Kansallisarkiston lukkojen takana on vielä yli 15?000 dokumenttia, jotka liittyvät Dallasin laukauksiin. Osa niistä on määrä julkistaa keskiviikkona.

Turvamiehet kiidättävät haavoittunutta presidentti John F. Kennedyä sairaalaan Dallasissa marraskuussa 1963. Kuva: Sanoman arkisto

Yhdysvaltain piti avata kaikki - siis aivan kaikki - presidentti John F. Kennedyn murhaan liittyvä aineisto tutkijoille ja yleisölle jo vuosia sitten. Presidentti Donald Trump lupasi niin Twitterissä vuonna 2017.

Trump kuitenkin veti sanansa takaisin ja päätti vuonna 2018 toisin. Salaiseksi leimattujen dokumenttien uudelleen luokittelu ja julkistus jäi kesken. Yhdysvaltain kansallisarkiston Marylandissa sijaitseviin turvatiloihin jäi vielä yli 15?000 asiakirjaa, jotka liittyvät maailman tunnetuimpiin kuuluvaan salamurhaan Dallasissa marraskuussa 1963.

Niin sanottu Warrenin komissio päätyi virallisessa tutkinnassa siihen, että JFK:n ampui yksinäinen susi: Lee Harvey Oswald, entinen merijalkaväen sotilas ja persoonallisuudeltaan epävakaa poliittinen aktivisti. Monet tutkijat - ja myös salaliittoteoreetikot - ovat jo pitkään yrittäneet löytää todisteita siitä, että Oswald ei olisikaan toiminut yksin.

Lee Harvey Oswald ammuttiin Dallasissa kesken poliisitutkinnan. Kuva: Sanoman arkisto

Viime tammikuussa virkaansa astunut presidentti Joe Biden on hänkin puhunut "mahdollisimman suuresta läpinäkyvyydestä" JFK-aineiston käsittelyssä.

Biden kuitenkin ilmoitti lokakuussa, että asiakirjojen julkistushanke viivästyy. Syynä on presidentin lausunnon mukaan tarve suojella "sotilaallista maanpuolustusta, tiedustelutoimintaa, lainvalvontaa ja ulkosuhteiden hoitoa vahingoilta, jotka saattaisivat osoittautua painavammiksi kuin asiakirjojen julkisuutta edellyttävä yleinen etu".

Toisin sanoen: dokumentit saattavat paljastaa vielä elossa olevia henkilöitä, jotka ovat toimineet Yhdysvaltain liittovaltion poliisin FBI:n tai tiedustelupalvelujen agentteina tai tiedonantajina. Tai paljastaa tiedusteluoperaatioita, joissa mukana olleiden henkilöllisyys on turvallisuussyistä pidettävä salassa.

Biden antoi asiakirjojen julkistamiselle kaksi aikarajaa. Ensimmäinen umpeutuu keskiviikkona 15. joulukuuta 2021. Silloin Valkoinen talo antaa luvan julkistaa ne asiakirjat, joita kansalliset tiedusteluviranomaiset eivät enää esitä salattaviksi.

Keskiviikkona julkistettavien asiakirjojen määrää tai laatua ei kuitenkaan etukäteen tiedetä. On mahdollista, että muun muassa koronapandemian vuoksi dokumentteja ei ole pystytty käymään kattavasti läpi.

Toinen aikaraja päättyy tasan vuoden kuluttua. Silloin viranomaiset käyvät tarkasti läpi kaikki loput asiakirjat ja antavat aineiston sen jälkeen julkisuuteen. Jos jokin tiedustelu- tai turvallisuusviranomainen ei vielä silloinkaan halua vapauttaa tiettyä asiakirjaa, sen pitää antaa Valkoiselle talolle julkinen indeksitieto dokumentista ja esittää perustelu tarpeelle jatkaa salausaikaa.

Presidentti John F. Kennedy ja rouva Jackie Kennedy saapuivat Dallasin lentokentälle murhapäivänä 22. marraskuuta 1963. Kuva: John F. Kennedy presidential library

Kongressi sääti jo vuonna 1992 lain, jonka nojalla hallinto aloitti JFK:n murhaan liittyvän aineiston luokittelun ja julkaisemisen.

Tietokirjailija ja tutkiva toimittaja Philip Shenon arvioi kuitenkin Politico-lehdessä, että osa asiakirjoista saattaa jäädä lukkojen taakse ikuisiksi ajoiksi - tai ainakin niin kauaksi aikaa, ettei kukaan Dallasin laukausten aikaan elänyt ihminen ole enää tässä maailmassa.

"Niin kauan kuin hallitus pitää joitakin asiakirjoja salassa, se vain edistää ajatusta siitä, että Kennedyn kuolemaa koskevilla synkillä salaliitoilla olisi jokin tosiasiallinen perusta", Shenon kirjoittaa.

"Miksi muuten, salaliittoteoreetikot kysyvät, olisi hallituksella tarve salata amerikkalaisilta tärkeitä tietoja tästä Yhdysvaltain historian käännekohdasta?"

Salassapidon jatkaminen olisi Shenonin mukaan vaarallista, sillä se antaisi tilaa spekulaatioille ja antaisi virtaa FBI:n terroristiseksi uhkaksi luokitteleman QAnonin kaltaisille liikkeille. QAnonin piirissä elätellään JFK-salaliittoteorioita.