Yrittäjä ja wellness-malli Veera Könösen vakuutushakemus hylättiin psykoterapian vuoksi. Pahimmassa tapauksessa vakuutuksen epääminen aiheuttaa elämään monenlaisia ongelmia.

Veera Könönen toivoo, että jokainen vakuutushakemus käsiteltäisiin tapauskohtaisesti. Kuva: Lifu / Linda Lipponen

Alkuvuodesta 2021 Veera Könönen sairasteli hieman tavallista enemmän. Ei mitenkään erityisen paljon, mutta kulut muutamasta hammaslääkärikäynnistä sekä selän tarkistuttamisesta saivat pohtimaan sairasvakuutuksen hankkimista.

Könönen oli tottunut käyttämään yksityisiä terveyspalveluita: hänen vanhempansa olivat aikanaan ottaneet tyttärelleen lapsivakuutuksen, mutta se oli loppunut jo viitisen vuotta sitten.

Täysipäiväisenä yrittäjänä vakuutus tuntui jälleen ajankohtaiselta. Könönen arveli, että perusterve, urheileva ja terveellisiä elämäntapoja noudattava 23-vuotias saisi vakuutuksen varsin helpolla.

Könönen haki vakuutusta netissä lopulta syyskuun alkupuolella. Sitä varten hakijan tuli täyttää pitkä kysely, jossa pyrittiin kartoittamaan hakijan terveystiedot mahdollisimman kattavasti.

Veera Könönen siirtyi täysipäiväiseksi yrittäjäksi voitettuaan Wellnessmalli-kilpailun vuonna 2019. Hän tekee töitä muun muassa personal trainerina ja ravintovalmentajana. Kuva: Lifu / Linda Lipponen

Muutama päivä hakemuksen jättämisestä Könönen sai puhelinsoiton. Virkailija kertoi, ettei hakemus ollut jostain syystä mennyt läpi. Könöseen oltaisiin kuitenkin yhteydessä tilanteesta uudelleen pian.

Seuraavassa puhelussa Könöselle kerrottiin, ettei hänelle voitu myöntää sairasvakuutusta, sillä hän oli kuluneen vuoden aikana hakenut apua ahdistukseen ja paniikkikohtauksiin psykoterapiasta.

- Tämä on heille kuulemma automaattinen käytäntö. Se oli aika shokki, Könönen toteaa.

Hän ihmettelee, miksi hakijoita ei edes yritetä katsoa tapauskohtaisesti.

- Esimerkiksi yksi tuttuni sai vakuutuksen, vaikka hänen selkänsä on leikattu aiemmin. Vakuutus tehtiin mukautettuna niin, ettei se korvaisi vanhaa selkävammaa, hän kertoo.

- Ymmärtäisin, jos minulla olisi jokin vakava mielenterveyden häiriö, joka lisäisi olennaisesti sairastumis- tai loukkaantumisriskiäni. Nyt vakuutushakemukseni hylättiin, sillä olen pitänyt huolta mielenterveydestäni. Siitä tulee todella riittämätön olo.

Mielenterveysongelmiin ja niiden hoitoon liittyvää stigmaa ollaan pyritty erilaisten erilaisilla kampanjoilla vuosikymmenten ajan. Aihe sai paljon julkisuutta erityisesti loppuvuodesta 2020 psykoterapiakeskus Vastaamoon kohdistuneen tietomurron yhteydessä.

Tietomurron jälkeen terapiamyönteiset sloganit ilmaantuivat katukuvaan, ja julkisuudesta tutut henkilöt kertoivat avoimesti käyvänsä terapiassa.

Könönen oli puhunut 16?000 Instagram-seuraajalleen terapiaprosessistaan jo aiemmin. Samalla asenteella hän päätti kertoa kielteisestä vakuutuspäätöksestä tilillään vielä samana päivänä.

Könönen tajusi heti, ettei ollut asian kanssa yksin.

- En olisi ikinä osannut odottaa, että viestejä tulisi niin paljon. Kaikista pysäyttävin oli ehkä viesti, jossa mielenterveyden haasteisiin apua hakenut äiti ei ollut saanut vakuutusta syntymättömälle lapselleen. Se on ihan sairasta.

Vaikka terapiassa käymisen arkisuutta julistaisi sata kadunvarsimainosta, avun hankkiminen asettaa ihmisiä eri asemaan yksityisillä vakuutusmarkkinoilla.

- Nyt on vuosi 2021. Tällaisten asioiden takia ihmiset eivät uskalla hakea apua.

Könönen ei epäröinyt lähteä mukaan Vailla vakuutusta -kampanjaan. Hän kokee, että avoin keskustelu vähentää mielenterveyden haasteisiin liittyvää stigmaa ja eriarvoisuutta. Kuva: Lifu / Linda Lipponen

Mielenterveysbarometrin mukaan puolet mielenterveysongelmia kokeneista on saanut kielteisen vakuutuspäätöksen. Psykoterapian vuoksi ilman vakuutusta on jäänyt lähes joka kymmenes.

Yksi seuraajista mainitsi Könöselle Mielenterveyspoolin Vailla vakuutusta -kampanjasta, johon mielenterveysjärjestöjen verkosto etsi ihmisiä kertomaan tarinansa.

