Vaikka äärioikeistolaisten toimijoiden määrä on Suomessa viime vuosina laskenut, toiminnan uhka ei ole vähentynyt. Näin arvioi äärioikeistoa tutkinut Jyväskylän yliopiston tutkimuskoordinaattori Tommi Kotonen.

Kankaanpään uusnatsiryhmän edustama akselerationismi on silti radikaaliudessaan ääripäätä.

Kotosen mukaan tällä hetkellä meillä ei tiedetä olevan muita selvästi akselerationistisia ryhmittymiä, joiden toiminta olisi yhtä konkreettista kuin Kankaanpään tapauksessa.

- Parin viime vuoden aikana siihen ajatusmaailmaan liittyvää propagandaa on näkynyt joissain verkkokeskusteluissa, Kotonen sanoo.

Yksi Kankaanpään tapauksen epäillyistä vapautettiin tutkintavankeudesta tutkinnanjohtajan päätöksellä perjantaina, mutta häntä epäillään yhä terrorismirikoksista.

Toiminta hieman rauhoittunut

Tommi Kotonen ei näe, että äärioikeistolaisen terrorismin uhassa olisi laajemmin tapahtunut mitään järisyttävää muutosta viime vuosina. Konkreettisin väkivallantekojen aalto oli hänen mukaansa vuonna 2015, jolloin muun muassa iskettiin vastaanottokeskuksia vastaan.

Toisena viime vuosien kehityskulkuna hän näkee Pohjoismaisen vastarintaliikkeen radikaalin toiminnan. Äärioikeistoryhmänä se on Suomessa harvinainen, koska sen toiminta on ollut näkyvää. PVL on esiintynyt esimerkiksi itsenäisyyspäivän mielenosoituksessa, ja sen jäseniä on tuomittu väkivallanteoista.

Kotosen mukaan se on myös ollut ainakin jossain määrin äärioikeistoa kokoava ryhmittymä. Korkein oikeus määräsi liikkeen lakkautettavaksi viime vuonna.

- PVL:n lakkauttamisen myötä äärioikeistolainen toiminta näyttäisi jossain määrin rauhoittuneen, Kotonen huomauttaa.

Suomessa joitain satoja aktiivisia äärioikeistolaisia

Kotosen mukaan on hyvin vaikea arvioida, paljonko varsinaisia äärioikeistoryhmiä Suomessa on, koska toiminta ei pääsääntöisesti ole kovin järjestäytynyttä. Hän käyttää esimerkkinä paikallisia skinhead-ryhmittymiä, joita niitäkin edelleen Suomessa on.

Tutkija sanoo, että järjestäytyneistä ryhmittymistä merkittävimmät ovat tällä hetkellä Soldiers of Odin ja tietyt PVL:n lakkauttamisen jälkeen syntyneet porukat.

- Meillä on kaikenlaista alakulttuurista aktiivisuutta, mikä ei välttämättä näy julki. Näiden ajatusten kannattajat eivät välttämättä organisoidu mihinkään erityiseen ryhmään. Hyvin löyhästi organisoitunut, paljolti musiikin alakulttuuriin keskittynyt skene, jonka täsmällisiä määriä on hyvin hankala lähteä arvioimaan.

Yhtä hankala on arvioida, paljonko äärioikeistolaiseen enemmän tai vähemmän organisoituneeseen toimintaan osallistuvia henkilöitä Suomessa tällä hetkellä on.

- Varmaankaan ei kovin monesta sadasta henkilöstä ole kyse. Aktiivisesti toimivien määrä on vuosien 2015-16 jälkeen jonkin verran laskenut. Pakolaiskriisi mobilisoi väkeä kaduille. Maltillisempia toimijoita on sen jälkeen jättäytynyt pois ja aatteellisempi ja radikaalimpi ydin on jäänyt jäljelle, Kotonen kertoo.

Toimijoiden määrän väheneminen ei kuitenkaan tutkijan mukaan tee liikkeestä vähemmän uhkaavaa.

