Lukion ykkösluokkalaiset mittaavat tennispallon pompun pituutta fysiikan tunnilla Jyväskylän normaalikoulussa.

Tasokas fysiikan opetus on uhattuna: Jyväskylän yliopistossa laadituntuoreen raportin mukaan matemaattisten aineiden opettajiksi valmistuneiden määrä on laskenut liki 40 prosenttia Suomen yliopistoissa 2010-luvulla.

Raportin laatijoiden lehtori Hannu Moilasen ja professori Pekka Neittaanmäen mukaan matemaattis-luonnontieteellinen ymmärrys toimii perustana eri teknologioiden kehittämisessä ja maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemisessa.

- Suomen taloudellinen kivijalka on matemaattisessa osaamisessa ja korkeassa teknologiateollisuudessa. Olemme erittäin huolissamme, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, sanoo Jyväskylän normaalikoulun ja Jyväskylän yliopiston lehtori Hannu Moilanen.

Neittaanmäen mukaan opettajien määrän vähenemisellä voi olla hyvin laajat vaikutukset myös muille aloille.

- Jos kouluihin ei saada riittävästi päteviä opettajia, koulutuksen taso laskee. Se heikentää Suomen osaamista ja kilpailukykyä usealla alalla tulevaisuudessa. Esimerkiksi ratkomassa ilmastonmuutoskysymyksiä, toteaa Neittaanmäki Jyväskylän yliopiston tiedotteessa.

Tuoreen arvion mukaan suomalaisten nuorten matematiikkataidot jatkavat laskua.

Opettajan ammatti ei enää houkuttele

Matemaattisten aineiden opiskelijamäärät ovat jo vähentyneet pitkään, ja yhä harvempi opiskelijoista valitsee alalla opettajuuden.

Fysiikan aineenopettajaksi opiskeleva Jyri Kohvakka on suorittamassa harjoittelua Jyväskylän normaalikoululla. Hän haluaa töihin joko yläasteelle tai lukioon, mutta tietää, että montaa muuta opiskelijakaveria ei opettajan työ kiinnosta.

- On työlästä opiskella fysiikkaa yliopistossa, koska siellä on paljon vaativia kursseja. Osa opiskelijoista tippuu pois ja osa hakee tätä kautta uudelleen lääketieteelliseen. Ei lähdetä opiskelemaan aineenopettajaksi, koska ei koeta sitä omaksi jutuksi, sanoo Kohvakka.

Myös toinen normaalikoululla harjoittelussa oleva fysiikan aineenopettajaopiskelija Kalle Ketonen on pistänyt merkille, että opettajan ammatti ei ole enää niin haluttu kuin aikaisemmin.

- Opettajia on ennen arvostettu enemmän. Nykyisin tiedetään, että se voi toisinaan olla aika raskasta työtä. Jotkut voivat myös kammoksua sitä, että joutuisivat tekemään töitä samanlaisten nuorten parissa kuin itse ovat olleet, kertoo Ketonen.

Moilanen uskoo medialla olevan vaikutusta opettajien työn arvostuksen vähenemiseen.

- Mehän näemme, mitä media kertoo opettajuudesta: opettajat uupuvat, vanhemmat ovat entistä hankalampia ja oppilailla on entistä enemmän keskittymisvaikeuksia luokassa. Kuka silloin haluaa opettajaksi?

Matemaattisten aineiden opiskelu ei kiinnosta

Yliopistoissa matemaattisten aineiden opiskelupaikat eivät ole täyttyneet enää vuosiin. Raportin laatijoiden mukaan yksi syy kiinnostuksen lopahtamisen voi piillä puhelimissa.

- Kun koukutamme itsemme kännykän räpläämisen tuottamaan dopamiinihittiin, pitkäjänteinen keskittyminen on entistä vaikeampaa. Esimerkiksi fysiikan opiskelu vaatii sitä. Näemme sen koulumaailmassa päivittäin, sanoo Moilanen.

Moilanen on myös huolissaan nuorten elämäntavoista.

- Nuorten tulisi huolehtia hyvinvoinnistaan paremmin. Nukkuminen, hyvä ravinto ja liikunta auttavat jaksamaan myös opiskelussa.

Lisää imua matikan, fyssan ja kemian opiskeluun

Moilasen ja Neittaanmäen mielestä yhteiskunnassa olisi ryhdyttävä ripeisiin toimiin opettajapulan estämiseksi. Suomessa ei esimerkiksi tilastoida ajantasaisesti aineenopettajiksi valmistuneiden ja kentällä toimivien pätevien opettajien määriä.

- Ilman tällaista tilastoa matemaattisten aineiden opettajapulaan on vaikea reagoida, sanoo lehtori Hannu Moilanen Jyväskylän normaalikoulusta.

Yliopistouudistuksen myötä yliopistojen ainelaitosten resurssit matematiikan, kemian ja fysiikan opettajankoulutuksen kehittämiseen ovat raportin laatijoiden mukaan vähentyneet.

- Aineenopettajankoulutus tulisi määrätä yliopistoille kansalliseksi erityistehtäväksi, jolle järjestettäisiin erillinen oma tutkintotavoite ja korvamerkitty rahoitus, sanoo Neittaanmäki tiedotteessa.

Myös parhaita oppimis- ja työtapoja tulisi pohtia. Ainoastaan perinteinen luennointi ei heidän mielestään enää toimi.

- Edelleen oppiminen tarvitsee perinteistä laskemista ja toistoa, mutta tarvitaan myös uusia, monipuolisia työtapoja. Esimerkiksi kokeellisia menetelmiä. Voidaan mennä vaikka laskemaan pulkalla, oppilaat muistavat keholliset kokemukset hyvin, sanoo Moilanen.

Opettajan työ takaisin arvoon

Normaalikoulun fysiikan tunnilla tennispallojen lentomittaukset on saatu päätökseen. Luokassa harjoittelijana toimiva Kalle Ketonen on nauttinut auskultoinnista. Hän on opettanut kymmenen fyysiikan tuntia ja ollut seuraamassa opetusta lukuisilla fyssan tunneilla.

- Opettajuus on ehkä osaksi veressä. Molemmat vanhempani ja isän vanhemmat ovat opettajia. Tykkään, kun opetettava saa oivalluksia, kertoo Ketonen.

Jyri Kohvakka on ollut harjoittelussa saman aikaa Ketosen kanssa.

- Tämä on mukavaa hommaa, pidän nuorten kanssa työskentelystä. Jos opettajien palkkatasoa nostettaisiin, se auttaisi varmasti samaan lisää opiskelijoita aineenopettajankoulutukseen. Nyt monet hakeutuvat yrityspuolelle töihin, arvelee Kohvakka.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23.00 saakka.