Kohta kaksi vuotta urakoineen henkilöstön pitää vielä jaksaa.

Helsingin kaupungin sairaaloihin on onnistuttu saamaan hoitajia työvuoroihin ja tilanne on vielä rauhallinen. - Vaikea tilanne on edessä, jos esimerkiksi flunssa-aalto pahenee ja noroepidemia lisää sairaalahoidon tarvetta, Mia Keränen ja Kirsi Ahonen sanovat. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva, Kotialbumikuvia

Korona-aika on pitänyt hoitohenkilökunnan lujilla kohta kaksi vuotta.

Lähestyvä joulu tuo omat paineensa. Monet hoitajat haluavat pitää joulupyhinä vapaata, eikä sairaaloissa eikä kotihoidossa ole täyttä miehitystä.

-?Meillä on vielä suhteellisen rauhallista, mutta jos tulee iso epidemia, esimerkiksi noroepidemia, tai koronapotilaiden määrä kasvaa paljon nykyisestä, täytyy miettiä tilannetta uudestaan, johtava ylihoitaja Kirsi Ahonen kertoo Helsingin sairaaloiden tilanteesta.

Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan sairaalatoiminnoissa, seniorikeskuksissa ja kotihoidossa ylimääräistä työtä on tänä vuonna tuonut lisäksi Apotti-tietojärjestelmän käyttöönotto.

Kirsi Ahonen sanoo, ettei sairaalalla ole ylimääräistä reserviä kotona istuskelemassa. Helsingissä sairaalat ja laitokset ovat onnistuneet tuottamaan tarvittavat palvelut joustavan ja ammattitaitoisen henkilöstönsä ansiosta.

-?Meidän omat hoitajamme ovat ilmoittaneet olevansa käytettävissä tuplavuoroihin tai ylimääräisiin vuoroihin.

Kirsi Ahonen sanoo, että tänä vuonna jouluruuhkaa helpottaa se, että pyhät sattuvat viikonloppuun.

Perusterveydenhuollossa hoitajia innostavat lisätöihin samanlaiset ylimääräiset korvaukset kuin ovat käytössä erikoissairaanhoidossa.

Jos tekee tuplavuoron, ylimääräisen vuoron tai hälytetään vapaa-aikana töihin, saa 150 euroa. Jos siirtää sovittua vuosilomaa, saa kertapalkkiona 450 euron korvauksen.

-?Nämä korvaukset ovat auttaneet saamaan työvoimaa. Meitä auttaa tänä vuonna lisäksi se, että joulu sattuu viikonloppuun, Kirsi Ahonen sanoo.

Pahimmassa tapauksessa joulu, uusivuosi ja loppiainen osuvat keskelle viikkoa niin, että työvuorolistassa on vähän arkityöpäiviä.

Vaikeassa henkilöstötilanteessa ylimääräiset vuorokorvaukset ja hälytysrahat ovat olleet pikavoittoja, joilla on paikattu rekrytointitilannetta, henkilöstösuunnittelupäällikkö Mia Keinänen Helsingin kaupungista luonnehtii.

Rahakorvaukset eivät hänen mukaansa voi olla jatkuvana riittävä keino.

-?Kehitämme myös koko ajan työoloja. Vaikeassa tilanteessa henkilöstö on jaksanut vielä osallistua kehittämiseen ja se on arvokasta.

Keinänen lisää, että Helsingissä seurataan yli- ja lisätöiden vaikutusta kuormittumiseen.

Keinäsen mukaan vaikea tilanne on edessä, jos esimerkiksi flunssa-aalto pahenee ja noroepidemia lisää sairaalahoidon tarvetta.

-?Pitää olla tosi varuillaan, mutta jos tämän pahemmaksi tilanne ei muutu, me selviämme kyllä. Töitä joudutaan tekemään ja se edellyttää sitä, että kohta kaksi vuotta urakoinut henkilöstö jaksaa vielä.

Ylimääräiset rahakorvaukset eivät Mia Keinäsen mielestä voi olla jatkuva keino paikata osaajapulaa.

Johtava ylihoitaja Kirsi Ahonen kehuu, miten hoitajat ovat joustaneet.

-?Vaikka on kuormittunut tilanne ja ollaan oltu vajaalla, henkilöstön kanssa on mietitty, mitkä tekijät auttavat jaksamaan.

Julkisuudessa on käyty paljon keskustelua hoitajien pakkorokottamisesta. On vaadittu, että hoitotyössä kaikkien pitää olla rokotettuja.

Henkilöstösuunnittelupäällikkö Mia Keinänen toivoo, ettei puhuttaisi pakkorokottamisesta.

-?Ketään ei voi pakkorokottaa, mutta voiko työskennellä, jos ei ole asianmukaisesti suojautunut, on toinen kysymys.

Nykyisin ei työnantaja voi henkilötietosuojan vuoksi edes tietää, kuka työpaikalla on rokotettu ja kuka on vailla rokotusta.

-?Altistustilanteissa selviää, kenellä henkilökunnasta on täysi rokotussuoja, johtava ylihoitaja Kirsi Ahonen muistuttaa.

Hän uskoo, että lähes kaikki hoitajat ovat ottaneet koronarokotuksen.

-?Oikeastaan on niin, että kun ensimmäiset koronarokotukset tulivat noin vuosi sitten ja koronaosastot olivat silloin ensi linjassa, vähän kadehdittiin ensilinjassa olevia, jotka saivat ensimmäisinä koronarokotteen.

Kun kevään kuluessa lupaa rokotuksiin höllennettiin, muut hoitajat hakivat innokkaasti rokotuksia.

-?Kenenkään ei ole pakko ottaa rokotusta, mutta ei voi olla töissä sellaisessa paikassa, jossa hoidetaan kaikkein hauraimpia potilaita, Kirsi Ahonen sanoo.

Koronarokotuksen ottaminen ei hänen mukaansa ole suuri keskustelun aihe hoitajien keskuudessa.

Hän muistelee, että iso keskustelu käytiin silloin, kun nykyinen tartuntatautilaki tuli voimaan ja influenssarokotukset tulivat pakollisiksi tietyissä toiminnoissa.

-?Silloin oli yksittäisiä henkilöitä, jotka eivät ottaneet rokotetta. He siirtyivät sitten toisiin tehtäviin.