Äidin ja tyttären suhde oli vaikea, eikä tytär halunnut äitiään asumaan saman katon alle.

Paritalon rakennushankkeesta nousi kiivas riita. Kuva ei liity tapaukseen. Kuva: Maria Airio/Lehtikuva

Äidin ja tyttären paritalon rakennushanke perustui suulliseen sopimukseen, ja kummallekin piti tulla taloon oma asunto. Asunnot valmistuivat, mutta äidillä ei ollut asiaa tavoittelemaansa huoneistoon.

Vahingonkorvauksista tuli värikäs oikeuskäsittely ja lopulta kallis tyttären perheelle - laskuksi tuli noin 85?000 euroa. Korvaussummasta osa on rakennusmiehille maksettuja pimeitä palkkoja.

Äidin ja tyttären suhde oli vaikea, eikä tytär tosiasiassa halunnut perheineen missään tapauksessa asumaan saman katon alle äitinsä kanssa.

Esillä olleesta kirjallisesta todisteesta oikeudessa selvisi, että äiti puuttui läheistensä elämään monin tavoin. Hän oli muun muassa kysymättä tyttäreltään kerännyt lapsenlapsensa vaatteita ja pistänyt ne kierrätykseen ja rahoitti talohanketta tyttären mielestä vain, koska halusi sitoa läheiset määräysvaltaansa

Äiti nosti Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa kanteen, joka eteni lopulta Turun hovioikeuteen.

Paritalon rakentaminen käynnistyi 2014, kun tytär hankki miehensä kanssa tontin Turun seudulta. Äidin mukaan rakentamisesta tehtiin suullinen sopimus ja hänen piti saada toinen asunto käyttöönsä.

Ensimmäinen asunto valmistui vuoden kuluttua ja tytär muutti siihen perheineen. Toisen asunnon valmistuttua asukkaaksi ei tullutkaan äiti vaan vuokralainen.

Äiti oli mielestään tehnyt monenlaista työtä ja rahoittanut hanketta. Hän oli ollut siinä uskossa, että hän saa asunnon käyttöönsä.

Tytär ja vävy myönsivät vastaanottaneensa äidiltä noin 39?600 euroa, mutta kiistivät olevansa hänelle velkaa. Heidän mielestään äiti oli antanut rahat ilman erityistä syytä.

Äiti muistutti, että rahat oli rakentamista varten eikä kyse ollut lahjoituksesta.

Tytär ja vävy, eli vastaajat, kiistivät kanteen kokonaisuudessaan, koska suullista sopimustakaan ei ollut tehty ja äiti oli vain täysin yllättäen rahoittanut hanketta.

Vastaajien mielestä äidillä oli tapana tyrkyttää rahojaan lapsilleen ja sitoa heidät määräysvaltaansa eikä kyse ollut velasta vaan lahjasta.

Käräjäoikeus totesi todistajia kuultuaan, että äiti osallistui rakentamiseenkin ja valitsi tulevaan asuntoonsa rakennusmateriaaleja ja vastaajat olivat antaneet hänelle oikeuden käyttää heidän rakennustiliäänkin.

Käräjäoikeuden mielestä äiti pystyi näyttämään toteen, että osapuolilla oli sopimus ja äiti muuttaisi toiseen asuntoon ja hänellä oli oikeus vahingonkorvaukseen.

Pelkästään omin voimin talo ei noussut. Äiti oli maksanut 9?000 euron pimeät palkat rakentajille. Oikeuden mukaan palkanmaksussa oli kyse rikollisesta veronkierrosta ja hylkäsi pimeitä palkkoja koskevan äidin korvausvaatimuksen.

Asianosaisten kertomusten perusteella oikeus tuli johtopäätökseen, jonka mukaan vastaajien saamat rahat eivät olleet lahja.

Äidin puuttuminen tyttären ja vävyn jokapäiväiseen elämään näkyy käräjäoikeuden ratkaisussa. Äiti rahoitti rakennushanketta, vaikka tyttären perhe oli kieltänyt sen ja puuttui heidän elämäänsä muutoinkin. Tytär ja vävy eivät halunneet äitiä saman katon alle.

Kun äiti omalla toiminnallaan vaikutti siihen, ettei hän päässyt asumaan taloon, kohtuullisti käräjäoikeus tyttären ja vävyn maksettavaksi määrättyjä vahingonkorvauksia.

Käräjäoikeuden mukaan tytär ja vävy olivat saaneet noin 36?000 euron perusteettoman edun, josta heidän tuli maksaa kohtuullistamisen perusteella vain puolet eli 18?000 euroa. Oikeudenkäyntikulut osapuolet maksoivat itse.

Äiti valitti käräjäoikeuden kahden vuoden takaisesta ratkaisusta Turun hovioikeuteen. Hovioikeus muokkasi käräjäoikeuden ratkaisun perusteellisesti, ja äiti saa tavoittelemansa korvaukset.

Äiti ei hyväksynyt vahingonkorvauksen kohtuullistamista, ja hovioikeus määräsikin tyttären perheen maksamaan äidin antamat rahat täysimääräisesti takaisin.

Oikeus totesi, että osapuolilla oli sopimussuhde, jonka perusteella äidin tavoitteena oli saada paritalon toinen asunto käyttöönsä.

Vastaajat joutuvat korvaamaan pimeät palkatkin. Hovioikeus huomautti, että rakentamisessa tarvittiin ulkopuolista työvoimaa, josta piti maksaa. Työ oli tarkoitettu kaikkien sopijapuolten eduksi, mutta kun vävy ja tytär rikkoivat sopimuksen, jäi hyöty vain heille.

Vastaajien on maksettava myös äidin oikeuskuluja lähes 19?000 euroa omiensa noin 13?500 euron oikeuskulujen lisäksi. Äiti joutuu maksamaan noin 4?000 euroa omia oikeuskulujaan.

Hovioikeus ratkaisi vahingonkorvausriidan keskiviikkona. Ratkaisu ei ollut yksimielinen. Yksi hovioikeudenneuvos jätti eriävän mielipiteensä koskien pimeitten palkkojen hyvittämistä.