Suomen vankiloissa työskentelee iso joukko vartijoita, joilla ei ole tarvittavaa koulutusta.

Epäpäteviin vartijoihin on jouduttu turvautumaan, koska koulutettua työvoimaa ei ole riittävästi saatavilla.

Ongelma on ollut tiedossa jo pari vuotta ja se koskee liki kaikkia maamme vankiloita. Esimerkiksi Pyhäselän vankilassa Joensuussa kaikkiin avoimiin virkoihin ei ole löytynyt kelpoisuusvaatimukset täyttävää hakijaa.

- Merkittävä määrä vartijakunnasta on tällä hetkellä kouluttamatonta sijaistyövoimaa, kertoo vankilan johtaja Jaana Leinonen-Nielsen.

Hän ei kerro tarkkaa määrää, sillä tietoa voisi käyttää vääriin tarkoituksiin.

Rikosseuraamuslaitoksen (Risen) mukaan vaikein tilanne on suurissa suljetuissa laitoksissa, kuten Helsingissä, Vantaalla, Turussa ja Sukevalla Pohjois-Savossa.

Vakiväki kuormittuu

Henkilöstövaje heikentää turvallisuutta ja syö vartijoiden jaksamista. Vaikka sijaiset tekevät töitä samalla virkavastuulla kuin koulutettu vakiväki, he eivät ole täysin samalla viivalla.

Esimerkiksi Pyhäselän vankilassa on sovittu, että tietyissä tehtävissä täytyy olla vartijan koulutus. Se edellyttää, että työvuorossa on aina myös koulutettua työvoimaa.

- Sijaisten perehdyttäminen pitää tehdä oman työn ohessa ja se lisää työkuormaa, kertoo vanginvartija Atso Pesonen.

Hän työskentelee Pyhäselän vankilassa ja on alan ammattijärjestön Vankilavirkailijain liiton paikallisosaston puheenjohtaja.

Risen säästökuuri kostautuu

Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajan Arto Kujalan mukaan vajeen taustalla on vuosina 2006-2016 läpi viety säästöohjelma. Sen yhteydessä vartijoiden koulutusta leikattiin rajusti: kun vuonna 2008 koulutukseen otettiin 80 opiskelijaa, on vuodesta 2010 lähtien määrä ollut 36-40 opiskelijaa.

Kujalan mukaan tilanne pääsi kärjistymään, koska siihen havahduttiin liian myöhään.

- Koulutusmääriä olisi pitänyt kasvattaa jo vuosia sitten, jotta meillä olisi nyt henkilökuntaa mitä palkata.

Risessä on noin 2 600 työntekijää, jois­ta arviolta puo­let työskentelee val­von­ta- ja var­tioin­ti­teh­tä­vis­sä.

Vartijoihin kohdistuva uhkailu yleistynyt

Vartijat näkevät yhdeksi syyksi myös työolot.

Yle uutisoi runsas vuosi sitten vankiloissa rehottavasta rikollisuudesta ja vartijoihin kohdistuvasta uhkailusta ja maalittamisesta. Yli 30 vuotta vanginvartijana työskennellyt Juha Ovaskainen kokee, että työ on muuttunut vaativammaksi.

- Vankiaines on muuttunut haastavammaksi. Lähes kaikilla on päihdeongelma. Myös mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet, Pyhäselän vankilan luottamusmiehenä toimiva Ovaskainen sanoo.

Väkivallan uhka ja maalittaminen ovat syy siihen, etteivät Ovaskainen ja hänen kollegansa Atso Pesonen esiinny tässä jutussa kasvoillaan. Vankilan sisällä heidät toki tunnetaan, mutta miesten mukaan Suomessa on sattunut uhkatilanteita myös siviilissä.

Vankilavirkailijain liiton alkuvuodesta tekemän jäsenkyselyn mukaan yli 60 prosenttia vartijoista on harkinnut alan vaihtoa. Perusteluissa nousevat esiin työkuorma ja turvallisuusuhat. Vankilavirkailijain liiton mukaan ongelmiin on tartuttu hitaasti. Liitto perää Rikosseuraamuslaitokselta järeämpiä toimia.

Vankiloiden turvallisuutta uhkaavat vangit omille osastoille

Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Arto Kujala vakuuttaa, että esiin nousseet ongelmat on otettu vakavasti.

Alkuvuodesta Rise teetti vankiloiden turvallisuudesta useita selvityksiä, joiden pohjalta on laadittu joukko toimenpiteitä. Kujalan mukaan osa näistä on jo viety käytäntöön. Esimerkiksi yksin työskentelemistä on vähennetty ja turvatekniikkaa päivitetty. Syksyllä luovuttiin miesten ja naisten yhteisistä avovankiloista, mikä on vähentänyt naisvankien kokemaa häirintää.

