"Yhdenvertaisuus ei tässä toteudu ollenkaan", sanoo riskiryhmään kuuluva Pasi Nieminen. Näin johtajaylilääkäri vastaa.

Pääseekö Espoossa piikille nopeammin kuin Helsingissä? Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva, Jussi Nukari / Lehtikuva

Helsinkiläinen joutuu jonottamaan kolmatta koronarokotetta monta viikkoa, mutta naapurikaupungissa asuva pääsee piikille saman tien.

Riskiryhmään kuuluva helsinkiläinen Pasi Nieminen ihmettelee, miten tämä voi olla mahdollista.

Pasi Niemisellä tuli viiden kuukauden rokotusväli täyteen 15. joulukuuta. Hän saa kolmannen koronapiikkinsä 27. joulukuuta, eli vielä tämän vuoden puolella, sillä oli asialla riittävän ajoissa.

- Nyt jos yrittää varata aikaa, järjestelmä tarjoaa ensimmäisiä vapaita aikoja vasta lähempänä tammikuun puoliväliä. Pormestari Juhana Vartiainen tiedotti, että alle 60-vuotiaiden rokotukset alkavat viimeistään tammikuun aikana. Miten se voi olla mahdollista, kun kaikkia riskiryhmään kuuluviakaan ei ole vielä rokotettu, Nieminen kysyy.

Pasi Nieminen ei voi ymmärtää myöskään sitä, että Espoon puolella asuva ystävä pystyi varaamaan kolmannen ajan heti seuraavalle päivälle.

- Vantaalla taas tuttu pariskunta käveli suoraan pop up -rokotuspisteelle, ja he saivat kolmannen piikin kymmenen minuutin jonottamisen jälkeen. Miten voi asuinpaikka vaikuttaa näin merkittävällä tavalla, kun kyse on kuitenkin yleisvaarallisesta kulkutaudista? Yhdenvertaisuusperiaate ei tässä toteudu ollenkaan.

- Näyttää, että Helsingissä ei kerta kaikkiaan ole varauduttu siihen, että täällä olisi riittävästi volyymia rokottamiseen.

Nieminen toivoo, että Helsinki ottaisi käyttöön taas Messukeskuksen massarokotuspisteen, jossa rokotukset sujuivat tehokkaasti ja kaikin puolin mallikkaasti.

- Helsingissä ei ole pop up -rokotuksia ollenkaan kolmatta rokotetta ottaville, hän hämmästelee.

Timo Lukkarinen. Kuva: Seppo Samuli / Lehtikuva

Helsingin terveysasemien johtajaylilääkäri Timo Lukkarinen lupaa, että Helsingissä riskiryhmäläiset saavat kolmannen koronarokotteensa tammikuun alkuun mennessä, ja alle 60-vuotiaiden ajanvaraus avataan lähipäivinä.

- Yli 64?000 helsinkiläistä on jo rokotettu, ja ajanvarauksen on tehnyt 47?000 rokotukseen oikeutettua. Nyt tehdyillä varauksilla 110?000 helsinkiläistä on rokotettu tammikuun alkuun mennessä. Rokotusaikoja lisätään sitä mukaa kun pystytään.

Helsinkiläisten huoli siitä, että heitä kohdellaan eriarvoisesti kuin espoolaisia, on Lukkarisen mukaan turha. Hän toteaa, etteivät espoolaiset pääse kolmannelle koronapiikille yhtään sen nopeammin kuin helsinkiläisetkään.

- Tiedän, että myös Espoossa on jono tammikuulle. Toki, jos sattuu soittamaan oikeaan aikaan, eli kun järjestelmään on juuri tullut peruutusaikoja, tai on kiinnitetty lisäresursseja rokottamiseen ja perustettu uusia aikoja, voi hyvällä tuurilla päästä jo vaikka samana päivänä rokotukseen. Tilanne on lähes sama Helsingissä ja Espoossa, Lukkarinen vakuuttaa.

Koronarokotusasema Helsingin Jätkäsaaressa marraskuussa. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Uusia rokotuspisteitä avataan Helsingissä koko ajan lisää, kunhan ensin onnistutaan rekrytoimaan lisää rokottajia. Myös Messukeskusta ollaan avaamassa taas rokotuksille.

- Kannelmäen rokotuspisteen siirtoa Messukeskukseen valmistellaan.

Messukeskuksessa rokotettiin massoittain kaupunkilaisia viime kesänä, mutta syksyn tullen rokotuspisteen ovet jouduttiin sulkemaan tapahtumien tieltä.

Painetta lisää nyt se, että kesällä muutamien viikkojen aikana rokotettiin lähes 40?000 kansalaista per viikko. 5 kuukauden tehostamisväli täyttyy heillä kaikilla näihin aikoihin.

Esimerkiksi Vantaalla rokotukset jäivät jälkeen Helsingin tahdista, minkä vuoksi siellä säästytään nyt vastaavalta paineelta, ja rokotuksia voidaan toteuttaa ilman ajanvarausta pop up -pisteissä tasaisesti ja turvallisesti.

Helsingissä ja Espoossa on käytetty kolmansiin rokotuksiin ajanvarausta, koska toimivia ja jonottamiseen soveltuvia pop up -tiloja ei juurikaan ole.

- Kyllähän ajanvaraukseton rokottaminen olisi tehokasta, mutta hyvin hankalaa talvella. On väärin, että ihmiset joutuvat jonottamaan ulkona pakkasessa 45 minuuttia, jos toiminta puuroutuu. Sisällä tiiviisti jonottaminen ei myöskään olisi koronaturvallista.

Rokottajista on Helsingissä huutava pula. Lukkarinen kertoo, että eläkkeellä olevia hoitoalan ammattilaisia on käytetty apuna rokotuksissa jo vuosien ajan, samoin vapaaehtoisjärjestöjä on hyödynnetty.

- Vapaaehtoisjärjestöjä oli töissä myös kesällä Messukeskuksessa. Viime kesänä henkilöstörekrytointi rokotuksiin oli tehokasta, mutta seurauksena oli sijaisten katoaminen vuodeosastoilta ja muista kriittisistä toiminnoista.

- Nyt on pyritty välttämään sitä. Ainahan voi terveysasemia sulkea, mutta kuka sitten hoitaa ne oikeasti sairaat, johtajaylilääkäri kysyy.

Hän toivoo, että avuksi tulisi nyt niitä eläkeläisiä, jotka eivät vielä aiemmin ole olleet mukana vapaaehtoistyössä.

- Toki konkareillekin on aina käyttöä, mutta harva jaksaa kuukausia.

- Myös tartunnanjäljittäjiä tarvittaisiin valtava määrä lisää, ja tarkennettujen rajatarkastusten piiriin tuli taas uusia maita. Ne samoin kuin näytteidenotto, korona- ja infektiopotilaiden hoito ja koronapassien tulostaminen syövät resurssia ja työllistävät ihan valtavasti.