Venäläinen palkkasotilasyhtiö Wagner on hämärä joukkio.
Soturit ovat käyneet sekoittamassa pakkaa kriisimaissa, kuten ainakin Ukrainassa, Syyriassa, Libyassa ja Keski-Afrikan tasavallassa.
Maanantaina EU lätkäisi Wagner-yhtiölle talouspakotteet. Syy: myyräntyön tekeminen hallituksen puolesta, eli trenditermein hybridivaikuttaminen.
EU jäädytti ryhmän varoja ja asetti kahdeksalle henkilölle matkustuskieltoja.
Viikko ennen joulua, vuosi 2021. Venäjä on viikkojen ajan kasannut joukkojaan Ukrainan rajalle. Uhkailu on avointa, mutta mitä Venäjä oikein haluaa, sitä emme kunnolla tiedä.
Ylpeilemme tuntevamme Venäjää hyvin, mutta itse asiassa tunnemme aika huonosti. Jos tuntisimme hyvin, olisimme jäljillä siitä mitä hallinto presidentti Vladimir Putinin johdolla tavoittelee.
Itä-Ukrainassa on sodittu nyt yli seitsemän vuotta, ja yhtä monta vuotta EU on pitänyt yllä ja laajentanut Venäjään kohdistuvia talouspakotteita.
Slti mikään ei tunnu muuttuneen. Putin uhittelee rajalla, ja Venäjän on arveltu olevan taustapiruna myös julmassa shakkipelissä, jossa siirtolaisia marssitetaan Puolan rajalle hytisemään.
Siksi on tärkeää kysyä, onko EU:n talouspakotteista ollut jotain hyötyä?
Tutkimukset vastaavat, että on.
Luvut tutkimusten välillä vaihtelevat, mutta lienee turvallista haarukoida että pakotteet olisivat hidastaneet Venäjän talouskasvua muutamalla prosentin kymmenyksellä joka vuosi.
Se voi kuulostaa pieneltä, mutta on iso summa. Yksi tutkimus arvioi pakotteiden vähentäneen jo vuosina 2014-2015 Venäjän vientiä lähes 50 miljardilla eurolla.
Venäläisten yhtiöiden on aiempaa hankalampaa saada länsimaista rahoitusta, mikä jarruttaa bisnestä. Moni kansainvälinen pankki ja sijoitusyhtiö pysyy kaukana pakotteiden kohteista.
Ongelma vain on, että talouspakotteet tuntuvat myös EU:n omassa nahassa. Toinen tutkimus arvioi, että EU:n oma vienti Venäjälle väheni vuosina 2014-2016 noin 30 miljardilla eurolla.
Pakotteet ovat kallis ratkaisu myös määrääjälle, sillä kaupankäynti vähenee kaikilta. Esimerkiksi Valion vientimenestyksen Venäjä-pakotteet katkaisivat lähes kokonaan. Yhtiö pääsi takaisin jaloilleen vasta siirrettyä tuotantoaan Venäjän puolelle.
Venäjän-pakotteita tutkinut Suomen Pankin tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen on esittänyt, että talousvaikutus näyttää selvältä mutta poliittista vaikutusta on hankalampi arvioida.
Eli ovatko pakotteet saaneet Venäjän muuttamaan toimiaan?
Venäjän reteä julkikuva ja EU:n sisäiset pakotteiden "heikkoutta" kritisoivat kommentit antavat olettaa ettei. Mutta lännessä on arvioitu, että pakotteet hillitsivät Itä-Ukrainan kriisin laajenemista heti voimaan tultuaan.
Elokuussa tehdyn riippumattoman gallupin mukaan vain viisi prosenttia venäläisistä pitää länttä vihollisena. Vuonna 2018 neljä viidestä halusi länsisuhteiden normalisoituvan.
EU:lla on vielä taskussaan pelimerkkejä.
Pakoteruuvia ei ole kiristetty lähellekään äärimmilleen. Wagner-sotilaiden asettaminen listalle on kuin varoitus tästä.
Mutta pakotteissa kukaan ei ole yksiselitteinen voittaja. Siksi EU:kin haluaisi välttää niitä viimeiseen asti.
Rauhallista joulunaikaa,
Janne
Katsotaan sitten, mitä muuta Euroopassa on tällä viikolla tapahtunut.
Twitterissä nousi huippukokousviikon kunniaksi esiin vanha kunnon Eurooppa-ongelma eli neuvostojen sekasotku. "Eurooppa-neuvostoa ei pidä sekoittaa Euroopan neuvostoon eikä Euroopan unionin neuvostoon", neuvoo Wikipedia heti kättelyssä.
Kolmikosta Euroopan neuvosto ei ole muuttunut turhakkeeksi, vaikka EU:n kasvu onkin työntänyt sitä julkiseen marginaaliin. Euroopan neuvosto on 47 maan demokratiamylly, joka sitoo yhä maita ihmisoikeussopimuksiin, tuottaa tietoa ja ottaa kantaa.
Joulukuussa järjestö on julkistanut esimerkiksi tukun rahanpesuraportteja.