Ensi vuonna vankien sijoitteluun on tulossa merkittäviä muutoksia.

- Perustamme uusia osastoja, joihin sijoitetaan vankilaturvallisuutta vakavasti vaarantavat vangit, Kujala kertoo.

Jatkossa vaaralliset vangit keskitetään Riihimäelle, Turkuun, Sukevalle ja Mikkeliin.

Uusia osastoja on perusteilla myös nuorille ja alaikäisille vangeille sekä naisvangeille. Ajatuksena on, että omilla osastoilla erityisryhmien tarpeet pystytään ottamaan nykyistä paremmin huomioon.

Koronaepidemia parantanut turvallisuutta

Pyhäselän vankilassa työturvallisuus on parantunut osin koronan ansiosta. Epidemian alkaessa vankilassa siirryttiin ulkoilemaan ja ruokailemaan osastoittain. Se rauhoitti vankilan ilmapiiriä ja käytäntöä on tarkoitus jatkaa tautitilanteen rauhoituttua.

- Aiemmin meillä saattoi olla ulkoilemassa 60 vankia yhtä aikaa. Nyt heitä on 10-15. On selvää, että sellaisen joukon hallitseminen on helpompaa, jos siellä sattuu tulemaan kärhämää, vankilan johtaja Jaana Leinonen-Nielsen kertoo.

Kääntöpuolena osastointi vaatii enemmän henkilökuntaa, kun jokainen osasto on valvottava erikseen. Lisäksi eristäminen sotii osin vankien kuntoutumista vastaan, kun vuorovaikutustilanteet vähenevät.

Paukkuja johtamiseen, rikollisuuden ehkäisyyn ja koulutukseen

Pääjohtaja Arto Kujala kertoo, että Riseen perustetaan oma yksikkö vankila-aikaisen rikollisuuden torjumiseksi. Se on osa ensi vuonna voiman tulevaa Risen organisaatiouudistusta. Toinen asia, mihin puututaan on johtaminen.

- Selvitykset osoittivat, että vankilaturvallisuutta ei osata johtaa. Koen, ettei kyse ole yksittäisten johtajien kyvyistä, vaan meillä on rakenteellisia ongelmia, Kujala tarkentaa.

Myös koulutusta lisätään. Pohdinnassa on muun muassa monimuoto-opinnot ja oppilaitosyhteistyö.

Tällä hetkellä ainoa oppilaitos, jossa voi suorittaa vanginvartijan tutkinnon on Rikosseuraamusalan koulutuskeskus Vantaalla.

Pyhäselän vankilan johtaja Jaana Leinonen-Nielsen kertoo, että moni sijainen olisi kiinnostunut koulutuksesta ja soveltuisi työhön, mutta opiskelu kaatuu käytännön esteisiin.

- Heidän täytyisi lähteä hakemaan koulutus Etelä-Suomesta, mutta esimerkiksi perheellisille se ei ole aina niin yksinkertaista.

Vaikka kaikki paikat täytetään, henkilöstövaje pysyy

Pyhäselän vankilan vartijat Atso Pesonen ja Juha Ovaskainen katsovat, että ammatin houkuttelevuutta pitäisi parantaa. Heidän mielestään Rikosseuraamuslaitoksen työnantajakuva on tällä hetkellä kaikkea muuta kuin mairitteleva.

Pääjohtaja Arto Kujalan mielestä tilanne on sikäli hyvä, että kiinnostusta vartijan työtä kohtaan on. Hän huomauttaa, ettei henkilöstövaje ratkea, vaikka kaikki virat saataisiin täytettyä. Jälleen kerran taustalta löytyy 2010-luvun taitteen säästöohjelma.

- Meiltä vähennettiin noin 500 työntekijää, mutta työ ei vähentynyt. Eli kun otetaan huomioon Risen tehtävät ja laitosrakenne, meillä on lähtökohtaisesti liian vähän henkilökuntaa, Kujala myöntää.

Jutusta voi keskustella 15.12. kello 23 saakka.

Lue lisää:

Jopa yli 60 prosenttia kyselyyn vastanneista vanginvartijoista miettinyt alanvaihtoa - "Pitääkö jonkun menettää henkensä ennen kuin tähän saadaan muutos"

Huumeilla täytettyjä yllätysmunia peräsuolessa, väkivaltaa ja pyrkyrien antamia hierontoja vankiloissa - vartijoiden turvallisuus vaarassa

Järjestäytynyt rikollisuus johtaa vankiyhteisöä, sanoo työntekijä - Yle selvitti: Raju kiista turvallisuudesta Rikosseuraamuslaitoksessa paljastuu sisäisissä keskusteluissa