EU komissio esitteli viime viikolla toimenpiteitä, joiden pitäisi parantaa alustatalouden yritysten keikkalaisina toimivien asemaa ja helpottaa rajanvetoa siitä ovatko he yrittäjiä vai työntekijöitä.

Suomalainen yli 20 maassa toimiva ruokalähettipalvelu Wolt piti jo tuoreeltaan komission tavoiteita hyvänä, vaikka työsuhteen laatua määrittelevissä kriteereissä nähtiin myös ongelmia.

Lue tästä: Wolt kiittelee ja hämmästelee EU:n linjausta keikkatyöntekijöiden asemasta: Eikö tilauksen perillemenoa saisi valvoa?

Mutta mitä komission esityksestä sanovat SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto, EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälä sekä Turun yliopiston työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen.

Mikä on ensiarvio komission kriteereistä?

SAK:n Anu-Tuija Lehto on kriteereihin pääosin tyytyväinen.

- Nämä on ihan hyviä kriteereitä, mutta onko näitä tarpeeksi ja miten näitä loppupelissä tulkitaan. Tärkeintä kuitenkin on, että tilannetta ainakin yritetään selkeyttää, Lehto sanoo.

Lehto pitää myös hyvänä, että komissiota myöten on pohdittu työnteon muuttumista.

- Meillä tehdään yhä enemmän työtä, joka ei ole työaikaan ja paikkaan sidottua, jolloin työn johto ja valvonta painottuvat enemmän sinne työn tuloksiin päin. Sitä kehitystä on mielestäni otettu näissä kriteereissä huomioon, Lehto sanoo.

Emeritusprofessori Koskinen pitää keskeisenä työntekijäolettaman syntymistä.

- Tässä on keskeistä työntekijäolettaman syntyminen. Se ratkaistaan viiden kriteerin perusteella eli jos kaksi niistä täyttyy, syntyy työntekijäolettama eli alustatyön tekijät ovat oletettavasti työntekijöitä, Koskinen kuvaa.

Lisäksi työntekijäolettama syntyy Koskisen arvion mukaan aika helposti.

- Kyllä se näyttäisi esimerkiksi ruokalähettiyritysten kohdalla aika helposti muodostuvan, Koskinen sanoo.

Elinkeinoelämän keskusliiton Äimälä haluaisi puolestaan hylätä koko työntekijä- tai työsuhdeolettaman.

- Katsomme, että ylipäänsä työsuhdeolettama on väärä ja huono lähestymistapa. Oikea tapa olisi katsoa tapauskohtaisesti voimassaolevien työsuhdekriteereiden pohjalta, että onko olemassa työsuhde vai ei.

Äimälä pitää myös työntekijän asemaan viittaavia kriteereitä tulkinnanvaraisina ja jopa kummallisina.

- Työsuhteeseen viittaisi esimerkiksi se, että toimeksiantaja valvoo, että työ tulee suoritetuksi tai että on enimmäishinta, jonka toimeksiantaja on valmis maksamaan työsuorituksesta. Kyllä näiden seikkojen tarkistaminen on ihan tavanomaista kahden yrityksenkin välillä.

Mikä kriteereiden myötä muuttuu?

SAK:n Lehto on erityisen tyytyväinen "näyttötaakan siirtymisestä työntekijältä yritykselle". Se on uutta.

- Jos alustayritys väittää, että kyseessä ei ole työsopimus, niin sillä on näyttötaakka. Tämä poikkeaa Suomen lainsäädännöstä, sanoo Lehto.

Myös Koskinen nostaa esiin näyttötaakan, mutta haluaa samalla tähdentää, että esimerkiksi aluehallintovirastot ja muut viranomaiset eivät voi ratkaista asiaa vain työntekijä- tai työsuhdeolettaman perusteella.

- Tämä antaa vasta lähtökohdan sille kun ryhdytään pyytämään tarkempaa selvitystä rajanvetotilanteista. Olettama syntyy helpommin kuin lopullinen ratkaisu mahdollisesta työntekijäasemasta. Komission kriteerilista ei siis riitoja lopeta tai niitä ratkaise, Koskinen sanoo.

Jos alustayritys haluaa siis kumota olettaman eli osoittaa työntekijöiden olevan yrittäjiä, komission kriteerilista ei siihen vielä riitä.

- Siinä oikeus- ja viranomaisarvioinnissa eteen tulee vielä lisää kriteereitä. Silloin katsotaan esimerkiksi sitä toimivatko alustayrityksen keikkalaiset toiminimellä tai osakeyhtiön kautta, sanoo Koskinen.

EK:n Äimälä on tyytyväinen puolestaan vain siihen, että alustayritykselle on ylipäätään jätetty mahdollisuus kumota oletus.

- Niin, on tässä huonossa kohdassa sentään se hyvä puoli, että se voidaan kumota. Yleisratkaisu alustavälitteiseen työhön tuntuu aika kaukaa haetulta. Kun on uudenlainen tapa tehdä töitä, niin väistämättä alkuun on epäselvyyksiä, mutta vähitellen vaikka tuomioistuimien ratkaisujen myötä tulkinnat kyllä vakiintuvat, Äimälä sanoo.

Väheneekö riitely direktiivin myötä?

- En usko, mutta toivon, että näillä on ennaltaehkäisevä merkitys. Kriteereiden tarkennuksen myötä yritys ja työntekijä pystyvät itse arvioimaan paremmin tilannettaan, Lehto sanoo.

- Voi olla, että riidat lisääntyvät, kun työntekijäolettamaa yritetään viranomaisille kumota. Riitaa voi syntyä siitäkin jos tekijäpuolella on halua pitää yllä työntekijän asemaa. Toisaalta yhä useampi lähetti saattaa hankkia toiminimen, jos haluaakin pitää yllä yrittäjästatustaan, Koskinen sanoo.

Äimälä luottaa puolestaan siihen, että myöhemmissä käsittelyissä komission esitykseen tulee vielä muutoksia. Omat lausuntonsa esitykseen aikovat antaa niin SAK kuin EK:kin.

Lue lisää:

Hallinto-oikeus arvioi ruokalähetin olevan yrittäjä - Wolt pitää yksittäispäätöstä merkittävänä, SAK:n juristi ei

Woltin ruokalähetit ovat työsuhteessa, katsoo aluehallintovirasto - Wolt valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen

Eläketurvakeskus otti kantaa ruokalähetin tapaukseen - työsuhteen määritelmä täyttyi, työnantajan järjestettävä työeläketurva

Työneuvosto linjasi: Ruokalähetit ovat työsuhteessa - eivät yrittäjiä

Ravintolaruoan kotiin tilaaminen hurjassa nosteessa, eikä ilmiö selity pelkällä koronalla