Syksyllä 2021 tehdyissä Move!-mittauksissa kahdeksasluokkalaisten nuorten kestävyyskunto jatkoi laskuaan.

Kestävyyttä ja liikkumistaitoja mittaavassa 20 metrin viivajuoksussa kahdeksasluokkalaisten tyttöjen mediaanitulos heikentyi edelliseen vuoteen verrattuna 14 sekuntia ja poikien 13 sekuntia.

Kahden vuoden aikana pudotusta on tullut sekä tyttöjen että poikien tuloksiin lähes puoli minuuttia, kertoo Move!-järjestelmän kehittämispäällikkö Mikko Huhtiniemi.

- Kahden vuoden aikana on eletty haastavaa korona-aikaa, joka ehkä osaltaan on vaikuttanut näihin muutoksiin, Huhtiniemi arvelee.

Kestävyyskunnossa huolestuttava pidemmän ajan trendi

Huhtiniemen mukaan Move!-mittausten historian aikana nimenomaan kestävyyskunnossa tulokset ovat pudonneet kaikista eri osioista eniten.

- Se on huolestuttava trendi, koska kestävyyskunto muodostaa pohjan jaksamiselle ja arjessa pärjäämiselle.

Erityisesti viidesluokkalaisten poikien 20 metrin viivajuoksun mediaanitulokset ovat laskeneet tasaisesti vuodesta 2016 lähtien.

Tämän vuoden tulokset toivat kuitenkin iloisen yllätyksen.

- Tyttöjen mediaaniluku oli tismalleen sama kuin viime vuonna ja poikien tulos menee muutaman sekunnin jopa yläviistoon. Toki pitää muistaa, että kyse on vain yhden vuoden tuloksesta, mutta tämä oli ilman muuta positiivinen signaali siitä, että lasku olisi pysähtymässä, sanoo UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.

Liikkuvuus parani, mutta vatsalihakset heikkenivät

Toinen positiivinen muutos viime vuoteen verrattuna liittyy poikien liikkuvuuteen.

- Sellainen ilahduttava pieni valonpilkahdus täällä on, että pojilla on kautta linjan pikkaisen liikkuvuuden tulokset parantuneet. On tietyllä tapaa kurottu eroa umpeen suhteessa tyttöihin, Mikko Huhtiniemi sanoo.

Tyttöjen liikkuvuus on kuitenkin edelleen selkeästi poikia parempi. Neljännes kahdeksasluokkalaisista pojista ei esimerkiksi saa suoristettua selkää täysistunnassa, kun tytöistä liikkeessä epäonnistuu vain noin kuusi prosenttia.

Keskivartalon lihaskunto sen sijaan on heikentynyt edellisvuoteen verrattuna sekä tytöillä että pojilla, niin viidesluokkalaisilla kuin kahdeksasluokkalaisilla.

- Sekä viidesluokkalaisilla pojilla että tytöillä toistot ovat olleet 30:ssa melkein vuodesta toiseen, mutta nyt siellä tullaan tytöillä kaksi yksikköä alaspäin ja pojilla kolme yksikköä alaspäin. Se on kuitenkin kymmenien tuhansien tyttöjen ja poikien tuloksena merkittävä selkeä muutos ja sama näkyy valitettavasti myös kahdeksasluokkalaisilla, Tommi Vasankari toteaa.

Pienistäkin muutoksista pitää olla huolissaan, kun kyseessä on hyvin kattava väestötason mittaus, Mikko Huhtiniemi huomauttaa.

Kaikkiaan Move!-mittausten tulosten mukaan 5. ja 8. luokan oppilaista noin 40 prosentilla fyysinen toimintakyky on tasolla, joka voi haitata terveyttä ja hyvinvointia sekä vaikeuttaa arjessa jaksamista.

- Se voi aiheuttaa sellaisen tilanteen, että päivä on fyysisesti niin kuormittava, että illalla ei ehkä enää riitä paukkuja leikkiä kavereiden kanssa tai puuhata muuta. Siitä voi muodostua pahanlainen oravanpyörä, Huhtiniemi sanoo.

Lapissa ja Kainuussa heikoimmat tulokset

Move!-mittausten tuloksissa on myös paljon alueellista vaihtelua.

Uudenmaan, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan fyysisen toimintakyvyn kokonaistulokset ovat sekä viides- että kahdeksasluokkalaisissa valtakunnallisia tuloksia parempia.

Lapin ja Kainuun tulokset ovat sen sijaan koko maan tuloksia heikompia. Syytä alueellisille eroille ei tiedetä.

- Pohjoisessa on ehkä pidempiä koulu- ja harrastusmatkoja, voi tulla enemmän autossa istumista, joka omalta osaltaan vaikuttaa tilanteeseen, Mikko Huhtiniemi pohtii.

Move!-mittaukset toteutettiin viides- ja kahdeksasluokkalaisille oppilaille syksyllä 2021 osana peruskoulujen liikunnanopetusta.

Mittaukset koostuvat kuudesta osiosta, jotka mittaavat kestävyyttä, nopeutta, voimaa, liikkuvuutta ja motorisia perustaitoja sekä havaintomotorisia taitoja.

Valtakunnallisessa tiedonkeruussa mittaustuloksia kertyi yli 107 000 oppilaalta.

Koronavuosi toi varusmiehille lisää painoa

Move!-mittausten kanssa yhtä aikaa julkistettiin myös varusmiesten vuoden 2021 kuntotestien tulokset.

Varusmiesten palveluksen alussa suorittaman kestävyyskuntoa mittaavan 12 minuutin juoksutestin keskiarvo oli 2 376 metriä, joka on mittaushistorian toiseksi huonoin tulos.

Erityisen huolissaan Tommi Vasankari on varusmiesten painonnoususta. Tilastojen mukaan varusmiesten kehon keskipaino on noussut vajaassa 30 vuodessa lähes kahdeksan kiloa.

- Jos yhdessä vuodessa varusmiesten keskipainoon tulee 600 grammaa lisää, se on hurjan paljon. Siinä se koronavuosi näkyy ennen kaikkea, Tommi Vasankari sanoo.

Lihaskunnoltaan hyväkuntoisten varusmiesten osuus on viime vuosina hieman laskenut ja heikkokuntoisten osuus kasvanut.

Vasankarin mukaan lasten ja nuorten sekä nuorten aikuisten heikentynyt fyysinen kunto ja toimintakyky heijastuu vääjäämättä tulevaisuuteen.

- Lihavuus, huono kunto, vähäinen liikkuminen ja runsas paikallaanolo ovat kaikki merkittäviä terveysriskejä, jotka samanaikaisina ovat entistä vaarallisempia. Vaikutukset näkyvät tulevaisuudessa muun muassa entisestään kasvavana työkyvyttömyytenä ja kansantalouden kustannuksina.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta torstai-iltaan klo 23:een saakka.

Lisää aiheesta:

Uusi suositus 7-17-vuotiaille: Vähintään tunti monipuolista liikkumista joka päivä, hiki pintaan ainakin kolmesti viikossa

Huolestuttava suunta jatkuu - lasten ja nuorten kestävyyskunto laskee koko ajan

Istuva elämäntapa ja älylaitteilla olo näkyvät erityisesti poikien liikkuvuudessa

Lasten liikuntatutkimus paljastaa, että liikunta ei kiinnosta lapsia - Professori: "Jotain kummallista on käynnissä"