Kunnilta siirtyy uusille hyvinvointialueille liki 9 000 terveysasemaa, paloasemaa ja muuta kiinteistöä, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 alussa.

Yli puolet näistä kunnat vuokraavat alueille aluksi ainakin kolmeksi vuodeksi. Hankausta vuokraneuvotteluihin tuo, että liki 40 prosenttia toimitiloista on rakennettu 1970-1980-luvuilla: ne alkavat olla peruskorjausiässä.

Osa rakennuksista olisi jo kaivannut vasaraa ja sahaa, mutta pitkään valmisteltu sote-uudistus on saanut kunnat lykkäämään remontteja. Niillä ei ole ollut varmaa tietoa kiinteistöjen tulevaisuudesta vuosiin. Kuntaliitto arvioi sote-kiinteistöjen kunnostuksen maksavan noin 2-2,5 miljardia euroa, jos kaikki tarvittava lopulta korjataan.

- Kaikkia rakennuksia ei varmaankaan korjata, vaan osa tarpeesta purkautuu uudisrakentamiseen ja erilaisiin vuokratilojen hankintaan, arvioi tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi Kuntaliitosta.

Pituutta sopimuksiin

Nyt kuntien remonttihaluja syövät lyhyet vuokrakaudet. Vuokrasopimukset tehdään 3-4 vuodeksi. Kunnat haluaisivat suoraan paljon pidempiä vuokrasopimuksia alueiden kanssa.

- Jos hyvinvointialue ja kunta eivät pääse järkeviin neuvotteluihin sopimusten kestosta ja ehdoista, ei ole edelleenkään järkeä investoida korjauksiin ja peruskorjaukset lykkääntyvät tulevaisuuteen, kuvaa Niemi tilannetta kuntanäkökulmasta.

Kunnat eivät halua investoida miljoonia rakennusten remontointiin, koska remonttirahoja ei muutamassa sopimusvuodessa ehdi saada takaisin vuokratuloina.

Alueet taas eivät vielä halua sitoutua pitkiin vuokrasopimuksiin, koska osa alkuvuosien sote-tiloista voi myöhemmin käydä tarpeettomiksi. Kuinka monelle kiinteistölle lopulta näin käy, sitä ne eivät tiedä vielä itsekään.

- Palveluverkkosuunnitelmaa ei vielä ole, joten meiltä puuttuvat suuret suuntaviivat, joiden avulla voitaisiin kuntien investointitarpeisiin vastata, toteaa Satakunnan sote-rakenneuudistuksen kehittämishankkeen kiinteistövalmistelija Miia Hietapakka.

Hietapakan mukaan minimiksi määrätty 3+1 vuoden siirtymäkausi on itseasiassa kestoltaan sopiva, ei liian lyhyt tai liian pitkä.

- Siirtymäajan napakkuus pakottaa hyvinvointialueet aloittamaan palveluverkon suunnittelutyön viimeistään käynnistymisen jälkeen, Hietapakka sanoo.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen valmistelutoimielimen sihteeri Heli Sjöblom sanoo, että palveluverkkoselvitys on kesken, mutta mahdollisesti kiinteistöjä jää vaille jatkokäyttöä niistä noin 200 sote-kiinteistöstä, jotka tulevat Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen käyttöön.

Muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen valtiovarainministeriöstä sanoo suoraan, ettei kaikkia sote-tiloja tarvita jatkossa.

- Osa jää varmasti pois käytöstä. Toivomme kunnilta malttia siinä, etteivät ne tee näistä mitään pikapäätöksiä. Huomioitavaa on myös, että kunnille kompensoidaan vuokrakauden jälkeen ylimääräisistä tiloista syntyviä kustannuksia.

Ylijäävät tilat palautuvat kuntien päänsäryksi. Ahonen heittää mietintämyssyn perustettaville maakunnallisille aluevaltuustoille.

- Tulevilta aluevaltuutetuilta tarvitaan paljon viisautta siitä, minkälaisia tiloja jatkossa tarvitaan ja toisaalta pitää rehellisesti käydä keskustelua siitä, mitä tiloja ei tarvita. Valtion näkökulmasta on olennaista, että vain niitä tiloja peruskorjataan, joille oikeasti on jatkossa tarvetta, Ahonen sanoo.

Vaihtoehtona myynti

Kuntaliiton Jussi Niemi väläyttää yhtenä ratkaisuna sote-kiinteistöjen myyntiä hyvinvointialueille vuokraamisen sijaan.

- Sitten alueet voisivat itse toteuttaa tarvittavat korjausinvestoinnit ja jatkaa tilojen käyttöä omistajina.

Niemen mukaan kunnat voisivat kaupata sote-kiinteistöjä myös ulkopuolisille, jotka toteuttaisivat remontit ja vuokraisivat ne sitten hyvinvointialueille.

- Ratkaisuvaihtoehtoja on monia.

Itä-Uudenmaan Heli Sjöblom ei lämpene kaupanhierontaan.

- Tässä vaiheessa ei ole kiinnostusta. Palveluverkkoselvitys on kesken ja missä palvelutarvetta on, siellä tarvitaan kiinteistöt myös jatkossa. Jatketaan neuvotteluita sen jälkeen, Sjöblom linjaa.

Satakunnan Miia Hietapakan mielestä tulevaisuudessa voisi olla hyvä, että hyvinvointialue omistaisi itse isot sote-keskukset ja sairaalat.

- Omistajan intressissä on kuitenkin pitää rakennus kunnossa ja investoida siihen.

Vääntöjä tiedossa

Toistaiseksi kunnat ja alueet ovat edenneet tilaneuvotteluissa sopuisasti, koska kiperät palaverit ja päätökset ovat edessä vasta myöhemmin.

Ahosen mukaan vääntöä voi tulla siitä, minkälaisia tiloja vuokrakauden jälkeen hyvinvointialueet kunnilta vuokraavat ja mitä tehdään tiloille, joille hyvinvointialueilla ei ole tarvetta.

- Paikallisia kiistoja syntyy varmasti myös siitä, miten tiloihin panostetaan vuokrakauden aikana eli esimerkiksi miten vanhoja, 1970-80-luvuilla rakennettuja kiinteistöjä korjataan vuokrakauden aikana ja miten niiden kustannukset näkyvät alueitten vuokrissa, Ahonen sanoo.

Asetus määrää vuokran

Kuntien ja hyvinvointialueiden välisiä vuokrausehtoja määrittävä asetus on parhaillaan lausuntokierroksella.

- Hyvinvointialueille siirtyy kunnilta vuokrattavia tiloja noin 5 000. Käytännössä vuokra määräytyy tilojen kunnon, arvon ja ylläpitokustannuksten mukaan. Vuokra-ajasta voi sopia toisin ja myös siitä, että joitain tiloja ei vuokrata ollenkaan, Ahonen kertoo.

- Olennaista on, että kunnat saavat oikeudenmukaisen korvauksen tiloista. Ajatus on, ettei yksikään kunta saisi jäädä pulaan myöskään siksi, että omaisuutta ja tiloja siirtyy nyt uusille hyvinvointialueille, Ahonen painottaa.

Lue lisää:

Historiallinen sote-uudistus hyväksyttiin eduskunnassa - katso täältä, miten kansanedustajat äänestivät

13 kysymystä ja vastausta: Mikä muuttuu, kun hyvinvointialue korvaa Eksoten ja pelastuslaitoksen?