Elokuussa 2021 sotilaat ja poliisit ampuivat kyynelkaasua ja kumiluoteja kyläläisiä kohti Ugandassa, itäisessä Afrikassa. 16 ihmistä loukkaantui.

Kuvaus tapahtumista perustuu ugandalaisen ihmisoikeusjärjestön keräämiin tietoihin.

Kyläläiset vastustivat maansa käyttöä valtavassa kehityshankkeessa, jonka rahoittavat Afrikan kehityspankki ja Pohjoismainen kehitysrahasto. Suomi on molempien jäsen ja rahoittaja.

Noin 80 miljoonan euron keinokasteluprojektin on tarkoitus vähentää köyhyyttä ja parantaa ihmisten elinoloja ja ruokaturvaa Pakwachin maakunnassa, Luoteis-Ugandassa.

Nyt on kuitenkin käymässä toisinpäin, sanoo Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö KIOSin toiminnanjohtaja Kim Remitz.

Suomalainen KIOS rahoittaa kahta ihmisoikeus- ja yritysvastuujärjestöä Ugandassa. Järjestöt kertovat, että kasteluprojektissa on viety pakolla maata paikallisilta.

Järjestöjen mukaan naisia on nöyryytetty ja pakotettu kierimään likaisessa vedessä samalla kuin sotilaat ovat pahoinpidelleet heitä. Yksi naisista oli kuudennella kuulla raskaana.

Paikallisia toimittajia ja järjestöjä estetty tulemasta alueelle

Tilanne sai alkunsa, kun viisi vuotta sitten aloitettu keinokasteluprojekti tarvitsi lisää maata.

Afrikan kehityspankki hyväksyi muutokset, mutta maat omistava yhteisö kokee tulleensa huijatuksi.

Yhteisö hyväksyi aluksi sen, että osa heidän maastaan käytettäisiin hankkeeseen. Viranomaiset veivät kuitenkin yli kaksi kertaa suuremman alueen kuin mistä yhteisön käsityksen mukaan oli sovittu.

Nyt tilanne on kärjistynyt konfliktiksi. Ihmisten satoa on tuhoutunut ja maat on viety voimakeinoin, kertoo Paolyel Onencan, KIOSin tukeman ihmisoikeusjärjestö BIRUDOn toiminnanjohtaja.

- Meidät pyydettiin apuun vuoden alussa. On selvää, että ihmisiä ei ole informoitu asianmukaisesti, maanhankintalakia ei ole noudatettu ja maanomistajat eivät ole saaneet korvauksia, Onencan sanoo puhelimessa Ylelle.

Järjestö yritti puuttua asiaan, mutta paikallisviranomaiset kielsivät sitä toimimasta alueella. Myöskään paikallisia toimittajia ei alueelle päästetä, mutta KIOSin palkkaama ruotsalainen vapaa toimittaja Sofi Lundin onnistui pääsemään paikalle ja haastattelemaan ihmisiä.

Kumiluodeista loukkaantuneet ihmiset eivät kertomansa mukaan olleet saaneet apua valtiollisessa sairaalassa.

- Jos Ugandassa joutuu rikoksen uhriksi tällä tavalla, sairaalahoitoon päästäkseen täytyy saada poliisilta tietty lomake. Koska poliisi oli rikoksen tekijä, uhreille ei annettu lomaketta ja siksi he eivät saaneet hoitoa. Yksityiseen heillä ei ole varaa, Onencan sanoo.

"Suomi ei tue hanketta"

Ulkoministeriön kehitysrahoituksen ja yksityisen sektorin yksikön päällikkö Pekka Hirvonen sanoo, että Suomi ei rahoita projektia suoraan.

- Rahoittajana ovat Afrikan kehityspankki ja Pohjoismainen kehitysrahasto, joista molemmissa Suomi on jäsenenä, Hirvonen sanoo.

Hirvonen on Pohjoismaisen kehitysrahaston johtokunnan puheenjohtaja. Hän sanoo, että vastaavanlaiset väitteet mistä tahansa projektista ovat huolestuttavia ja vakavia.

- Pidämme välttämättömänä, että asia tutkitaan viivyttelemättä ja perusteellisesti. Tähän tarkoitukseen paras kanava on hankkeen pääasiallisen rahoittajan tutkintamekanismi, joka on olemassa tällaisia tapauksia varten.

Hankkeen päärahoittaja on Afrikan kehityspankki.

Ihmisoikeussäätiö KIOSin toiminnanjohtaja Kim Remitz sanoo, että KIOS otti heti yhteyttä Pohjoismaiseen kehitysrahastoon, kun väitetyt vääryydet tulivat tietoon.