Könönen ilmoittautui heti mukaan. Kun kampanjavideo julkistettiin, viestejä tulvi virtuaaliseen postilaatikkoon entistä enemmän. Monet kertoivat myös suoraan valehdelleensa terveyskyselyssä vakuutuksen saadakseen.

Vakuutusyhtiöllä on pääsy tarkastelemaan vain tietoja, jotka potilas hänelle luovuttaa. Samaan aikaan vakuutussopimus velvoittaa hakijalta rehellisyyttä, joten tietojen pimittäminen vakuutusyhtiön kyselyssä voi johtaa myöhemmin ongelmiin.

https://youtube.com/watch?v=vkd6JeCN25w&ab_channel=Mielenterveyspooli

Mielenterveyden haasteiden vuoksi hoitoon hakeutuu Suomessa yhä enemmän ihmisiä. Hoito on sitä tehokkaampaa, mitä aikaisemmassa vaiheessa sitä saa.

- Samalla vakuutuksen hakuprosessissa on kannustin olla hakeutumatta hoitoon tai olla kertomatta rehellisesti taustastaan. Se ei ole ihmisen kokonaishyvinvointia ajatellen varmaankaan hyvä ratkaisu, Vakuuttamista Helsingin yliopistossa tutkinut Maiju Tanninen toteaa.

Vakuutusyhtiöt ovat myös hyvin läpinäkymättömiä toiminnassaan. Vakuutusta hakevan ihmisen voi olla vaikea ymmärtää, millä logiikalla vakuutusyhtiö myöntää tai on myöntämättä vakuutusta.

Tanninen kertoo, että epäämisen perusteena ovat todennäköisesti vakuutusyhtiöiden tekemät tilastolliset riskilaskelmat: mielenterveysongelmat, kuten esimerkiksi masennus tai kaksisuuntainen mielialahäiriö, saattavat korreloida esimerkiksi onnettomuusalttiuden tai muun vastaavan muuttujan kanssa.

Näin vakuutusyhtiöt pyrkivät varmistamaan toimintansa vakavaraisuuden ja taloudellisen kannattavuuden eli voitontuotannon.

- On kuitenkin eri asia, onko käytäntö eettisesti oikea tai reilu, Tanninen huomauttaa.

- Vakuutuksen epääminen herättää paljon tunteita. Epäreiluuden kokemus voi syntyä jo pelkästään siitä, että on tehnyt kaiken paperilla oikein: hankkinut apua, huolehtinut mielenterveydestään ja vastannut terveyskyselyyn rehellisesti. Kun sitten ei saakaan vakuutusta, syntyy ristiriita.

Vakuutuksen epäämisellä mielenterveydellisin perustein on kolmenlaisia vaikutuksia.

Ensimmäinen niistä on huoli siitä, että ihmiset eivät hakeudu hoitoon siksi, että se vaikuttaisi vakuutuksen saamiseen.

- En usko, että tämä on tässä hetkessä vielä suuri ongelma, mutta jos esimerkiksi yksityisten sairausvakuutusten merkitys kasvaisi terveydenhuollon palveluiden tuottamisessa, tämä saattaisi olla hyvin ongelmallista, Tanninen sanoo.

Toiseksi vakuutusten epääminen mielenterveydellisin perustein ylläpitää mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa.

- Heistä tulee "kakkosluokan kansalaisia" tässä asiassa.

Kolmanneksi kielteinen päätös vakuutusyhtiöstä voi hankaloittaa elämää myös muilla osa-alueilla. Esimerkiksi lainaturvavakuutuksen tai henkivakuutuksen epääminen voi pahimmassa tapauksessa hankaloittaa asuntolainan saamista.

Mielenterveysongelmien lisääntyminen ja niistä puhuminen vaikuttaa kuitenkin haastavan vakuutusyhtiöiden käytäntöjä.

- Kun ongelmat koskettavat yhä useampaa ja stigma niiden ympärillä on ehkä lieventynyt, vakuutusyhtiöiden saattaa olla entistä vaikeampaa perustella päätöksensä olla myöntämättä vakuutusta, Tanninen pohtii.

Julkisen ulostulonsa jälkeen Veera Könönen on saanut tarjouksia myös toisten vakuutusyhtiöiden edustajilta. Hänellä ei silti ole edelleenkään sairasvakuutusta.

Monet Könösen katsomat vakuutukset ovat olleet niin kalliita, ettei niiden ottamisessa olisi ollut järkeä. Myös vakuutusprosessin ja sen aikana heränneiden tunteiden käyminen uudelleen läpi tuntuu uuvuttavalta.

- Uskon, että hankin vakuutuksen vielä jossain vaiheessa. Mutta en ikinä lopettaisi terapiaa vain siksi, että saisin vakuutuksen. Olen saanut siitä niin paljon apua.

Mielenterveyspoolin järjestämä kampanja, jonka tarkoituksena on haastaa vakuutusyhtiöt mukaan keskusteluun mielenterveydestä.

Kampanjan ajatuksena on, että hoitoon hakeutuminen tai mielen oireilu ei pitäisi olla lähtökohtaisesti vakuutuksen saamisen este.

Mielenterveyspoolin muodostavat suomalaisen mielenterveystyön keskeiset toimijat. Verkostossa on mukana yhteensä 34 järjestöä.

Lähde: Mielenterveyspooli