Ravitsemusterapeutti Merja Kiviranta-Mölsä ja entinen huippuhiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen avaavat, mitä paljon puhuttu painon optimointi on. Kokeneet huippu-urheilijat hakevat sen avulla pieniä marginaaleja puolelleen." /> Ravitsemusterapeutti Merja Kiviranta-Mölsä ja entinen huippuhiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen avaavat, mitä paljon puhuttu painon optimointi on. Kokeneet huippu-urheilijat hakevat sen avulla pieniä marginaaleja puolelleen." />

YLE


Maastohiihdossa on puhuttanut olympiakauden aikana yksi trendisana: Painon optimointi.

Suomen kärkihiihtäjistä Krista Pärmäkoski kertoi avoimesti ennen kauden alkua, että häntä avustaa tärkeällä kaudella ravitsemusterapeutti Merja Kiviranta-Mölsä.

Pärmäkoski kertoi muun muassa Yle Urheilulle, että hänen tavoitteenaan on Pekingin olympialaisiin pudottaa pari kiloa painoa. Varsinaisesta painonpudotuksesta tai laihduttamisesta ei kuitenkaan puhuta, kun hiihtäjät pyrkivät kääntämään pieniä marginaaleja puolelleen.

- Välttäisin käyttämästä sanaa laihduttaminen. Tässä ovat kyseessä huippu-urheilijat, jotka eivät ole lainkaan painonpudotuksen tarpeessa. Lähinnä tässä on kyse siitä, että heidän painoaan yritetään optimoida, Kiviranta-Mölsä kuvailee Yle Urheilulle.

- Voisi ajatella niin, että jokaisella ihmisellä on tietty biologinen paino. Tässä haetaan sitä, mikä olisi kunkin urheilijan biologisen painon alaraja tai hyvin lähellä sitä. Sitten ei tarvitsisi hilata mennessään yhtään ylimääräistä grammaa.

Painon optimoinnilla pyritään maksimoimaan suorituskykyä. Ilmiö korostuu nyt, kun Pekingin olympialaisten maastohiihdossa kilpaillaan Zhangjiakoussa 1800 metriä merenpinnan yläpuolella. Halutaan olla kevyempiä, jotta maksimaalinen hapenottokyky paranee.

- Hiihto on erityisesti sellainen laji, jossa vaaditaan todella kovaa hapenottokykyä esimerkiksi pitkissä nousuissa. Kevyempi urheilija pääsee paremmin mäet ylös, Kiviranta-Mölsä havainnollistaa.

Perusasiat ensiksi kuntoon

Asia ei ole kuitenkaan sinällään uusi. Jo Sotshin olymnpialaisiin Aino-Kaisa Saarinen valmistautui Kiviranta-Mölsän avulla. Saarinen kertoo nyt vajaat kahdeksan vuotta myöhemmin, että hän halusi olla maailman paras. Hän oli analysoinut aiempaa heikompaa kautta ja päättänyt, että ravintoasioissa voisi olla kehitettävää. Hän otti yhteyttä Kiviranta-Mölsään.

- Sanoin ihan suoraan, että haluan pudottaa painoa muutaman kilon. Itse loin itselleni tavoitteet, jotka sitten hyväksytin Merjalla. Katsoimme miten syön ja miten sitä pitäisi muuttaa, Saarinen kuvailee Yle Urheilulle.

Kuten olettaa saattaa huippu-urheilijoilla eli esimerkiksi Aino-Kaisa Saarisella ei ollut suurta muokattavaa syömisessä. Saarinen oli syönyt hyvin siihenkin asti. Suurin korjattava asia oli ateriarytmi.

- Piti muokata aikataulua. Esimerkiksi meni liian pitkä aika treenien jälkeen ennen kuin söin. Siihen piti kiinnittää huomiota. Piti pyrkiä puolen tunnin aikarajaan, Saarinen toteaa.

Myös Kiviranta-Mölsä korostaa, että perusasiat on ensiksi tärkeintä laittaa kuntoon. Ateriarytmistä tehdään hyvä. Ruokavalion monipuolisuutta ja laatua tarkastellaan.

