Tehohoitaja Soile Ranne aloittaa päivänsä palaverilla Turun yliopistollisen keskussairaalan teho-osaston koko henkilökunnan kanssa.

Pikainen hetki on kohta ohi, ja eristyksessä työskentelevät tehohoitajat kiiruhtavat vuoronvaihtoon.

Aluksi käydään läpi kuuden eristyksessä olevan potilaan kunto. Ranta lähtee eristykseen kolmen kollegansa kanssa.

Aamuisin tehohoitajat antavat lääkkeitä ja pesevät potilaita. Tällä kertaa yhtä lukuun ottamatta potilaat ovat nukutettuina. Yksi potilas piti kääntää vatsa-asentoon, toinen oli ollut yön vatsallaan ja hänet käännettiin selälleen.

- Se on rankkaa, fyysistä duunia suojavarusteiden kanssa. Pyydämme apuvoimia, jos potilas on painava. Teemme hänestä lakanoiden avulla paketin. Lääkäri huolehtii, että intubaatioputki pysyy kiinni käännön aikana, kertoo Ranne vaativasta toimenpiteestä.

Ranne kertoo, että potilaista useat voivat todella huonosti.

- Tietysti me teho-osastolla hoidamme vakavasti sairaita ihmisiä, mutta korona on siitä ikävä sairaus, että aina meidän keinomme eivät riitä. He ovat ehdottomasti kuolemanvaarassa.

Myös omaiset tarvitsevat tukea

Samaan aikaan kun osa hoitajista on eristystilassa, osa hoitajista tuo heille lääkkeitä ja tarvikkeita.

Tärkeä osa työtä on myös omaisten puheluihin vastaaminen. He eivät pääse teho-osastolle katsomaan läheisiään.

- Työ kuormittaa fyysisyyden lisäksi psyykkisestikin. On surullista nähdä potilaita, jotka voivat äärettömän huonosti. Lisäksi omaisten hätä korostuu, kun he eivät pääse tänne. Hoitajana olen se viimeinen ihminen, joka pitää kädestä menehtymisen hetkellä, kertoo Soile Ranne.

Ranne on tehnyt tehohoitajan työtä 15 vuotta.

- Teen unelmatyötäni koronasta huolimatta ja toivon, että saan jäädä eläkkeelle juurikin täältä TYKSin teholta sitten joskus 30 vuoden päästä.

Yhteishenki on hyvä ja Ranteen mukaan parasta on, että kaikki toimivat yhdessä potilaiden parhaaksi.

Vihapuhe ja vastakkainasettelu huolestuttavat

Pääosa tehohoitoon joutuvista on rokottamattomia. Tehohoitaja Soile Rannekin on pohtinut rokottamiskysymystä.

Ranne oli ensimmäisten joukossa viime joulun aikaan, kun TYKSin henkilökunta sai ensimmäiset koronarokotukset. Hän ajattelee, että usein rokote voisi pelastaa vakavalta sairastumiselta ja tehohoitoon joutumiselta.

Ranne ei silti ole pakkorokottamisen kannalla, vaikka sitä on julkisuudessa vaadittu varsinkin hoitoalalle. Hän toivoo enemmän positiivista kannustamista rokottautumiseen.

- Olen todella huolissani vastakkainasettelusta ja vihapuheesta, joka on tällä hetkellä aika voimakkaasti nousussa. Toivoisin myös, että olisi paikkoja, joissa vielä rokotusasiaa miettivät ihmiset voisivat käydä juttelemassa ihan neutraalisti terveydenhuollon ammattilaisen kanssa ilman minkäännäköistä painostusta suuntaan tai toiseen, pohtii Ranne.

Kutsu Linnan juhliin lämmittää

Soile Ranne kiittää perhettään tuesta koronapandemian aikana. Kotona on maailman paras aviomies ja kaksi ihanaa lasta, ja vielä pari koiraakin. Perhe imaisee takaisin arkeen raskaan työpäivän jälkeen.

Iloiseksi teki myös kutsu tasavallan presidentin Linnan juhliin, vaikka varsinaiset juhlat jälleen siirtyivätkin. Niihin hän lähtee vuoden päästä.

