Ilmasto- ja ympäristöministeri Emma Kari (vihr.)pitää huolestuttavana, että Suomessa hakataan jatkuvasti suojeluarvoiltaan kaikkein arvokkainta metsää.

Yle kertoi tänään keskiviikkona, että koko maan monimuotoisimmiksi ja lajirikkaimmiksi merkittyjä metsiä hakattiin tai aiottiin hakata yhteensä yli 20 000 hehtaaria vuonna 2020.

Se tarkoittaa, että arvokasta metsää katoaa noin prosentin vuosivauhtia.

Jos tahti jatkuu samana, lähes puolet monimuotoisimmista suojelemattomista metsistä on hakattu 50 vuodessa. Kaikkiaan metsiä avohakattiin Suomessa reilut 130 000 hehtaaria vuonna 2020.

Tieto kävi ilmi, kun Yle tutki Suomessa kolmen viime vuoden aikana tehtyjen metsänkäyttöilmoitusten ja monimuotoisuuskarttojen päällekkäisyydet.

Metsänomistajat ilmoittavat hakkuista metsäkeskukseen. Monimuotoisuuskartat taas ovat Suomen ympäristökeskuksen laatimia.

- Tämä on äärimmäisen huolestuttavaa ja vaarantaa Suomen mahdollisuudet pysäyttää luontokato. Se on kuitenkin tavoite, johon olemme sitoutuneet, Kari kommentoi Ylen tietoja.

Suomessa luontokato näkyy erityisesti metsissä. Luontopaneelin Janne Kotiaho kävi seikkaperäisesti läpi ministerin tiedotustilaisuudessa tänään keskiviikkona, että uhanalaisista lajeista merkittävä osa, 833 kappaletta, elää ensisijaisesti metsissä.

- Luontokadon pysäyttäminen edellyttää juuri arvokkaiden luonnonmetsien suojelmista, ministeri Kari sanoo.

Tiedotustilaisuus oli ensimmäinen uuden ympäristöministerin aloittamista säännöllisistä, luontokatoa ja ilmastokriisiä käsittelevistä tilaisuuksista.

Työryhmä aloitti vanhojen, luonnontilaisten metsien etsimisen

Ministerin mukaan suojeluarvoisten metsien löytämiseksi on olemassa tuoreet valmiit suunnitelmat. Ne liittyvät EU:n biodiversitettistrategiaan. Strategia edellyttää kaikkien vanhojen metsien suojelua. Lisäksi 30 prosenttia kaikista maa- ja merialueista pitäisi muuttaa suojelualueiksi.

Suomen täytyy selvittää ensi vuoden loppuun mennessä, miten EU-strategia pannaan toimeen kansallisesti.

Kari kertoi tiedotustilaisuudessa, että strategiaa varten perustetaan oma työryhmä, joka selvittää vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelua ja sitoutumista suojelupinta-alan kasvattamiseen. Työryhmä aloittaa ensi vuoden alussa.

Vanhojen metsien osalta on käynnissä myös erillinen selvitys, joka valmistuu loppuvuoden aikana. Tähän saakka vanhojen ja suojeluarvoisten metsien kartoittamista ovat tehneet lähinnä vapaaehtoiset.

Kari uskoo, että kun kaikki metsät viimein paikannetaan, niiden omistajat ovat halukkaita vapaaehtoiseen suojeluun. Hallituksen METSO-ohjelma, jossa metsää voi tarjota suojeluun korvausta vastaan, on Karin mukaan ollut menestys.

- Se on suojeluohjelma, jota tuetaan kaikkialla. Niin tutkijat kuin luonnonsuojelijat ja maanomistajatkin ovat pitäneet sitä hyvänä ohjelmana.

Kari tärkeänä pitää tiedon jakamista siitä, että arvokkaan metsän suojelusta voi saada korvausta,

- Ainoa tapa hyötyä metsästä ei ole avohakkaaminen.

Ministeri Leppä: Luonnon monimuotoisuus ei katoa vaan muuttuu

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) pitää tärkeänä, että luontoarvojen kannalta tärkeät kohteet tunnistetaan. Ministerin mukaan luontoarvot pitäisi myös huomioida, kun hakkuita suunnitellaan.

Hän kuitenkin uskoo myös, että hakkuut ja luontoarvojen säilyminen on sovitettavissa yhteen. Lepän mielestä metsälajit sopeutuvat ja vaihtavat asuinpaikkaa, kun metsä hakataan.

- En ole huolissani, että luonnon monimuotoisuus katoaisi, se vain muuttaa muotoaan. Yksisilmäisuus ei sovi suomalaiseen metsäpolitiikkaan, hän sanoo.

Esimerkiksi Luontopaneelin puheenjohtaja korosti aiemmin tänään, että merkittävä osa Suomen uhanalaisiksi luokitelluista lajeista elää metsissä. Hakkaaminen luontoarvoiltaan arvokkaissa metsissä voi vähentää lajien määrää entisestään.

- Kun luonto vaikkapa polttaa metsän, se aiheuttaa samanlaisen tilanteen, Leppä kommentoi.

Hänen mukaansa koko hallitus seisoo silti luontokadon pysäyttämisen takana. EU-strategian kannattamisen lisäksi hallitus on linjannut myös omassa ohjelmassaan, että luontokato pysäytetään vuoteen 2030 mennessä.

Ministeri toivoo, että metsän omistajien omaisuuden suojaan kiinnitetään huomiota, kun suojelutavoitteita pannaan toimeen.

- Metsä on aina jonkun omaa, sitä pitää kunnioittaa.

Lue lisää:

Data-analyysi paljastaa: Kaikkein monimuotoisin metsämme on jatkuvasti avohakkuiden kohteena, ja se johtaa luontokatoon

Suomen valtio kaataa vanhoja metsiä, vaikka niistä on löydetty tuhansia uhanalaisia lajeja - asiantuntija: "En voi ymmärtää, miksi niin tapahtuu"

Selvitys: Suomi on yksi huonoimpia metsien monimuotoisuuden säilyttäjiä - tutkijan mukaan ikuinen kiista avohakkuista ei ole ratkaisevaa

Keskustelu avohakkuista äityi väittelyksi - vihreiden Pitko: "Aika on ajanut tehometsätalouden ohi", keskustan Hoskonen syytti "epätotuudesta"

Kaikki Euroopan vanhat metsät täytyy suojella, linjaa luonnon köyhtymiseen puuttuva EU-strategia