Kolmea pohjalaismaakuntaa halkoo vielä tämän vuosikymmenen aikana uusi, noin 100 metriä leveä voimalinjakäytävä.
Kalajoelta Alajärvelle kulkeva voimalinja on 160-180 kilometriä pitkä, riippuen valittavista reittivaihtoehdoista.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid aikoo rakentaa kaksi rinnakkaista 400+110 kilovoltin voimajohtoa. Reitti kulkee Kalajoen Jylkän sähköasemalta Alavieskan, Sievin, Kannuksen, Toholammin, Kokkolan, Kaustisen, Vetelin, Halsuan, Perhon ja Vimpelin kautta Alajärven sähköasemalle.
Lähes koko matkalle on kaksi vaihtoehtoista reittiä, suurimmaksi osaksi kyseessä on täysin uusi maastokäytävä.
Vähimmillään olemassa olevien voimalinjojen rinnalle rakennetaan vain pari kilometriä Kalajoelta lähdettäessä, pisimmilläänkin 38,8 kilometriä. Silloin linja kulkisi rinnan Kalajoen Tolosperältä ja Sievin Kukonkylään Mutkalammin tuulivoimapuiston voimalinjan kanssa. Myös yhdessä Alajärven alueella olevassa reittivaihtoehdossa hyödynnetään olemassa olevaa linjakäytävää.
Fingrid pitää uuden voimalinjan rakentamista välttämättömä siksi, että pohjoisessa tuotettava sähkö saadaan siirrettyä Etelä-Suomeen, jossa kulutusta on eniten.
Yleensä ympäristönvaikutusten arviointimenettelyssä arvioidaan myös niin sanottu nollavaihtoehto eli hankkeen toteuttamatta jättäminen. Tässä tapauksessa nollavaihtoehtoa ei selvitetä.
- Fingridillä on lakisääteinen velvollisuus huolehtia varmasta sähkönsiirrosta. Pohjoiseen on tullut niin paljon uutta sähköntuotantoa ja siellä vahvistetaan myös Ruotsiin meneviä siirtoyhteyksiä. Siksi tarvitsemme näitä uusia pohjoisesta etelään meneviä siirtoyhteyksiä, joihin tämä Jylkkä-Alajärvi -hankekin liittyy, kertoo Fingridin ympäristöasiantuntija Jenni-Julia Saikkonen.
Fingrid on lähettänyt hankkeen osallisille 1 150 maanomistajakirjettä, niin monen maanomistajien maita siis uhkaa jäädä linjan alle. Luvussa ovat mukana kaikki reittivaihtoehdot, joten lopullinen määrä jäänee pienemmäksi.
Suurimmalta osaltaan reitti kulkee metsäisessä maastossa, mutta sen varrella on myös laajoja peltoalueita ja se sjoittuu myös kylien ja taajamien yhteyteen.
Eri reittivaihdoissa on seitsemän asuinrakennusta ja yksi lomarakennus alle 100 metrin päässä suunnitellusta linjasta. 100-300 metrin päässä sijaitsee 122 asuinrakennusta ja 38 loma-asuntoa.
- Mielestäni olemme onnistuneet aika hyvän reitin valikoimaan. Haastavimpia paikkoja ovat nämä muutamat kohdat, joissa on asutusta alle 100 metrin etäisyydeltä linjasta.
Asuinkiinteistöjä ei mene lunastukseen.
- Uusi johtoalue on leveydeltään noin 96 metriä, lisäksi siihen tulee rakennusrajoitusalue. Jos rakennus on sen alueen ulkopuolella ja alle sadan metrin päässä johdosta, niin siinä voi kyllä asua, vakuuttaa Saikkonen.
Esiselvityksessä pöydällä oli myös linjan vetäminen Kalajoelta Nivalaan, josta matka olisi jatkunut olemmassa olevan linjan rinnalla.
- Valittavasti siitä vaihtoehdosta jouduimme luopumaan. Siellä oli jo muutamissa kohdissa asutusta niin lähellä nykyistä johtolinjaa, että nämä kaksi uutta linjaa eivät olisi sinne mahtuneet. Lisäksi siellä oli joitakin luontokohteita, jotka olisi pitänyt kiertää.