-Päivässä on viisi tai kuusi syömiskertaa. Proteiinin saanti yritetään jakaa tasaisesti päivän mittaan. Rasvoissa on oleellista niiden laatu. Huonoja rasvoja karsitaan. Varmistetaan, että pehmeitä ja hyviä rasvoja on riittävästi. Hiilihydraateista voidaan vähän nipistää, jos on lepopäivä tai tehdään kevyempää harjoittelua, Kiviranta-Mölsä toteaa.

Riskejäkin on

Saarinen ja Kiviranta-Mölsä eivät kiertele, etteikö painon optimoinnissa olisi riskejäkin. Saarinen koki itse sen harjoituskauden aikana omassa projektissaan. Heti alussa paino putosi hieman liian nopeasti. Olo oli nuutunut.

- Minulla ei ole ollut mitään ongelmaa koskaan syömisen kanssa, mutta en tajunnut asiaa ennen kuin rupesin itse katsomaan ja pyysin Merjaakin katsomaan tilannetta. Pitää olla todella tarkkana syömisen kanssa, koska tilanne voi hämärtyä nopeasti, Saarinen sanoo.

Hän haluaa kertoa kokemuksestaan, jotta ymmärrettäisiin asiantuntijoiden tärkeys. Saarisen tilanne saatiin korjattua nopeasti, kun hän ymmärsi muutamassa päivässä tilanteen vakavuuden ja otti yhteyttä Kiviranta-Mölsään.

Saarisen mielestä voi olla aika vaarallista, jos lähtee säätämään painoa yksinään.

- Tällaisten tilanteiden takia pitää olla ammattilainen mukana. Ei voi tehdä tällaista yksin. Tilanne oli minullekin yllättävä, kun en ymmärtänyt asia. Ihmettelin vaan, että treenit eivät sujuneet, Saarinen toteaa.

Aino-Kaisa Saarinen
Aino-Kaisa Saarinen voitti urallaan peräti 15 arvokisamitalia. Menestyksekäs ura päättyi keväällä 2018.Daniel Kopatsch / AOP

Hallitussa painon säätämisessä onkin tärkeää aikatauluttaminen. Jos painoa pudotetaan liian nopeasti, voi lihasmassa kadota samalla. Se ei ole hyvä asia huippu-urheilijalle.

Kiviranta-Mölsä muistuttaa, että painonpudotuksen on tärkeää olla hallittua. Painoa ei voi riuhtaista alas vain pienillä kalorimäärillä. Kiviranta-Mölsä kertoo, että he lähtivät Pärmäkosken kanssa miettimään kuviota loppukesästä.

- Kun puhutaan näin pienestä painon säätämisestä, pari- ja kolme kuukautta on sopiva aika sille. Ajatus Kristan kanssakin oli, että ennen kilpailukautta saadaan pieni toivottu painon säätäminen tehtyä. Nyt on lähinnä kyse sen ylläpitämisestä, Kiviranta-Mölsä toteaa.

Painon optimointi on tarkkaa siinä mielessä, että seuraukset voivat olla ikävät, jos sitä ei tehdä hallitusti. Alhainen energian saatavuus voi johtaa pitkään jatkuessaan lukuisiin negatiivisiin seurauksiin.

- Päivittäinen harjoittelu kärsii. Harjoituksista palautuminen kärsii. Vastuskyky heikkenee eli sairastumisen riski kasvaa. Pitkään jatkuessa voi tulla hormonaalisia muutoksia ja se saattaa johtaa luuston heikkenemiseen, Kiviranta-Mölsä luettelee esimerkkejä.

Pienten marginaalien hakua

Miksi sitten jo valmiiksi huippukuntoiset urheilijat optimoivat painoaan? Tullaan puheeseen pienistä marginaaleista, jotka voivat ratkaista sijoituksia kilpailuissa.

Kiviranta-Mölsän mukaan tarkkaa vastausta painon optimoinnin hyödyistä on vaikea antaa.

- Urheilu ja erityisesti hiihto on monen tekijän summa. Välineet vaikuttavat myös niin valtavasti. Kilpailijoiden välillä aikamarginaalit ovat todella pieniä. Näkisin, että pienikin painon optimointi voi olla yksi ratkaiseva tekijä sille, miten mitalisijat jaetaan, Kiviranta-Mölsä sanoo.