Suomalaisten kotitalouksien kuluttamiseen käyttämät varat ovat Ruotsin, Hollannin, Belgian ja Itävallan tasoa - ja karvan verran edellä Ruotsia. Indeksi on Eurostatin kattava AIC eli actual individual consumption, joka huomioi kotitalouksien ostamat kaikki tuotteet ja palvelut, myös julkiset palvelut.
Graafi vahvistaa kuvaa EU:sta kahden kerroksen väkenä: jäsenmaat etelässä ja idässä sekä Irlanti erottuvat varoiltaan heikompina.
Euroopan keskuspankin tummanpuhuva torni erottuu Frankfurtin silhuetista. EKP:n päätökset ovat ratkaisevia: mitä tapahtuu markkinoille pumpattujen lainojen koroille, ja miten valtiot selviävät veloistaan?
Vastauksia etsii taloustoimittaja Anna Karismo kompaktissa Frankfurt-reportaasissaan Eurovallan pimeä torni.
KAUDEN PÄÄTÖS: HUIPPUKOKOUS JA EKP
EU-johtajat varoittivat Venäjää, että hyökkäyksellä Ukrainaan olisi "vakavat seuraukset ja kova hinta". Lisää vuoden viimeisen huippukokouksen annista tässä jutussamme. EKP puolestaan päätti pitää ohjauskorot ennallaan ja lopettaa elvyttävät arvopaperiostot.
EU:N HISTORIALLISET DIGILAIT ETENEVÄT
Lakiesitys digijättien suitsimiseksi on edennyt Euroopan parlamentissa. Parlamentti haluaa "portinvartijoille" kuten Googlelle ja Facebookille tiukat säännöt. Digilainsäädäntöä seuraava toimittaja Satu Helin listaa kuusi tapaa, mitä Googlelle ja Facebookin emoyhtiölle Metalle voi olla luvassa.
SAHAROV-PALKINTO & 18 VUODEN LINNATUOMIO
Parlamentti myönsi vuotuisen Saharov-ihmisoikeuspalkintonsa Venäjän opposition kärkihahmolle Aleksei Navalnyille. Palkinnon otti vastaan tytär Daria Navalnaya, koska Navalnyi on tyrmässä ja häntä voi uhata jopa 23 vuoden tuomio.
Valko-Venäjällä oppositiopoliitikkoja vastaan käyty pitkä oikeudenkäynti on puolestaan päättynyt, ja tuloksena oli pitkiä tuomioita. Oppositiojohtaja Sjarhei Tsihanouskille langetettiin 18 vuotta vankeutta.
SUOMEEN VOI ISKEÄ PUUPULA
EU:n metsänsuojelusäännösten ja metsäteollisuuden ristiriita tunnetaan. Kaakkois-Suomessa väläytellään teollisuuden puupulaa, jos suojelu lisääntyy merkittävästi. Toisaalta painetta tulee myös siitä, että metsien kasvu Suomessa on kääntynyt laskuun, mikä vaikeuttaa ilmastotavoitteiden saavuttamista.
EU:N SUHDE ISRAELIIN JA PALESTIINAAN MUUTTUU
Mitä tapahtuu EU:n Israel- ja Palestiina-politiikassa? Ketkä ovat juutalaisvastaisia, ja ketkä suhtautuvat juutalaisiin ja Israeliin myönteisimmin? Maija Elonheimon toimittamassa Brysselin kone -ohjelmassa haastatellaan vanhempaa tutkijaa Timo R. Stewartia Ulkopoliittisesta instituutista.
PYSYYKÖ SUOMI ISOJEN EU-MAIDEN KYYDISSÄ?
Politiikkaradio kysyy, pysyykö Suomi mukana EU:n isojen maiden suunnitelmissa. Ranska ja Italia haluavat tiivistää yhteistyötään, Saksan hallitusohjelma puhuu liittovaltiosta ja Ranska kaavailee taloushuippukokousta.
Mikä on Suomen paikka? Vieraina ovat ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista sekä johtava asiantuntija Janica Ylikarjula Elinkeinoelämän keskusliitosta.
EU-syksy alkaa olla paketissa, mutta jäljellä on vielä yksi iso asia: komissiolta odotetaan ensi viikolla päätöstä taksonomiasta eli kestävän rahoituksen kriteereistä.
Sitten alkaa suunnilleen loppiaiseen kestävä EU-joulutauko. Ukrainan ja Valko-Venäjän tilanteet sekä pandemian paheneminen pakottavat EU:n pitämään kuitenkin toisen silmän auki lomallakin.
Pääsimme viimeisten joukossa käymään Saksan mahtavassa keskuspankissa Frankfurtissa. Bundesbankin valtava rakennus menee täysremonttiin, joka voi venyä kuin Berliinin uuden lentoaseman rakentaminen ja tulla kalliiksi. Mistä muusta rahamaailmassa puhutaan, seuraa kanaviamme juhlapyhinä.
Eurooppa-kirje jää nyt eurorytmin mukaiselle joulutauolle. Seuraava kirje kolahtaa digipostilaatikkoon tammikuun puolivälin tienoilla, kun EU-konekin pyörähtää taas kunnolla käyntiin.
Me tekijät toivotamme Teille lukijoille rauhallista joulunaikaa.
Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä suoraan omaan sähköpostiisi.
Voit keskustella kirjeen aiheista lauantaihin klo 23:een asti.
TetraSys Oy.