On vielä aamuhämärä, kun hätäkeskuspäivystäjä Roope Ojala nousee autoonsa ja alkaa ajaa Helsingistä kohti Keravan hätäkeskusta.

Ennen vuoroa puhelimeen on tullut useita ylityöviestejä, vuoroon on yritetty haalia viime hetkillä apua puuttuvien työntekijöiden korvaajiksi. Tämä on yleinen tilanne, sijaisia ei ole ja päivystäjiä on paljon pitkillä sairauslomilla.

- Kohtuullisen usein olemme selkeästi alle minimivahvuuden, eli vuorosta puuttuu merkittävä määrä työntekijöitä. Puhelut kasaantuvat pienemmälle joukolle, Ojala sanoo.

Mutta mitä tapahtuu, jos päivystäjä romahtaa?

Tässä jutussa avataan sitä, miten hätäkeskuspäivystäjien työhyvinvointi on vaarantunut jatkuvan työntekijäpulan, ylikuormituksen ja henkisten paineiden puristuksessa.

Yle on haastatellut kaikkiaan 30 nykyistä ja entistä hätäkeskuspäivystäjää. He kertovat Hätäkeskuslaitoksen kriisistä, joka uhkaa viraston toimintakykyä ja suomalaisten turvallisuutta.

Päivystäjät kertovat työntekijöiden irtisanoutumisista sekä vakavista ongelmista työssä jaksamisessa, työkäytännöissä ja johdon toiminnassa.

Myös Hätäkeskuslaitoksen johto tunnustaa ongelmat. Virasto myöntää, että työntekijäpula on riski kansalaisten avunsaannille.

Kaaos näkyy myös virheinä hätäpuheluiden käsittelyssä. Pelastusyksiköitä on hälytetty väärään osoitteeseen tai apua ei ole lähetetty ajoissa.

Ylen tiedossa on kaksi tapausta, joissa oikeus on tuominnut päivystäjän sakkoihin tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Oikeuden mielestä päivystäjä on laiminlyönyt velvollisuuksiaan, ja avuntarvitsija on kuollut.

Puhelumäärä kasvaa, päivystäjät palavat loppuun

Mikko katselee kotonaan vanhan työnantajansa univormua. Paidan logossa lukee Hätäkeskuslaitos - Nödcentralsverket. Mikko oli aiemmin ylpeä työstään hätäkeskuspäivystäjänä, mutta nyt univormu pölyttyy vaatekaapissa.

Ongelmat työpaikalla kasautuivat, uuvuttivat ja veivät mielen mustaksi.

- Elin monta vuotta kuin sumussa. Olin väsynyt, kiukkuinen ja turhautunut. Tuli työuupumus. Oli pakko päästä pois, Mikko muistelee.

Mikko ei halua kertoa kokemuksistaan nimellään, koska pelkää, että entinen työnantaja voisi vaikuttaa yhä hänen uramahdollisuuksiinsa.

Hätäkeskuspäivystäjien työtaakka on kasvanut viime vuosina. Kun vuonna 2017 päivystäjä vastasi keskimäärin 5 600 hätäpuheluun vuodessa, kahta vuotta myöhemmin määrä oli tuhat puhelua enemmän.

Haastatellut kertovat, että välillä hätäpuheluihin vastaamisen välillä ei ehdi ottaa edes hörppyä vesipullosta, kun linja aukeaa taas automaattisesti. Töitä tehdään tavallisesti 12 tunnin vuoroissa.

- Puhelussa voi olla vaikka huonosti päättyvä elvytystilanne ja seuraava soittaja huutaa päivystäjälle, että olet vi* huora. Usein puheluiden välillä tarvitsisi pienen hengähdystauon, mutta siihen on harvoin aikaa, uuteen ammattiin lähtenyt haastateltu kuvailee työn kuormitusta.

Ylen tietojen mukaan päivystäjiä on pitkillä, jopa vuosien pituisilla virkavapailla. Niiden taustalla on työuupumus. Moni ei ole enää palaamassa takaisin. Osa ei pysty enää työskentelemään täysipainoisesti, osa kouluttautuu toiselle alalle.

Hätäkeskuspäivystäjien sairauspoissaolot ovat nousseet kuluvana vuonna jo yli 21 päivään henkilötyövuotta kohden, mikä on yli nelinkertaisesti Hätäkeskuslaitoksen hallintoon verrattuna ja lähes kolminkertaisesti valtion työntekijöiden viime vuoden keskiarvoon nähden. Lukema on omassa luokassaan.

- Kun vaihdoin työpaikkaa, palkkani laski tonnilla, mutta valitsen sen mielihyvin, koska enää ei tarvitse pelätä, kestääkö mielenterveys tai miettiä aamulla, jaksaako nousta sängystä.

