Valko-Venäjällä kesäkuusta asti käyty oikeudenkäynti oppositiojohtajia vastaan on päättynyt kovien tuomioiden antamiseen.

Sjarhei Tsihanouskin ohella syytettynä on ollut viisi muuta oppositioaktivistia. Yksi heistä on vetaraanipoliitikko Mikola Statkevitsh. Hänelle syyttäjä on vaatinut 15 vuoden tuomiota.

Tuomioistuin on koolla Gomelin kaupungissa kaakkoisella Valko-Venäjällä. Oikeudenkäynnistä ei ole juuri tihkunut tietoja ulkomaailmaan.

Toistaiseksi ei ole tiedossa, millä perusteella Tsihanouskin saama tuomio ylittää kolmella vuodella ennakkoon ilmoitetun syyttäjän vaatimuksen.

Tuomiosta kertoi Valko-Venäjän valtiollinen uutistoimisto.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan Sjarhei Tsihanouski on poliittinen vanki.

"Aion puolustaa rakastamaani ihmistä"

- Aion jatkossakin puolustaa rakastamani ihmistä, josta tulee miljoonien valkovenäläisten johtaja, Tsihanouskin puoliso Svjatlana Tsihanouskaja sanoi tuomion alla julkistetussa Twitter-viestissä.

Hän sanoi kiirehtivänsä vaikeaksi, jopa mahdottomaksi kuvaamaansa tavoitetta kohdata jälleen miehensä uudella Valko-Venäjällä.

Svjatlana Tsihanouskajan mukaan hänen miehensä tuomio on laiton eikä siihen voi tyytyä.

Kovia tuomioita jaettiin myös syyskuussa. Tuolloin oppositiohahmo Maryja Kalesnikava sai 11 vuoden tuomion ja hänen asianajajansa Maksim Znak tuomittiin kymmeneksi vuodeksi vankeuteen.

Protestiliike kukistettiin kovin ottein

Sjarhei Tsihanouski organisoi Valko-Venäjällä suurta protestiliikettä itsevaltaista hallintoa vastaan. Suositun bloggarin oli määrä asettua itse ehdolle vuoden 2020 presidentinvaaleissa.

Tämä kuitenkin estettiin. 43-vuotias Tsihanouski on ollut pidätettynä toukokuusta 2020 lähtien.

Hänen vaimonsa Svjatlana Tsihanouskaja asettui ehdokkaaksi vaaleissa.

Vaalien tuloksena Valko-Venäjää lähes 30 vuotta hallinnut Aljaksandr Lukasenka jatkoi kuitenkin valtakauttaan.

EU ei hyväksy vilpillistä vaalitulosta

Vaalitulosta on laajalti pidetty tekaistuna, eikä Euroopan unioni ole hyväksynyt sitä.

Presidentinvaalien vääristely johti Valko-Venäjällä elokuussa 2020 laajoihin mielenosoituksiin, joihin maan johto on vastannut kovin ottein ja pidätyksin.

Demokratialiikeen toiminta on tehty käytännössä mahdottomaksi. Aktivisteja on pidätetty tai he ovat lähteneet maasta. Naapurimaihin Liettuaan ja Puolaan on muodostunut poliittisten pakolaisten keskuksia.

Syksyllä 2021 Valko-Venäjä on häirinnyt Puolaa ja muita Euroopan unioniin kuuluvia naapureitaan järjestämällä Lähi-idästä tulevien siirtolaisten rajanylityksiä.

Tämä on johtanut useiden ihmisten kuolemaan vaikeissa olosuhteissa Valko-Venäjän ja Puolan välisellä rajaseudulla.

Lue myös:

Puolaan paennut Valko-Venäjän oppositioaktivisti: Lukasenkan uhkailu ulottuu myös ulkomaille

Valko-Venäjän oppositiojohtaja Maryja Kalesnikava sai 11 vuoden vankeustuomion

EU-komissio esittää helpotuksia turvapaikkahakemusten käsittelyyn Puolalle, Liettualle ja Latvialle - syynä Valko-Venäjän häikäilemätön toiminta

Kirjeenvaihtajalta: Valko-Venäjän kyynisellä siirtolaisoperaatiolla isketään myötätuntoomme, jonka pitäisi olla arvojemme perusta