Korona-asiantuntijat toppuuttelevat Ylen aamussa Norjan hurjan tartuntaennusteen mahdollisuutta Suomessa.

Norjan kansanterveyslaitos FHI ilmoitti maanantaina tarkalleen ottaen, että uusia tartuntoja voidaan tammikuusta lähtien kirjata pahimmillaan jopa 90 000 - 300 000 vuorokaudessa, mikäli toimiin ei ryhdytä.

Norjassa on suunnilleen saman verran asukkaita kuin Suomessa.

- Ehkä siellä on katsottu, millaisia ovat ne pahimmat skenaariot; jos ei tehdä mitään ja samalla kaikki pahimmat mahdollisuudet tartuntojen leviämiselle toteutuvat, toteaa sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtaja Pasi Pohjola

Voisiko Suomessa näkyä niin korkeita lukuja? Siihen vaikuttaa Pohjolan mukaan ihmisten käyttäytyminen ja rajoitukset.

- Mutta varmasti meilläkin on edelleen maaperää tartuntamäärien kasvulle.

• Lue myös: Suomen kokoiseen Norjaan alkoholin anniskelukielto - kansanterveyslaitos säikäytti: Jos mitään ei tehdä, pian jopa 300 000 tartuntaa päivässä

"Kaikki me tulemme altistumaan"

Rokotetutkimuskeskuksen Rämet on Pohjolan kanssa samoilla linjoilla Norjan ennusteesta.

- Luvut ovat hurjia, kun ennusteita tehdään eksponentiaalisen kasvun pohjalta.

- Mutta ehkä se perusjuttu tässä on, että kaikki me tulemme altistumaan joko deltamuunnokselle, omikronille tai muulle variantille. Rajoitustoimien kautta voidaan säädellä sitä, kuinka nopeasti epidemia etenee, Rämet tuumaa.

Rämet siis näkee, että käytännössä kukaan ei Suomessakaan voi loputtomiin viruksen reitiltä pysyä poissa.

- Kaikki me tulemme altistumaan. Se mitä voimme tehdä, on varautua ja rokottautua.

Omikronmuunnis kykenee Rämetin mukaan aiheuttamaan tartuntoja huomattavissa määrin myös rokotetuille. Lisäksi omikron- ja deltamuunnos tarttuvat helpommin myös lapsiin ja sitä kautta perheisiin, Rämet näkee.

- Hyvä uutinen on se, että omikron ei näytä aiheuttavan deltamuunnosta vakavampaa tautia. Lisäksi rokotteet antavat tämänhetkisten tietojen perusteella erittäin hyvän suojan vakavaa tautimuotoa vastaan, Rämet sanoo.

- Rokotteet eivät estä epidemiaa, mutta ne estävät vakavasti sairastumisen.

Hätäjarrua ei vedetä ennen tuloksia nykytoimista

Korkeita tartuntalukuja on viime päivinä todettu myös Suomessa. Alueellisia rajoituksia on tiukennettu parin viime viikon aikana ja julkisuudessa on uumoiltu niin sanottuun hätäjarruun tarttumisesta. Hätäjarru on hallituksen koronatoimien järein ase, jolla ohjausvaltaa siirrettäisiin alueilta hallitukselle.

Lauantaina STM:n Pohjola totesi Ylen haastattelussa, että lähes kaikki hätäjarrun käyttöönoton kriteerit täyttyvät.

Ylen aamussa Pohjola ei vastaa suoraan kysymykseen siitä, milloin hallitus mahdollisesti jarrusta vetää.

- Se on hyvä kysymys.

Pohjolan mukaan hätäjarrun kriteerit täyttyvät periaatteessa tälläkin hetkellä, lukuun ottamatta alueilla hiljattain tiukennettujen rajoitusten vaikutuksia.

- Emme näe vielä, miten alueilla käyttöön otetut toimet vaikuttavat tilanteeseen. Siitä saadaan osviittaa ehkä tämän viikon lopussa tai alkuviikosta viimeistään.

• Lue myös: Testausta rajoilla, rajoituksia kokoontumisille ja koulujen etäopetusta - tätä koronan hillintään tarkoitettu hätäjarru voisi tarkoittaa

Hätäjarru voisi toimia myös vaiheittain

Hätäjarru voisi Pohjolan mukaan tarkoittaa käytännössä sitä, että alueita ohjattaisiin sulkemaan tiloja ja "mahdollisesti kieltämään yleisötilaisuuksia ainakin jossakin määrin".

- Ja tarvittaessa jollakin alueella olisi mahdollisuus poistaa rajoituksista vapautuminen koronapassilla, jos tilanne niin vaatii, Pohjola kuvailee.

Jos hätäjarru otetaan käyttöön, on Pohjolan mukaan keskeistä miettiä, mitkä toimet ovat oleellisimpia tilanteen suitsimiseen.

- Voi olla niin, että siinä edettäisiin vaiheittain. Kiristyksiä joka tapauksessa tulisi ja mahdollisuudet käydä tilaisuuksissa tulisivat jollain tavalla rajallisemmiksi, Pohjola kuvailee.

Lue myös: Ministeriö arvioi lähes kaikkien hätäjarrun kriteerien täyttyvän - ensi viikolla nähdään, alkavatko alueelliset rajoitukset purra

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 16.12. klo 23 mennessä.