Koho-utopia Forssasta -dokumentti kertoo ihmisestä, jolla oli monia ulottuvuuksia. Kari Aro kehitti ikonisen Koho-jääkiekkomailan ja perusti Kohon mailatehtaan. Hän omisti palan elämästään myös ufotutkimukselle.

Elokuvan ohjannut Sakari Suuronen luki taannoin lehdestä jutun suomalaisesta jääkiekosta. Artikkelissa mainittiin, että forssalainen Kohon mailatehtaan perustaja Kari Aro oli jääkiekon lisäksi omistautunut ufoille.

Aihe ei jättänyt Suurosta rauhaan. Hän päätti tutkia parikymmentä vuotta sitten kuolleen Kari Aron elämää tarkemmin. Kuva miehestä alkoi rakentua lukuisten Forssassa ja Turussa tehtyjen haastattelujen jälkeen. Lisäksi Suuronen uppoutui kotiarkistoihin ja kahlasi läpi runsaasti materiaalia.

Oli aika tehdä dokumenttielokuva.

Dokumentti antaa mielikuvan idearikkaasta, positiivisesta ja aikaansaavasta ihmisestä. Kari Aro oli dynaaminen, monessa mukana oleva ihminen.

- Hän keksi asioita ja halusi kokeilla juttuja. Hän oli suurten linjojen mies. Ihmisdynamo. Isojen ajatusten ihminen, kuvaa Sakari Suuronen.

Kohon mailoja vietiin kahteenkymmeneen maahan

Jääkiekkomailat hajosivat pelin tuoksinassa helposti 1960-luvulla, joten Kari Aro ryhtyi kehittelemään kestävää mailaa, jolla olisi hyvä pelata. Silloin Suomeen oli vaikea saada ulkomailta laatumailoja, ja ne olivat kalliita.

Aron oma tuotekehitystyö johti Kohon mailatehtaan perustamiseen vuonna 1964. Tehtaasta kasvoi kymmenessä vuodessa maailman suurin mailatehdas.

Koho oli ekonomiksi opiskelleen Kari Aron oma projekti. Hän pystyi pelatessaan itse testaamaan mailoja. Aro tiesi ja tunsi käsissään millainen on hyvä maila.

- Aro oli aikansa huippupelaajia, hän pelasi HJK:ssa ja TPS:ssä. Silloin pelaajat eivät olleet ammattilaisia kuten nykyisin. He olivat opiskelijoita tai kävivät töissä, kertoo Sakari Suuronen.

Tammelan tehdas työllisti parisataa ihmistä. Koho-tuote valmisti 1970-luvun alussa jo 1,5 miljoonaa mailaa vuodessa ja mailoja vietiin 20 maahan.

Forssalainen visionääri loi Kohosta myös NHL-tähtien rakastaman mailamerkin. Tehdas valmisti useille aikansa jääkiekon supertähdille heidän toivomustensa mukaisia mailoja mittatilauksena.

Alpo Suhonen: tyly teolliskaupallinen näkemys tappoi Aron

Menestysvuosina Koho oli miljoonabisnes, ja Kari Aro olisi halunnut laajentaa tuotantoa mailojen ulkopuolelle. Pankit kuitenkin lopettivat yrityksen tukemisen, sanoo Kari Aron pitkäaikainen ystävä Alpo Suhonen. Miehet tutustuivat 1960-luvun alkuvuosina kun molemmat pelasivat Forssassa jalkapalloa ja jääkiekkoa.

Koho-tuote joutui talousahdinkoon. Konkurssikin oli lähellä, kun Kari Aro myi osake-enemmistön Amer-yhtymälle vuonna 1974.

Myytyään elämäntyönsä Kari Aro jatkoi vielä tovin Kohon toimitusjohtajana. Idearikas mies ei viihtynyt ison yhtiön palveluksessa. Hän jäi parin vuoden jälkeen sivuun mailatuotannosta.

- Puhtaat talousinsinööriajattelijat eivät koskaan ymmärtäneet häntä. Tyly, hyvin ahdas teolliskaupallinen näkemys tappoi Kari Aron, toteaa Alpo Suhonen.

Hänen mielestään Arolle ominainen luova ja innovatiivinen bisnesajattelu ei ole koskaan kukoistanut Suomessa.

Amer-yhtiö myi Tammelan mailatehtaan aikanaan eteenpäin Reebok-CCM Hockeylle, joka lopetti mailojen valmistuksen paikkakunnalla vuoden 2013 lopussa.

Uusi kiinnostuksen kohde ufoista

Viimeisinä vuosina ufotutkimus vei Kari Aron mukanaan. Erityisesti kotikaupungissaan Forssassa Aro järjesti aktiivisesti näyttelyitä ufoista ja teki sävellyksiä maan ulkopuolisesta elämästä.

Hän oli vankasti sitä mieltä, että avaruusolennot vierailevat Forssan seudulla aktiivisesti - mutta hyvässä tarkoituksessa. Avaruuden muukalaiset halusivat pelastaa ihmiskunnan ydinsodalta ja olivat muutenkin rauhan asialla.

Aro jopa ehdotti, että Forssan keskustaan rakennettaisiin kattilan muotoinen stadion, johon ufot voisivat laskeutua. Hän uskoi, että se vetäisi paikkakunnalle avaruusolentojen lisäksi turisteja.

Ystävät olivat huolestuneita visionäärin täydellisestä hurahtamisesta ufoihin.

Alpo Suhosen mielestä Aron viimeiset, osittain traagiset vuodet olivat pitkän kamppailun ja kauan jatkuneen henkisen stressin lopputulos. Suhonen muutti niihin aikoihin takaisin Forssaan ja tapasi ystäväänsä säännöllisesti. Jääkiekko ei enää kiinnostanut Aroa lainkaan.

- Karin suhde todellisuuteen muuttui burn outin ja stressin jälkeen, mutta silti hänen kanssaan pystyi hyvin keskustelemaan. Hän oli yhä iloinen ja täynnä juttuja.

Miehet tapasivat usein myös paikallisessa uimahallissa, jonka saunassa Kari Aro kuoli sydänkohtaukseen 67-vuotiaana lokakuussa 2003. Alpo Suhonen käveli sattumalta uimahallin parkkipaikalle juuri, kun hänen ystävänsä nostettiin paareilla ambulanssiin.

- Mutta Kari oli siinä vaiheessa jo kuollut.

Voit keskustella aiheesta maanantai-iltaan 13.12. klo 23:een saakka.

Lue myös:

Suomalaismies myi aikoinaan miljoonia Titan-mailoja - keksijä ei malttanut lopettaa edes 80-vuotiaana