Suomessa on todettu tänään 2 225 uutta koronavirustartuntaa. Tartuntamäärä on suurin yhdelle päivälle tähän mennessä, tosin luvussa on mukana jonkin verran keskiviikkoaamun tartuntoja.

Esimerkiksi HUSin alueella omikronvariantti näyttää valtaavan alaa kasvavissa tartuntaluvuissa.

- Parin viime päivän näytteistä 28 prosenttia on ollut S-geeninegatiivisia. Tämä viittaa omikronvarianttiin, eli kyllä sen potentiaalinen osuus lisääntyy hyvin nopeasti, kertoo HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.

HUSin infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen kertoo, että viime viikolla HUS-alueen tartunnoista noin seitsemän prosenttia oli S-geeninegatiivisia. Potentiaalisten omikronvarianttitapausten määrä on siis kasvanut viime viikosta melkoisesti.

Tätä osattiin kuitenkin Järvisen mukaan odottaa sen perusteella, miten naapurimaiden epidemiatilanne on viime aikoina kehittynyt. Todennäköistä on, että omikronista tulee hyvin nopeasti valtavariantti.

- Jos tätä vauhtia mennään ylöspäin, niin kyllä potentiaalisten omikrontartuntojen osuus on jo ensi viikolla tai kuluvan viikon lopussa ylittänyt 50 prosenttia tartunnoista, Lasse Lehtonen arvioi.

Vielä ei ole selvää, mitä omikronin nousu valtavariantiksi tarkoittaa väestölle ja terveydenhuollolle. Lehtosen ja Järvisen mukaan tartuntaluvut nousevat, mutta se voi osittain liittyä myös aikaisempaa matalampaan kynnykseen mennä testeihin. Toistaiseksi sairaalakuormitus on ollut nousevista tartunnoista huolimatta tasaista.

- Jos omikron alkaa aiheuttaa rokotetuilla vakavaa tautia ja tarvetta sairaalahoidolle, niin sitten meillä on kyllä iso ongelma edessä, Lehtonen sanoo.

Vielä ei ole varmuutta siitä, onko omikronin taudinkuva samanlainen, vahvempi vai lievempi kuin esimerkiksi deltavariantin taudinkuva. Jos taudinkuva olisi lievempi, niin HUSin Järvisen mukaan voisi olettaa, etteivät kaksi kertaa rokotetut juuri sairaalahoitoon joutuisi.

Järvinen uskoo sairaalakuormituksen pysyvän aisoissa

Muualta maailmasta kuuluvia uutisista omikronin taudinkuvasta on Järvisen mukaan vaikea vetää suoria johtopäätöksiä Suomeen verraten. Tämä johtuu rokoteannosten aikavälistä, joka on Suomessa ollut muita pidempi ja täten rokotesuoja toimii pidempään.

- Selvää on kuitenkin se, että jos tautitapausten määrä kasvaa voimakkaasti, niin sairaalahoitoon tulee potilaita enemmän, vaikka kyseessä olisikin lievempi tauti, Järvinen lisää.

Järvisen mukaan muiden Pohjoismaiden tilanne on "yllättävän jännä". Ennen omikronin löytämistä alkanut tautitapausten nousu on jatkunut neljä viikkoa, mutta sairaalakuormitus on silti samaa luokkaa väestöön suhteutettuna, kuin Suomessa.

- Rokotussuojalla on iso merkitys. Itse uskon, että tulevan talven epidemia tulee sairaaloiden kannalta olemaan edellistä helpompi, Järvinen sanoo.

Lievän taudinkuvan omikron muuttaisi paljon

Valtavariantin taudinkuva siis ratkaisee. Mitä, jos omikronvariantin taudinkuva olisi erittäin lievä? Voisiko variantti jopa auttaa kansallisen immuniteetin hankkimisessa ilman valtavaa sairaalahoidon tarvetta?

- Ei se täysin mahdotonta ole. Jos omikron tarttuu hyvin voimakkaasti, tämä voisi olla tietynlainen loppusota, Järvinen miettii.

Järvisen mukaan kaikki eivät siltikään tulisi omikroniinkaan sairastumaan, mutta iso osa kuitenkin. Jos omikron leviäisi voimakkaasti mutta lievänä, se voisi kasvattaa koko väestön immuniteettia.

Tartuntojen määrä kasvaisi tässä skenaariossa todennäköisesti hiihtolomien tienoille, jonka jälkeen tartuntamäärät lähtisivät laskuun. Helpotus voisi olla kuitenkin vain hetkellinen.

- Me tulemme tämän jälkeen kohtaamaan uusia koronavariantteja, saamaan tartuntoja ja sairastumaan. Taudinkuvat tulevat riippumaan sairastetun taudin tai rokotteen antamasta suojasta, Järvinen sanoo.

Omikron langettaa varjon joulun ylle

Jos omikronin myötä tartuntojen nousu ja sairaalahoidon tarve olisi hirveän voimakasta, ongelmissa voitaisiin olla jo jouluna. Terveydenhuoltoalan ammattilaisten lomien takia hoitopaikkoja ja työvoimaa on vähemmän, ja sairaalaan ajautuu ihmisiä nyt myös esimerkiksi RS-virusepidemian takia.

Jos lisärajoituksia haluttaisiin vielä ottaa käyttöön, HUSin Lasse Lehtosen mukaan pitäisi tarkkaan miettiä, mihin ne kohdistaa.

- Koronapassin myötä ravintolatartuntojen määrä on selkeästi vähentynyt. Tartuntoja tulee kouluista, tällä hetkellä puolet tartunnoista on alle 16-vuotiailla.

Lehtosen mukaan koulujen joululoman aikaistaminen olisi yksi keino vähentää tartuntojen määrää.

- Opetukseen ja kouluihin ollaan kuitenkin hyvin haluttomia puuttumaan, vaikka ne ovat aika merkittävä tartuntojen lähde tällä hetkellä.

Joulunvieton turvaamiseksi Lehtonen suosittelee klassikkotoimia: rokotukset kuntoon, sisätiloissa maski naamalle ja jos hengitystieoireita esiintyy, kannattaa juhla-aika viettää omassa kodissa.

Lue lisää:

THL haluaa rajoille kireämmän linjan kuin hallitus suunnittelee - Ruotsikin on omikronin riskimaa

Ministeri Kiuru: Maahantulorajoitukset kiristyvät - kolmansiin rokotuksiin on pyydetty apua puolustusvoimilta