Työntekijävaje on vakava, vastavalmistuneita irtisanoutuu

Suomessa on kuusi hätäkeskusta, joissa työskenteli viime vuoden lopussa yhteensä noin 480 päivystäjää. Se on kymmeniä työntekijöitä tavoitetta vähemmän. Viraston 50 henkilötyövuoden vajetta ei ole saatu kurottua umpeen Pelastusopistosta valmistuvilla päivystäjillä.

Pelkästään vuonna 2019 virastosta irtisanoutui 65 päivystäjää. Kuluvalle vuodelle irtisanoutumisia on tiedossa 36, heistä kolme siirtyy vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle. Eniten on toiseen valtion virastoon tai yksityiselle sektorille lähteviä. Irtisanoutuneiden joukossa on paljon vastavalmistuneita.

Monet päivystäjän työtä yhä tekevät sinnittelevät lääkkeiden avulla. Uniongelmat ovat yleisiä.

- Söin koko hätäkeskus-urani ajan mielialalääkkeitä, jotka auttoivat minua nukahtamaan. Uudessa työpaikassa en ole tarvinnut niitä kertaakaan, sanoo entinen työntekijä.

Pahin työntekijäpula on Suomen suurimmassa hätäkeskuksessa Keravalla ja Turussa. Haastateltavien mukaan ylitöitä voisi tehdä lähes päivittäin.

Kun vuoroja tehdään alimitoituksella, hätäpuheluihin vastaaminen viivästyy ja puhelut voivat ruuhkautua. Haastateltavien mukaan jonossa on ollut pahimmillaan kymmeniä hätäpuheluita. Vastaaminen on voinut kestää useita minuutteja.

- Silloin voi tulla mieleen, että toivottavasti jonossa oleva soittaja ei ole hengenvaarassa.

Päivystyshenkilöstön määrä on jo niin pieni, että se aiheuttaa riskin hätäkeskuspalvelujen laadukkaalle tuottamiselle.Eduskunnan tarkastusvaliokunta 2020

Hätäkeskuslaitoksen tavoitteiden mukaan vähintään 90 prosenttiin hätäpuheluista pitää ehtiä vastata kymmenessä sekunnissa. Viime vuonna luku oli 91 prosenttia, mikä laski edellisvuoden 94 prosentista.

Jos yhden hätäkeskuksen kaikki päivystäjät ovat varattuja, puhelu siirtyy toiseen hätäkeskukseen. Esimerkiksi Turun saaristossa tapahtuvaan onnettomuuteen voidaan vastata Oulun hätäkeskuksessa.

Tämä aiheuttaa haasteita päivystäjille, koska eri alueilla on eri käytäntöjä esimerkiksi sen suhteen, millaisia yksiköitä tehtäville hälytetään. Myös Valtiontalouden tarkastusvirasto on arvostellut tilannetta.

Pieleen menneitä uudistuksia, päivystäjiä omilla vapailla

Mikko sanoo, että koska päivystäjän työ on raskasta, työkäytäntöjen ei pitäisi enää lisätä kuormitusta. Näin ei ole ollut.

Hän kertoo virastoon tänä vuonna tulleesta uudesta työvuorojärjestelmästä, jossa vuorot sai tietää vain muutaman viikon eteenpäin eikä toiveita voitu usein toteuttaa. Entisessä vuorokierrossa töitä tehtiin samoissa ryhmissä ennustettavan kaavan mukaan.

- Tämä muutos teki työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisesta todella vaikeaa ja hankaloitti työstä palautumista.

Useampi haastateltu toteaa, että jos haluttua vapaata tärkeään menoon ei saada, jotkut ottavat "valesaikkua".

Toisena pieleen menneenä uudistuksena Mikko mainitsee hätäpuheluissa 2018-2019 käyttöön otetun Erica-tietojärjestelmän.

- Se oli ensin vuosia myöhässä, sitten se otettiin käyttöön keskeneräisenä ja puutteellisella koulutuksella.

Ylen tiedossa on tapaus, jossa päivystäjä ei puuttunut järjestelmän tekemään virheelliseen riskiarvioon, koska häntä oli ohjeistettu väärin, ettei kiireellisyyttä saa muuttaa. Toisessa tapauksessa järjestelmä ei löytänyt hätäpuhelun soittajan kertomaa osoitetta, koska kyseisiä paikkatietoja ei ollut päivitetty tietokantaan.

Järjestelmää on kehitetty, mutta monet pitävät sitä avun hälyttämisen kannalta aiempaa järjestelmää hitaampana. He kokevat, että päivystäjän ammattitaidolla ei ole enää merkitystä, koska kone tekee päätökset päivystäjän sijaan.

