Vaikka yritysten tilanne on parantunut, voi heikentynyt koronatilanne tuoda uusia huolia, jolloin tuki olisi tarpeen, kerrotaan Suomen Yrittäjistä.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mukaan joillakin yrityksillä liiketoiminta kärsii edelleen pahasti koronasta. Kuva: Toni Repo

Koronapandemian alku merkitsi monelle suomalaisyritykselle asiakkaiden ja kysynnän kaikkoamista.

Aluksi hätiin tulivat Business Finland ja ely-keskukset, jotka jakoivat nyt jo päättyneitä koronahäiriötukia. Niitä jaettiin yhteensä yli miljardi euroa.

Valtiovalta tuli hetken päästä avuksi myös kustannustuella, josta on ennen joulua alkamassa näillä näkymin viimeinen eli viides hakukierros. Se on tarkoitettu etenkin koronarajoituksista kärsineille matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan yrityksille.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoi Lännen Medialle, ettei rahaa enää uusiin koronatukikierroksiin ole.

Hän arvioi koronapassin vähentävän koronarajoitusten yrityksille tuottamia taloudellisia haittoja.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mukaan kustannustuen kiinnipistäminen voi olla ennenaikaista pandemian taas kiihtyessä.

-?Tilanne on epäselvä ja hyvin epävarma. Kukaan ei vielä tiedä tarvitaanko niin sanottua hätäjarrua ja kiristyvätkö rajoitustoimet nykyisestä.

Mikäli koronatilanne vielä pahenee, voi hallitus ottaa niin sanotun hätäjarruasetuksen käyttöön. Se merkitsisi koko maan siirtymistä yhteneväisiin koronarajoituksiin.

-?Mikäli selvitään nykyisillä rajoituksilla ja koronapassilla, ei uusia tukikierroksia ehkä tarvita. Mutta jos tilanne pahenee ja rajoitustoimet tuntuvasti kiristyvät, pitäisi meidän mielestämme pohtia kustannustuen kuudetta kierrosta sekä työmarkkinatuen uudelleen käyttöön ottamista, Pentikäinen sanoo.

Hänen mukaansa on kuitenkin vielä liian aikaista arvioida tätä.

-?Ymmärrämme kyllä myös valtiontalouden tilanteen.

Edellinen eli kustannustuen neljäs kierros päättyi syyskuussa ja siinä lähes 12?000 yritykselle jaettiin yhteensä 147 miljoonaa euroa.

Neljännellä kierroksella hakijoita oli jo selvästi vähemmän kuin kolmannella kierroksella.

-?Tämä kertoo siitä, että tilanne on parantunut. Oli myös entistä vähemmän yrityksiä, jotka täyttivät neljännen kierroksen kriteerit, Pentikäinen sanoo.

Hänen mukaansa vielä ei olla kuitenkaan normaalissa.

-?Syksyllä oli edelleen 40 prosenttia yrityksiä, joiden liikevaihto oli alle koronakriisin alkuajan. Monella se on kuitenkin supistunut vähemmän kuin mikä on kustannustuen edellytys.

Kustannustuki on suunnattu yrityksille, joiden liikevaihto on laskenut yli 30 prosenttia vertailukauteen nähden pandemian johdosta. Tukea on tarkoitus käyttää kiinteisiin kustannuksiin ja palkkakuluihin.

-?Osalla yrityksistä menee nyt varsin hyvin, mutta esimerkiksi palveluissa ja kaupassa on yrityksiä, joilla tilanne on heikompi kuin ennen kriisiä, Pentikäinen sanoo.

Suurimpien tuensaajien joukossa neljännellä kierroksella olivat muun muassa tavaratalokonserni Stockmann sekä autotekniikan Valmet Automotive, joille myönnettiin enimmäismäärä eli miljoona euroa.

Valtaosa tuesta on kuitenkin selvästi pienemmille yrityksille jaettavia pienempiä summia. Esimerkiksi monille taksiyrittäjille oli myönnetty tukea minimisumma eli 2000 euroa.

Viime aikoina on käyty keskustelua myös tukien kohdentumisesta. Valtiontalouden tarkastusviraston lokakuun lopussa julkaiseman raportin mukaan Business Finlandin kehittämistukea myönnettiin myös sellaisille yrityksille, jotka eivät kärsineet taloudellisesti koronakriisistä.

Sen sijaan Valtiokonttorin jakama kustannustuki kohdistui paremmin ja sen hakijoita myös kohdeltiin tasapuolisemmin kuin kehittämistukien hakijoita.