Tuleva sote-uudistus vaikuttaa kaikkiin suomalaisiin, mutta erityisesti se koskee sosiaali- ja terveysalalla työskenteleviä. Kentällä, koronakurimuksen keskellä painivat sotetyöntekijät ovat uudistuksesta hämillään.

Sairaanhoitaja Satu Vinnari Kanta-Hämeen keskussairaalasta Hämeenlinnasta sanoo, että koko soteuudistus on jäänyt työntekijöille kaukaiseksi, kun mitään konkreettista uudistuksesta ei ole kuulunut.

- Sitä valmistelua tehdään siellä jossain eikä rivityöntekijällä ole oikein edes mahdollisuuksia perehtyä siihen, mitä valmistelussa tapahtuu, miettii myös luottamusmiehenä toimiva Satu Vinnari.

Reippaasti yli 200 000 ihmisellä työnantaja vaihtuu. Siksi sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestöt ihmettelevät henkilöstön vähäistä roolia soten valmistelussa.

- Meidät, soten suurin henkilöstöryhmä, unohdetaan välillä kokonaan työryhmistä, joissa sotea valmistellaan, ihmettelee Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio jakaa Rytkösen huolen.

- Uudistus ei onnistu, jos henkilökunta jätetään syrjään. Sote-alan ammattilaiset ovat se porukka, joka muutoksen tekee ja tämän uudistuksen lopulta pystyyn nostaa, muistuttaa Karsio.

Osastopäällikkö Kari Hakari johtaa puhetta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen johtoryhmässä. Hän kertoo, että sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen mukaan yhteistyö työntekijäjärjestöjen kanssa on alueilla sujunut kohtuullisen hyvin.

Hakari kertoo, että ministeriössä pidetään erittäin tärkeänä, että henkilöstö on mukana hyvinvointialueiden valmistelussa. Ministeriö on korostanut tätä myös keskusteluissa alueiden kanssa.

Hakarin mukaan henkilöstön rooli valmistelussa vaihtelee jonkin verran alueittain, mutta kaikilla alueilla asia on ymmärretty ja otettu vakavasti.

Osalla alueista valmistelu on käynnistynyt hitaammin, ja tämän takia myös henkilöstön osallistaminen on ollut vähäisempää, sanoo osastopäällikkö Kari Hakari.

Hyvinvointialueille siirtyvistä työntekijöistä valtaosa kuuluu kolmeen ammattiliittoon. Sairaanhoitajajärjestöksi kutsuttuun Tehyyn, Suomen Lähi- ja perushoitajaliittoon eli Superiin sekä useita eri ammattiryhmiä edustavaan Julkisten ja Hyvinvointialojen liittoon eli JHL:ään. Myös sosiaalialan korkeakoulutettuja edustavan Talentian jäseniä siirtyy uuden työnantajan alaisuuteen tuhansittain.

Tammikuun vaalit Suomen tärkeimmät

Sotealan ammattijärjestöjen puheenjohtajat ovat yhtä mieltä siitä, että tulevat aluevaalit ovat erittäin tärkeät.

- Jäsenistömme kannalta nämä ovat ehdottomasti ykkösvaalit, ilmaisee Superin puheenjohtaja Silja Paavola.

Vaalien merkitys sotejärjestöille näkyy siinä, että kaikki kehottivat jäseniään lähtemään ehdokkaaksi tuleviin aluevaaleihin ja saivatkin jäsenistön liikkeelle.

Järjestöt tarjoavat myös erilaista apua vaalityöhön. JHL jopa tukee omia ehdokkaitaan rahallisesti.

- Vaalit eivät ole ehdokkaalle ihan halpaa puuhaa ja matalapalkkaisille ihmisille pienikin apu on tärkeää, sanoo JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

Hänen mukaansa ilman soteammattilaisia valtuustot eivät pysty muuttamaan kansalaisten palveluita nykyistä paremmaksi, jolloin soteuudistus jää tyhjäksi kirjaimeksi.

Silja Paavola katsoo, että kentällä töitä tekevä ihminen osaa tulevassa aluevaltuustotyössä nähdä tärkeät asiat ja tietää, miten niitä voi edistää kaikkien hyväksi.

Sosiaalipuoli ja tukitoiminnat ovat unohtuneet

Soteuudistuksen yhteydessä on puhuttu paljon siitä, miten uudistuksen jälkeen pääsee lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotolle. Superin Silja Paavola ilmaisee asian niin, että sosiaalipuoli on jäänyt keskustelussa jalkoihin, koska sotella on alun perinkin lähdetty pelastamaan terveyspalvelut. Häntä harmittaa, että sanan sote ensimmäinen tavu on lähes unohdettu.

Sosiaalipuolen unohtaminen voi kostautua, sanoo puolestaan sosiaalialan ammattijärjestön Talentian Jenni Karsio.

- Sosiaalipuolen palvelut koskettavat jokaista meistä jossain elämän vaiheessa. Kuinka nopeasti lapsiperhe saa sosiaalihuollolta tukipalveluja on esimerkiksi yhtä oleellinen kysymys kuin lääkärille pääsy. Jos päätöksentekijät eivät arvosta sosiaaliasioita, se näkyy palveluissa, Karsio muistuttaa.

Niin sanottujen tukitoimintojen merkityksestä on puhuttu uudistuksessa vielä vähemmän kuin sosiaalipalveluista. JHL edustaa myös niissä työskenteleviä henkilöitä. Puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine pitää tukitoimintojen asemaa ongelmana. Hän toivoo, että viimeinkin loppuisi arpominen siitä, kenen työ on tärkeää.

- Itse asiassa tukipalvelut ovat tärkein osa sotemaailmaa, koska ne mahdollistavat kaiken muun tekemisen. Jos tukipalveluhenkilökunta menisi esimerkiksi lakkoon, lähes kaikki muukin toiminta vaikkapa sairaaloissa loppuisi varsin nopeasti.