Valtaosa haastatelluista sanoo, että näissä kahdessa isossa uudistuksessa ei ole kunnolla kuultu henkilökunnan näkemystä ja ne ovat heikentäneet päivystäjien työhyvinvointia ja johtaneet irtisanoutumisiin.

Tyhjiä pöytiä maan alla

28-vuotias Roope Ojala on tehnyt hätäkeskuspäivystäjän työtä kuuden vuoden ajan.

- Oli aika lailla sattumaa, miten päädyin alalle. Näin kerran hakuilmoituksen ja mietin, ettei olisi ainakaan töiden saamisen suhteen ongelmaa.

Vuorotyö on toistaiseksi kelvannut, eivätkä työasiat vaivaa vapaa-ajalla. Moni kurssikaveri on vaihtanut työpaikkaa.

- 12 tunnin vuorot ovat pitkiä, mutta kaikkeen tottuu. Keskittyminen ja vireystila eivät tietysti aina vuoron lopussa ole parhaalla tasolla.

Saavumme Ojalan kanssa Keravalle. Hätäkeskus sijaitsee maan alla, mutta sisäänkäynti sinne ei ole mitenkään piilossa.

Pääsemme kuvaamaan erikoisluvalla salia, jossa päivystäjät työskentelevät. Huoneen etuosassa keskellä istuu päivystäjien lähiesihenkilö eli vuoromestari.

Sali on täynnä isoja tietokonepöytiä, joilla on vierekkäin useita näyttöjä. Tila näyttää hieman jättimäiseltä koululuokalta ilman ikkunoita.

Yksi asia pistää silmään. Päivystäjien pöydistä monet ovat tyhjiä.

- Eihän täällä ole taas ketään töissä, Ojala huokaa.

Toisin kuin monissa muissa maissa, Suomessa hätäkeskukset hälyttävät viranomaiset poliisista ambulansseihin, ensihoitoon sekä sosiaali- ja terveysviranomaisiin.

Jos puheluita on pitkään jonossa tai niihin ei vastata, hädässä oleva kansalainen voi pahimmillaan menettää henkensä. Työtahti Keravalla on kasvanut. Hiljaisia hetkiä ei oikein ole.

- Meillä päivystäjä vastaa vuodessa jopa noin 10 000 puheluun. Varsinkin uudet työntekijät vastaavat alkuun vain hätäpuheluihin, kun heillä ei ole koulutusta tehtävänseurantaan. Siinä otetaan mehut nopeasti pois.

Päivystäjille yhä useammin nuhteita, rikosilmoitus viimeinen pisara

Päivystäjien mukaan työvoimapula ja kasvava työmäärä kasvattavat virheiden riskiä.

Päivystäjien työstä kannellaan yhä enemmän. Vuosina 2018-2020 Hätäkeskuslaitoksessa tuli vireille yli 70 viraston tutkimaa kantelua. Lähes puolet tapauksista päättyi hallinnolliseen ohjaukseen, eli päivystäjä sai moitteet.

Usein päivystäjää syytetään avun lähettämisen hitaudesta tai epäasiallisesta käyttäytymisestä. Selvitysten antaminen kanteluihin - tai pahimmillaan poliisin kuulusteluun joutuminen - kuormittaa työntekijöitä entisestään.

- Kun hätäpuheluiden määrä on valtava, niin on inhimillistä, että sattuu joskus virheitä. Voi käydä ammattiylpeyden päälle, jos joutuu jatkuvasti selvittämään toimintaansa, Roope Ojala sanoo.

Toisinaan Hätäkeskuslaitos tekee työntekijöistään tutkintapyyntöjä poliisille. Näin tapahtui Porvoon poliisiampumisen yhteydessä, kun 58 päivystäjää oli epäiltynä tietojen urkkimisesta.

Syyttäjä lopetti esitutkinnan, koska katsoi, että Hätäkeskuslaitos oli ohjeistanut työntekijöitään virheellisesti. Päivystäjiä on koulutettu pitämään yllä tilannekuvaa meneillään olevista tehtävistä.

Osa haastatelluista oli syytettynä tapauksessa. Moni menetti luottamuksensa viraston johtoon. He kokevat viraston laillisuusvalvonnan luovan pelon ilmapiiriä.

Kanteluiden ja tutkintapyyntöjen käsittely voi viedä kuukausista vuosiin. Silloin ollaan "löysässä hirressä". Päivystäjiä on tuomittu oikeudessa hätäpuheluihin liittyen virkavelvollisuuden rikkomisesta ja heitä on ollut epäiltynä kuolemantuottamuksesta.

- Aloin pelätä, että jos teen pienenkin virheen, niin voi tulla kutsu käräjille, kertoo työnsä jättänyt haastateltava.