Saarisen mukaan ravitsemusterapeutin hyödyntäminen ja painon optimointi yksi tekijä muiden joukossa.

- Ei voi sanoa, että tämä on ainoa avain menestykseen. En tiennyt, auttaako tämä. Ajattelin kokeilla ja itselläni se toimi. Jokaisen urheilijan on hyvä varsinkin kauden jälkeen pohtia, missä pystyy parantamaan ja mitä tarvitaan tueksi. Toiset vaihtavat valmentajaa, toiset ottavat ravitsemusterapeutin, toiset vaihtavat fysioterapeutin tai suksihuoltajan, Saarinen musituttaa.

Aino-Kaisa Saarinen on jälkikäteen ollut tyytyväinen siihen, miten ravintoasioihin keskittyminen onnistui. Kotiin tuomisina olivat olympiahopeat parisprintistä ja viestistä. Lisäksi hän oli neljäs 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa ja kukisti Norjan hiihtotähti Marit Björgenin.

- En jäänyt kuin kaksi sekuntia pronssista päämatkalla. Marit oli silloin maailman paras hiihtäjä. Voitin hänet. Voin sanoa, että se oli yksi urani parhaita kisoja, vaikka olinkin vasta neljäs, Saarinen muistelee.

Aino-Kaisa Saarinen venytti neljänneksi perinteisen hiihtotavan 10 kilometrin kilpailussa.
Aino-Kaisa Saarinen oli neljäs Sotshin kymmenen kilometrin kilpailussa.Getty Images

"Urheilu ei ole ulkonäkölaji"

On kuitenkin hyvä muistaa, että painon optimointi kuuluu vain kokeneempien urheilijoiden keinovalikoimaan. Sitä ei voi suositella esimerkiksi 17-vuotiaille nuorille lupauksille.

- Jos nuorten ihmisten energian saantia rajoitetaan, se vaikuttaa todella nopeasti ja haitallisesti hormonitoimintaan. Vähän kokeneempi ja vanhempi urheilija sietää vähän paremmin energian saannin ajoittaista rajoittamista. En suosittele kenenkään nuoren urheilijan lähtevän mihinkään energian saannin rajoitukseen. Eikä missään nimessä omin päin, Kiviranta-Mölsä painottaa.

Painon pudottaminen ja sen optimointi on myös ristiriidassa yhden toisen viime vuosien suuren puheenaiheen ympärillä. Viime vuosina on paljon puhuttu urheilijoiden suhteesta omaan kehoonsa.

Esimerkiksi tammikuussa Yle Urheilu uutisoi kyselystä, joka paljasti hätkähdyttäviä suomalaisten naisurheilijoiden kehosuhteesta. Kyselyyn vastanneesta lähes 900 urheilijasta noin 40 prosenttia kertoi määrittelevänsä oman arvonsa painonsa mukaan, joka neljäs rajoittaa tai kontrolloi syömistään tarkasti ja 18 prosenttia kertoi syömishäiriöstä tai syömishäiriötaustasta.

Mitä ravitsemusterapeutti sanoisi kehonkuvansa kanssa painivalle nuorelle urheilijalle, joka katsoo kokeneemman huippu-urheilijan tekevän painon optimointia?

- Haluaisin sanoa, että urheilu ei ole ulkonäkölaji. Muistetaan, että kaikkien asioiden pitäisi tähdätä urheilijan suorituskyvyn paranemiseen. Näin ollen itseä ei pidä verrata muihin ihmisiin tai muiden lajien urheilijoihin, Kiviranta-Mölsä painottaa.

- Jokaisella on oma, yksilöllinen ihana kehonsa. On tosi tärkeää, että ei tehdä terveyttä vaarantaen painonpudotusasioita. Ravitsemusasioissa on tärkeintä, että mennään terveyden ehdoilla ja tehdään sen puitteissa hyviä toimenpiteitä.

Urheilustudiossa on sunnuntaina ravintoteema. Merja Kiviranta-Mölsä ja Aino-Kaisa Saarinen ovat keskustelemassa TV2:ssa kello 13.20 alkaen.

dimanche 19 décembre 2021 13:29:28 Categories: YLE ravitsemus

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.