Perustuslakivaliokunnan lausunto oli yksimielinen.

Kun koronarokotukset alkoivat Suomessa viime vuonna tapaninpäivän jälkeen, hoitohenkilöstö oli ensimmäisiä rokotettavia. Nyt kaikille potilaiden ja asiakkaiden kanssa tekemisissä olevalle sotehenkilöstölle on tulossa velvollisuus ottaa koronarokoteet. Kuva: ANTTI AIMO-KOIVISTO/LEHTIKUVA

Nyt se on varmaa.

Vain koronarokotettu sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijä voi jatkossa tehdä potilastyötä ja asiakaskäyntejä.

Perustuslakivaliokunta sai valmiiksi lausuntonsa tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta, niin sanotusta sotehenkilöstön pakkorokottamisesta.

Kaikilta potilaiden ja asiakkaiden kanssa tekemisissä olevilta sotealan työntekijöiltä aletaan edellyttää koronarokotuksia, jos mielii työtänsä tehdä. Eli vastaanottovirkailijoista hammaslääkäreihin ja kotihoitajista terapeutteihin pitää olla rokotettuja, jos on tekemisissä asiakkaiden ja potilaiden kanssa.

Valiokunnan lausunnon mukaan lakiehdotus on perustuslain mukainen.

- Valiokunta toteaa, että sääntelyssä on kyse sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden velvollisuudesta varmistaa, että erityisen haavoittuvassa asemassa oleville potilaille ja asiakkaille annettavissa palveluissa käytetään vain sellaista henkilöstöä, jolla on suoja covid-19-tautia vastaan, valiokunta lausui.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä (sd) kertoi, että laki koskee kaikkia sotepalveluja.

- Se koskee myös kotihoitoa. Se koskee tiloja ja palveluja. Palvelulla on on viitattu siihen, että se koskee kotihoitoa, Ojsla-Niemelä sanoi.

Kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä on eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja. Kuva: Kalle Koponen / HS

Työntekijä, joka ei lääketieteellisistä syistä voi ottaa rokotetta, voi tehdä potilas- ja asiakastyötä negatiivisella koronatestillä, joka tehty alle 72 tuntia ennen työvuoron alkua.

Lainsäätäjien mukaan kyse ei ole pakkorokotuksista.

- Se tuli selvästi asiantuntijakuulemisissa esille. On työnantajan velvollisuus tarkastaa se, että riskiryhmäläisten kanssa tekemisissä olevalla työntekijällä on rokotukset kunnossa. Eihän tämä pakkoa edellytä.

- Jos rokotusta ei ota eikä halua, ensisijaisesti työnantajan pitää tarjota muuta sopimuksen mukaista työtä. Se voi olla etätyötä, asia voidaan hoitaa työjärjestelyin, siinä voidaan lomauttaa ja viimeisenä keinona on palkanmaksun keskeyttäminen, Ojala-Niemelä totesi.

Rokottamaton sotealan ammattilainen voidaan siis siirtää pois potilas- ja asiakastyöstä, ja jos työ ei kelpaa, palkanmaksu keskeytyy määräajaksi.

Perustuslakivaliokunnan mukaan sääntelyllä on kuitenkin välillisiä vaikutuksia sotehenkilöstön perusoikeuksiin.

- Esityksen tavoitteena on suojata erityisesti covid-19-taudin vakaville seurauksille alttiiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käyttävien asiakkaiden ja potilaiden henkeä ja terveyttä. Perustuslakivaliokunnan mukaan ehdotetulle sääntelylle on selvästi hyväksyttävät perusteet.

- Perustuslakivaliokunta korostaa lisäksi tarvetta seurata hyvin tarkkaan muutoksen toteutumista ja etenkin sen vaikutuksia perustuslain 19 §:n 3 momentin mukaiseen julkisen vallan velvollisuuteen turvata jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä edistää väestön terveyttä, valiokunta lausui.

Sotealalla on pulaa henkilöstöstä, ja vaatimus koronarokotuksesta voi lisätä resurssipulaa entisestään.

Valiokunnan lausunnon mukaan tämän vuoksi on seurattava vaikutuksia perustuslain mukaiseen velvollisuuteen turvata jokaiselle riittävät sotepalvelut sekä edistää väestön terveyttä.

Suomeksi: asiaa seurataan, jos hoitohenkilöstössä on enemmänkin rokotekriittisyyttä ja etulinjasta alkaa pudota porukkaa pois.

- Tehyn Millariikka Rytkönen sanoi, että kun influenssarokotukset tulivat pakolliseksi, sotealalle on tulossa joukkopako. Ei se käytännössä ole näkynyt mitenkään. Ei tässäkään tiedetä, että näkyykö tämä koronarokotusvaatimus vai ei.

- Onko se todellista, että tulee joukkopako vai ei? Minullekin tulee sähköpostia, että entisestään syvennätte sotealan henkilöstön joukkopakoa. Realisoituuko se, Ojala-Niemelä kyseli.

Terveydenalan ammattilaiset saivat koronarokotteet ensimmäoisten joukossa. Aiheuttaako rokotuspakko joukkopaon sotealalta? Ainakaan pakolliset influenssarokotukset eivät ole joukkopakoa aiheuttaneet. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtkuva

Sotehenkilöstön rokotuksia aletaan vaatia kuukausi sen jälkeen, kun laki on tullut voimaan.

- Työnantajille on annettu mahdollisuus järjestää ykkösrokote, ja jos väliä tihentää, voi hankkia kakkosrokotteenkin, Ojala-Niemelä kertoi.

Laki on voimassa ensi vuoden loppuun.

Perustuslakivaliokunta huomioi lausunnossaan myös sen, että lakiesitys mahdollistaa sotehenkilöstön testaamisen ennen työvuoron alkua. Tämä on yksi lisäkeino vähentää asiakkaiden ja potilaiden riskiä saada tartunta hoiva- tai hoitoyksiköissä.