- Ehdotimme keskustelua siitä, miten paikalliset ihmiset ja järjestöt näkevät tilanteen, mutta he [Pohjoismaisen kehitysrahaston edustajat] ilmoittivat, että asia ei kuulu heille, Remitz sanoo.

- He eivät halunneet tavata ja kehottivat tekemään valituksen virallista tietä.

Myös ulkoministeriön Pekka Hirvonen kuuli asiasta KIOSilta. Hänen mukaansa ei pidä paikkaansa, että Pohjoismainen kehitysrahasto ei olisi ollut halukas puuttumaan asiaan.

- Pohjoismainen kehitysrahasto on yrittänyt auttaa kansalaisjärjestöjä saamaan keskusteluyhteydet Afrikan kehityspankkiin. Rahasto on myös kannustanut Afrikan kehityspankkia selvityksiin, Hirvonen sanoo.

Hirvonen sanoo, että virallinen valitusprosessi on käynnistetty lokakuussa.

Ugandassa Paolyel Onencan kertoo, että maitaan menettäneen yhteisön jäsenet ovat laajasti lukutaidottomia. Koska Onencanin järjestöä kiellettiin toimimasta alueella, asian edistäminen on ollut haastavaa.

KIOS kritisoi isoja rahoituslaitoksia

KIOSin toiminnanjohtaja Kim Remitz sanoo, että maakiistat kehityshankkeissa eivät ole epätavallisia, mutta Ugandassa käytetty väkivalta on poikkeuksellista.

Hän arvostelee suuria rahoituslaitoksia siitä, etteivät ne ehdi tutustua kunnolla paikallisten ihmisten tilanteisiin kehittyvissä maissa ennen hankkeiden aloittamista.

Ugandan kasteluprojektin piti vähentää köyhyyttä, mutta se onkin lisännyt sitä, Remitz sanoo. Hänen mukaansa paikalliskumppanit Ugandassa sanovat, että Afrikan kehityspankilla on huono maine alueella.

- He eivät juuri kuuntele paikallisia asukkaita ja näiden toiveita, vaan menevät vain toteuttamaan kehityshankkeensa.

Pekka Hirvonen sanoo, että väite tulee hänelle yllätyksenä.

- Kun hankkeita käynnistetään, sitä ennen arvioidaan hankkeen taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset sekä vaikutukset ympäristöön ja ihmisoikeuksiin. Arvioinnissa tavataan ja kuullaan ihmisiä. Näin on tehty myös tässä hankkeessa, Hirvonen sanoo.

Järjestö: Korvauksia maksettu väärille ihmisille

Hirvosen mukaan nyt pitää odottaa Afrikan kehityspankin tutkinnan tuloksia.

- Pääasia on, että virallinen tutkinta on käynnistetty asianmukaisesti. Se antaa mahdollisuuksia puuttua epäkohtiin, jos sellaisia havaitaan.

Yle on nähnyt Afrikan kehityspankin joulukuussa julkaiseman vastauksen.

Vastauksessa Afrikan kehityspankin riippumaton tarkastusmekanismi muun muassa pitää erikoisena sitä, ettei elokuun ampumistapauksesta ole materiaalia sosiaalisessa mediassa.

Vastauksessa sanotaan myös, että paikallinen yhteisö on hyväksynyt maansa käytön kasteluhankkeen infrastruktuuria varten ja että yhteisö voi jatkaa maiden käyttämistä normaalisti.

Vastauksessa todetaan myös, että lisäselvityksiä tarvitaan.

Ugandalaisen BIRUDO-järjestön mielestä pääasia olisi, että paikalliset saavat asianmukaisen korvauksen menettämistään maista, toimeentulosta ja sadoista.

Jotakin korvauksia on järjestön mukaan maksettu, mutta väärille ihmisille, järjestön johtaja Paolyel Onencan sanoo.

Hänen mukaansa Ugandan valtio maksoi tarkistamatta, että rahan saajat olivat tosiasiassa maiden omistajat.

Lue myös nämä Ylen jutut Ugandasta:

Ranskalaisyhtiön öljyputki uhkaa harvinaisten apinoiden kotimetsää Ugandassa - Simon Azaria pelkää lastensa kuulevan siitä vain tarinoissa

Yle tapasi Ugandan suositun oppositiojohtajan, jota 35 vuotta vallassa ollut presidentti pelkää vaaleissa - "Edustan köyhiä, vihaisia ja nälkäisiä ihmisiä"

Kannabiksesta voi tulla Afrikalle valtava tulonlähde - Ugandassa kannabista on syötetty sairaille eläimille, mutta nyt sitä viedään lääkkeeksi maailmalle