Pertti Närväinen: osa I

Syntyjä syviä, Pertti Närväinen: osa II

Syntyjä syviä, Pertti Närväinen: osa III

Lisää aiheesta:

Ada on naamioitunut vuosia, eikä enää aina tunnista, millainen oikeasti on - moni autistinen peittelee piirteitään, jotta tulisi hyväksytyksi

Perjantai-dokkari: Hyvästi näkö ja kuulo

Miten koulukiusaaminen saadaan kuriin? Asiantuntijat: kouluihin selkeät pelisäännöt, aikuisten sitouduttava, rankasti kiusatuksi tulleille turvasuunnitelmat