Huonoa johtamista ja päivystäjien sivuuttamista

Mikko on löytänyt uuden työpaikan, joka on ollut hänelle pelastus. Elämä hymyilee jälleen.

Mikon mielestä Hätäkeskuksen johdon pitäisi miettiä, miksi päivystäjät vaihtavat maisemaa. Paljon olisi tehtävissä, jos johto olisi nykyistä kiinnostuneempi päivystäjien mielipiteistä ja jaksamisesta.

- Koulutusmäärä ei tule ikinä täyttämään vajetta nykysysteemillä.

Suomen poliisijärjestöjen liitto SPJL teki pari vuotta sitten jäsenkyselyn, johon vastasi myös lähes 90 Hätäkeskuslaitoksen työntekijää. Yli neljä viideosaa heistä kertoi harkinneensa alanvaihtoa vuoden aikana.

- Pelastusopiston kurssini päivystäjistä puolet ovat muualla töissä ja puolet jäljellä olevista harkitsevat lähtemistä, Mikko kertoo.

Monien haastateltavien mielestä myös hätäkeskusten päällikkötyön laatu vaihtelee.

Haastateltavat kertovat joidenkin pomojen suosivan kavereitaan rekrytoinneissa ja työvuorojärjestelyissä. Vastuuta pakoillaan, epäkohtien esiin tuomisen saa tuntea nahoissaan. Hätäkeskusten johtamisongelmat nähtiin ongelmana myös parin vuoden takaisessa tutkimuksessa.

Jotkut tosin sanovat, että samanlaista on muissakin valtion hommissa. Moni haastateltava on myös tyytyväinen esihenkilöiltä saamaansa tukeen.

Hätäkeskuslaitoksen johtaja: Olen huolissani jaksamisesta

Hätäkeskuslaitoksen johdossa viime vuoden alussa aloittanut Taito Vainio tunnistaa työntekijöiden huolet. Vainio on päättänyt työntekijöiden antaman palautteen perusteella, että kuormittavaksi koetusta työvuorojärjestelmästä luovutaan. Erica-järjestelmään on tulossa keväällä päivitys, minkä pitäisi helpottaa käyttöä.

- Ymmärrän, että meidän henkilöstö on kovilla. Mutta tunnelin päässä on valoa.

Vainio sanoo kannustaneensa ihmisiä puhumaan asioista myös kriittisesti. Johtamisongelmia virastossa hän ei allekirjoita.

- Meillä on käynnissä johtamisen kehittämisen ohjelma, jossa pyritään siihen, että johtaminen olisi tasapuolista, yhdenvertaista ja oikeudenmukaista. Minkäänlaista suosimista tai syrjintää ei hyväksytä. Viimeistään minä puutun asiaan, jos ilmoituksia tulee.

Pelastusopiston kahdelta vuosittain alkavalta hätäkeskuspäivystäjän kurssilta voi valmistua puolentoista vuoden koulutuksen jälkeen yhteensä alle 50 päivystäjää. Täksi vuodeksi saatiin lisäksi ylimääräinen kurssi lisärahoituksen turvin. Vainio uskoo sen auttavan työvoimapulaan.

Hän myöntää, että hätäpuheluihin vastaa nykyisin liian vähän päivystäjiä.

- Mikä ollaan asetettu omaksi tavoitteeksi, niin sen alle joskus menee, mutta se ei vielä kuitenkaan välttämättä palvelutasossa paljon näy. Mutta totta kai töissä olevat ovat tiukemmalla.

Hätäkeskuslaitos on lausunut ensi vuoden budjettia koskien, että työntekijävaje uhkaa viraston toimintakykyä ja varsinkin ruuhkatilanteissa ja kesällä riskeeraa kansalaisten avunsaantia.

Kuinka vakavana pidät Hätäkeskuslaitoksen tilannetta?

- Olemme kuitenkin hyvällä tasolla siinä, miten nopeasti kykenemme vastaamaan hätäilmoituksiin ja hälyttämään tarvittavat voimavarat paikalle. Mutta kääntöpuoli on, kauanko henkilöstö jaksaa? Henkilöstöstä tulee paljon huolta ja viestiä jaksamisesta, niin siinä mielessä olen huolissani.

Aiheesta lisää A-studiossa keskiviikkona 15.12. klo 21.05 TV1:ssä. Uhkaako hätäkeskusten työntekijäpula ja päivystäjien uupumus jo kansalaisten turvallisuutta? Vieraina hätäkeskusten pääluottamusmies Arto Pirttimaa SPALista ja Hätäkeskuslaitoksen johtaja Taito Vainio. Juontajana Annika Damström.