Maailmalta otetaan vaikutteita

Kansainvälisten väkivaltaisten äärioikeistoryhmittymien ja yksittäisten toimijoiden liikehdintä on näkynyt myös meillä. Vaikka kansainväliset ryhmittymät eivät olisi suoranaisesti levittäytymässä Suomeen, maailmalla tapahtuvasta toiminnasta saatetaan ottaa mallia ja vaikutteita.

Lisäksi kansainvälisiin radikaaleihin toimijoihin pidetään yhteyttä verkossa. Suojelupoliisi on viitannut tähän kansallisen turvallisuuden katsauksessaan.

Sama ilmiö on Supon mukaan ollut nähtävissä myös radikaali-islamistisessa ideologiassa, joka äärioikeiston ohella muodostaa toisen pääasiallisen terrorismin uhan Suomessa.

Molemmissa ideologioissa uhkaa luovat eritoten henkilöt ja pienryhmät, jotka pitävät yllä laajoja keskinäisiä verkostoja ja yhteyksiä ulkomaisiin terroristisiin toimijoihin. Merkittävä osa toiminnasta, kuten verkostoituminen, tapahtuu internetissä ja viestintäsovelluksissa.

- Suomikaan ei ole tällaiselle immuuni. Mahdollisesti Kankaanpään tapaus on heijastuma tästä kansainvälisestä kehityksestä, tutkimuskoordinaattori Tommi Kotonen arvioi.

Nettifoorumien ja sosiaalisen median kehittyminen muuttivat myös äärioikeistokenttää merkittävästi. Toimintaa käydäänkin tällä hetkellä suurelta osin verkon välityksellä.

- Verkkoryhmien kehittymisen myötä PVL:n kaltaiset näkyvät ja isot organisaatiot eivät ole suurelle osalle enää mitenkään olennaisia. Ryhmittäytyminen on enemmän verkostoitunutta, ei hierarkista, Kotonen huomauttaa.

Äärioikeistoterroria löytyy kosolti Suomen historiasta

Poliisi on puhunut Kankaanpään tapauksesta Suomen ensimmäisenä epäiltynä äärioikeiston terrorismirikoksena. Juridisesti se pitää paikkansa, sillä terrorismi tuli käsitteenä rikoslakiin vuonna 2003.

Suomen historiasta löytyy kuitenkin äärioikeistolaisia tekoja, joita tänä päivänä voitaisiin pitää terrorismina. Esimerkki tällaisesta on muun muassa vuosina 1929-1932 toimineen lapuanliikkeen poliittinen väkivalta.

Vielä sitäkin varhaisemmilta vuosilta tiedetään esimerkiksi nationalistinen poikaporukka Verikoirat, joka teki terroritekoja 1900-luvun alussa.

Kotosen mukaan viime vuosiltakin löytyy vähintään rajatapauksia.

- Vuonna 2015 vastaanottokeskuksiin kohdistuneet iskut saattaisivat akateemisesti tarkasteltuna täyttää jonkin yleisemmän terrorismimääritelmän, mutta silloin niitä ei pidetty lain tarkoittamassa mielessä terroristisina eli riittävän vakavaa ja konkreettista uhkaa aiheuttavina. Kankaanpään tapauksessa vakavuuskynnys näyttää ylittyneen.

Suomessa on tuomittu terrorismista vain yksi ihminen. 22-vuotias marokkolainen turvapaikanhakija Abderrahman Bouanane surmasi vuonna 2017 Turussa terroristisessa tarkoituksessa kaksi ihmistä ja haavoitti kahdeksaa.

Lue myös:

Yksi Kankaanpään terrorismijutun epäillyistä on päästetty vapaaksi - todennäköisiä syitä rikosepäilylle ei ole

Analyysi: Terrorismista epäilty Kankaanpään äärioikeistoryhmä toimi kylmän suunnitelmallisesti mutta jäi kiinni amatöörimäisen virheen takia

Asiakirjalähteet paljastavat: Jämijärven maaseutu ja kolmen vuoden takainen mökkimurto ovat Kankaanpään terrorismitutkinnan keskiössä

Viisi vangittu terrorismirikoksesta - poliisin mukaan kyseessä on Suomen ensimmäinen äärioikeistoon liittyvä terrorismirikosepäily