- Tätä työtä ei jaksa, jos jää liikaa kiinni työhön vielä vuoron jälkeen. On pakko oppia erottamaan työ ja vapaa-aika toisistaan, vaikka se välillä vaikeaa onkin. Työvuodet ja ammatillisuuden kehittyminen auttavat siihen kyllä.

Tämän päivän työvuoro jatkuu tauon jälkeen uudella parin tunnin rupeamalla eristyksessä koronapotilaiden kanssa.

Työpäivän jälkeen Soile Ranne kertoo pulahtavansa avantoon.

- Tässä ei auta itku, potku eikä raivarit. Meidän on elettävä tämän koronan kanssa. Rokotuskattavuus on melko hyvällä tasolla. Elämän on jatkuttava tavalla tai toisella. Tietenkin toivon, että pandemia saadaan hallintaan ja se lievenisi jossain tulevaisuudessa, mutta katsotaan, mitä omikron saa aikaan.

Hoidettavat yhä nuorempia

TYKSin aikuisten teho-osaston ylilääkäri Mika Valtonen kertoo, että koko maassa on nähtävissä potilaiden ikärakenteen siirtyminen nuorempaan suuntaan. Se johtuu siitä, että nuoremmissa ikäluokissa on enemmän rokottamattomia.

TYKSin teho-osastolla oli alkuviikolla kuusi koko maan 52:sta koronaa sairastavasta tehohoitopotilaasta. He ovat kahdessa eri tilassa. Jos potilaita tulee kahdeksan, tarvitaan jälleen uusi eristystila.

- Potilaat ovat rokottamattomia ja alle 40-vuotiaiden osuus on kasvanut. Perustervekin alle 40-vuotias voi joutua suoraan päivystyksestä teho-osastolle. Keskimäärin menee noin kymmenen päivää ensimmäisistä oireista ennen kuin päätyy sairaalaan, ja sen jälkeen noin 1-3 vuorokaudessa voi joutua tehohoitoon, kertoo Valtonen.

Aiemmin kuormitus oli kovinta Helsingin seudulla, mutta Pohjois-Suomi ja erityisesti Oulun erva-alue tarvitsevat nyt apua. Jopa tehohoitopotilaiden siirtoa suunnitellaan.

- Ensimmäiset potilaat ovat näillä näkymin siirtymässä Kuopioon ja Helsinkiin. Jos tilanne jatkuu tukalana, Turku on mukana talkoissa, kertoo Valtonen.

Hoitajille yritetään turvata joululomat Turussa

Ylilääkäri Mika Valtonen luonnehtii koronatilannetta vakavaksi, mutta ei katastrofaaliseksi. TYKSin teho-osaston hoitajat pystyvät pitämään joululomansa, jos tilanne ei merkittävästi hankaloidu.

- Hoitajat ovat todella ansainneet lomansa ja tarvitsevat ne. Jos koronapotilaiden määrä kasvaa aivan valtavasti, pohdimme, miten muiden tehohoitoa tarvitsevien potilaiden hoito pystytään järjestämään. Silloin voimme keskustella hoitajien kanssa halukkuudesta siirtää lomia.

Teho-osasto toimii joulunakin. Joulun pyhinä ja välipäivinä on huomattavan paljon vähemmän suunniteltuja, isoja leikkauksia. Se auttaa jonkin verran.

Mediassa kohistaan jo kovasti hätäjarrun vetämisestä. Ylilääkäri Mika Valtonen muistuttaa, että se on poliitikkojen päätös.

- Koko maassa on yhä yli 50 koronatehohoitopotilasta. Tässä käytiin jo kuudessakymmenessäkin, joka on kyllä paljon. Sehän on reilusti yli 20 prosenttia koko maan vaativasta tehohoitokapasiteetista. Tilanne on siis vakava, mutta on vaikeaa ennustaa, miten tässä käy, pohtii Valtonen.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 16.12. kello 23.

Lue lisää:

HUS: Neljä kymmenestä teho-osastolla hoidetuista koronapotilaista ei ollut palannut työhön tai harrastukseen kolme kuukautta kotiutumisen jälkeen

Sairaalapomot eivät näe hätäjarrulle tarvetta hoidon kuormituksen takia - johtajalääkäri: "vaikuttavin toimi olisi puuttuminen ravintoloiden aukioloihin"