Ympäristövaikutusten arviointi on tehty uusilla johtoalueilla 400 metrin kaistaleelle, joten reiteissä on paikoin vielä jonkin verran pelivaraa, miten kriittiset kohdat ohitetaan.
Kaikista reittivaihtoehdoista yhteensä noin 36 kilometriä sijoittuu peltoalueille. Kaikilla tarkastelluilla reittivaihtoehdoilla noin 2 500 hehtaaria sijoittuu puolestaan metsäalueille.
Laajimmat viljelyalueet johtoreiteillä sijaitsevat Lestijokilaaksossa Toholammilla.
Myös Kalajoen Jylkässä ja Yli-Käännässä, Sievissä Vääräjoen ympäristössä, Alajärven Teerinevalla sekä Karstaperän ja Uusikylän läheisyydessä viljelyalueet ovat suurehkoja.
Lestijokilaakso on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi maisema-alueeksi. Suunnittelualleella sijaitsee myös useita maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ja kulttuuriympäristön kohteita.
Suunnittelualueelle osuu useita suojelu- ja suojeluohjelmien mukaisia alueita ja se sivuaa useassa kohdassa myös Natura-alueita. Reitille tai sen välittömään läheisyyteen sijoittuu myös viisi tiedossa olevaa muinaisjäännöstä.
- Ympäristövaikutusten arvioinnin jälkeen pohdimme reittivaihtoehtoja pohjautuen yvassa esille tulleisiin vaikutuksiin ja teknillistaloudellisiin seikkoihin.
Voimajohtoreitille sijoittuu seitsemän toiminnassa olevaa turvetuotantoaluetta.
Pylväät kohoavat 35-37 metrin korkeuteen. Pylväsväli on noin 250-350 metriä. Kantaverkon voimajohdon tekninen käyttöikä on jopa 60-80 vuotta. Tämän jälkeen voimajohto todennäköisesti perusparannetaan, mikä pidentää käyttöikää vielä noin 20-30 vuotta.
Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa esitellään kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa, joka järjestetään sähköisesti tiistaina 14.12.2021 kello 17-19.
Tarkempaa tietoa suunnitelmista ja reittilinjauksista saa Fingridin hankesivuilta sekä ympäristöhallinnon sivustolta.
Fingridin sivuilta löytyy esimerkiksi karttapalautejärjestelmä, johon kuka tahansa voi jättää palautetta hankkeesta. Ja Fingrid vastaa myös puheluihin, lupaa Saikkonen.
- Olemme saaneet jo nyt paljon puheluita ja myös muutama palaute on tullut karttapalautejärjestelmän kautta. Tietysti jo nyt puhututtaa paljon nämä korvausasiat. Reitillä on paljon metsänomistajia, niin heitä nämä asiat askarruttaa.
Yva-ohjelmaa koskevat viralliset mielipiteet ja lausunnot tulee toimittaa hankkeen yhteysviranomaisena toimivalle Etelä-Pohjanmaan ely-keskukselle 28. tammikuuta 2022 mennessä.
Tässä yva-ohjelman ensimmäisessä vaiheessa otetaan kantaa siihen, mitä arvinointiselostuksessa on otettava huomioon ja millaisia selvityksiä arviointiin tarvitaan.
Varsinainen ympäristövaikutusten arviointi tehdään ensi kevään ja kesän aikana. Tulokset kootaan arviointiselostukseksi, joka valmistuu ensi syksynä. Yhteysviranomaisena toimiva ely-keskus antaa sen jälkeen perustellun päätelmänsä loppuvuodesta.
Alustavan aikataulun mukaan voimajohdon rakentamisen edellyttämät maastotutkimukset ja yleissuunnittelu tehdään vuosina 2023-2024.
Hankkeen rakentamisen arvioidaan alkavan vuonna 2025 ja tavoitteena on, että uusi voimalinja saadaan käyttöön vuonna 2027.
Lue lisää:
Tuulivoiman sähkönsiirto vaatii miljoonainvestoinnit Alajärvelle ja Lestijärvelle
Fingrid investoi 11 miljoonaa euroa Kalajoelle - sähköaseman laajennuksella varaudutaan tuulivoiman lisääntymiseen
TetraSys Oy.