Ilta Sanoma

Akuutit haimatulehdukset ovat lisääntyneet myös naisilla.

Haimatulehduksia esiintyy enemmän aina lomakauden tai pitkäksi venähtäneiden juhlapyhien jälkeen, kertoo professori Juha Grönroos.

Haimatulehduksia esiintyy enemmän aina lomakauden tai pitkäksi venähtäneiden juhlapyhien jälkeen, kertoo professori Juha Grönroos. Kuva: Colourbox

Toisin kuin usein luullaan, haimatulehdus ei ole ainoastaan alkoholin suurkuluttajien sairaus. Taudin kovat oireet voivat iskeä vain yhden viikonlopun reippaan juomisen jälkeen.

- Ihan tavanomainen potilas on työssäkäyvä kolmi-nelikymppinen, usein mies, joka on käyttänyt runsaasti alkoholia viikonloppuna, kertoo kirurgian professori Juha Grönroos Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

- Sitten on paljon myös niitä, joilla on takana viikon tai kahden ryyppyputki. Haimatulehduksia esiintyy enemmän aina lomakauden tai pitkäksi venähtäneiden juhlapyhien jälkeen, professori sanoo.

Vaikka potilas useimmiten on mies, akuutit haimatulehdukset ovat lisääntyneet naisillakin.

- Naisten osuus äkillisissä haimatulehduksissa on kasvanut selvästi 20 viime vuoden aikana lisääntyneen alkoholinkäytön myötä. Vielä 90-luvulla naisia ei juuri sairastunut tähän tautiin.

Lue lisää: Salakavalaan haimasyöpään voi sairastua kuka tahansa - tauti on usein aluksi oireeton, mutta nämä merkit saattavat liittyä siihen

Haimatulehduksen oireet ovat tyypillisesti voimakkaat, ja ne alkavat äkisti.

- Kipu on yleensä niin kovaa, että se pakottaa hakeutumaan lääkäriin, Grönroos sanoo.

Tärkein oire on kova, vannemainen ylävatsakipu, johon yleensä liittyy pahoinvointia. Potilas voi myös oksentaa, ja hänelle saattaa nousta lämpöä.

Kun päivystyspoliklinikalla todetaan haimatulehdus, potilas hoidetaan sairaalassa.

- Akuutti haimatulehdus on vaarallinen sairaus, jonka kuolleisuus on noin 2 prosenttia. Suuri osa pääsee muutaman päivän nestehoidon jälkeen kotiin, mutta osa saa taudin vakavan muodon ja joutuu tehohoitoon.

Noin kaksi kolmasosaa haimatulehduksista johtuu liiallisesta alkoholinkäytöstä, ja toiseksi eniten sairastumisia aiheuttavat sappikivet.

Grönroos kertoo, että mekanismi on kaikissa tapauksissa samanlainen.

- Kyse on siitä, että ruoansulatusentsyymit, jotka normaalisti aktivoituvat hajottamaan ruokaa vasta suolessa, aktivoituvat haimatulehduksessa ennenaikaisesti jo haiman sisällä ja alkavat hajottaa sitä.

Syytä siihen ei tarkkaan tiedetä, miksi alkoholi saattaa joillakin laukaista haimatulehduksen ja toiset eivät sairastu koskaan. Omaa riskiään ei myöskään voi etukäteen ennustaa.

- Eri ihmisillä vaihtelee kovasti se, miten suuret määrät alkoholia täytyy käyttää, jotta haimatulehdus tulisi. Kun harvinaisemmassa tapauksessa näin voi käydä jopa yhden illan jälkeen, on myös paljon alkoholisteja, jotka eivät ikinä sairastu.

Tauti uusiutuu ensimmäisen kerran jälkeen herkästi

Ikävän taudin haimatulehduksesta tekee se, ettei sen hoitoon, eli entsyymiaktivaation pysäyttämiseen haimassa, ole keinoja. Ainoastaan sairauden komplikaatioita kuten kuivumista pystytään hoitamaan.

Taudilla on voimakas taipumus uusiutua.

- Ensimmäisen haimatulehduksen jälkeen tauti on viheliäinen. Pienikin alkoholimäärä, kuten yhden illan alkoholinkäyttö, saattaa aiheuttaa toisen ja kolmannen haimatulehduksen todella herkästi.

Uusiutumisriskin vuoksi olisi tärkeää, että haimatulehduspotilas kykenisi pidättäytymään jatkossa alkoholinkäytöstä.

- Kerran herkistynyt haima on loppuiän pysyvästi herkkä haima.

Haimatulehdus on vakava sairaus, joka hoidetaan sairaalassa.

Vuosittain sairastuu 4 000-5 000 suomalaista, ja sadasta sairastuneesta 2-3 kuolee.

Kymmenestä tapauksesta seitsemän on runsaan alkoholinkäytön aiheuttamia.

Sappikivet ovat toiseksi tärkein aiheuttaja. Niistä johtuu noin kaksi kymmenestä haimatulehduksesta.

Sairastua voi missä iässä tahansa - jopa parikymppisenä - mutta tyypillinen ensimmäinen kerran alkoholista haimatulehduksen saava potilas on varhaisessa keski-iässä.

Sairastumisen riskiä lisäävät lihavuus ja tupakointi.

Haimatulehdus voidaan todeta veri- ja virtsakokeista. Tarkemmin haiman tilaa voidaan selvittää tietokonekerroskuvauksella.

Lähteet: Terveyskirjasto, professori Juha Grönroos.

Juttu on julkaistu alun perin Ilta-Sanomissa 29.4.2021.

Ilta Sanoma
mercredi 15 décembre 2021 17:34:00 Categories: Ilta Sanoma Terveys

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.