Hallituksen pitäisi päästä helmikuun puolivälissä yksimielisyyteen työllisyystoimista, jotka vahvistaisivat julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla.

Keräsimme hallituspuolueilta tietoja siitä, mitä keinoja on käsittelyssä tavoitteen saavuttamiseksi. Puolueet toimittivat omat ehdotuksensa työ- ja elinkeinoministeriölle marraskuun alkupuolella.

Hallituslähteet kuvailevat Ylelle tulevia neuvotteluja: "hankalaa ja vaikeaa tulee olemaan, mutta kun toimille on tarkka päivämäärä, on vain pakko kirittää" ja "Ei tule olemaan mikään puistokävely, mutta kyllä me ne maaliin saadaan".

Valtiovarainministeriön virkamiehet laskevat toimien vaikutukset loppuvuoden aikana. Näin luvuista ei tarvitse kiistellä neuvotteluissa. Samalla arvioidaan, kuinka paljon yksittäiset keinot tuovat lisää työllisiä. Tavoitteleehan hallitus 80 000 uutta työllistä vuosikymmenen loppuun mennessä.

Varsinaiset neuvottelut toimista alkavat loppiaisen jälkeen.

Siivousalalla on työvoimapula. CleanMarininin toimitusjohtaja Mari Laaksonen on saanut oppisopimuskoulutuksen avulla pysyviä työntekijöitä. Puolet siivousyrityksen työntekijöistä on maahanmuuttajataustaisia ja kolmannes on ollut oppisopimuskoulutuksessa. Laaksonen on kannustanut työntekijöitä kouluttautumaan työn ohella.

"Laitoshuoltajan tai esimiehen ammattitutkinnon suorittaminen oppilaitoksessa kannattaa, koska se näkyy myös työntekijän palkassa ", Laaksonen sanoo.

Laaksosen mielestä oppisopimuskoulutuksen lisäys olisi toimiva työllisyyskeino. Myös osa-aikatyön tekemisen helpottaminen olisi tervetullutta, koska siivousalalla on tarjolla paljon kausityötä erityisesti näin joulun alla.

Heti säästöjä vai pian tuloja tuovia ja työllisyyttä nostavia toimia?

Hallituspuolueet lähestyvät eri tavoin keinovalikoimaa.

Osa puolueista haluaa selkeitä säästöjä, jotka näkyvät julkisessa taloudessa heti. Toiset taas tekisivät rakenteellisia uudistuksia, jotka voivat kasvattaa aluksi menoja, mutta muutaman vuoden päästä vaikuttavat myönteisesti työllisyyteen ja julkiseen talouteen.

Yhdestä hallituspuolueesta painotetaan, että he eivät halua tehdä säästöjä, jotka siirtävät menot luukulta toisella. Työttömyysturvaan tehtävät leikkaukset kasvattavat asumis- tai toimeentulotukimenoja.

Hallituksen vasemmistopuolueet vahtivat työttömyysturvan muutoksia tarkasti. Ne suhtautuvat kielteisesti ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamiseen ja keston lyhentämiseen, joten nämä toimet tuskin ovat tällä kertaa valikoimassa.

Osalle vasenta laitaa taas ei käy työttömyysturvan omavastuupäivien lisääminen. Työtön ei saa etuutta näiltä työttömyyden alussa olevilta päiviltä.

Kaikilla ei ole kynnyskysymyksiä, vaan kokonaisuus ratkaisee. Eli kärjistäen se, mistä lopulta päästään sopuun.

Joka tapauksessa etsittävät miljoonat koostuvat pienistä puroista. Suurin yksittäinen keino on ansiosidonnaisen työttömyysturvan euroistaminen. Kertyvä summa riippuu siitä, miten euroistaminen toteutetaan.

Tässä puolueiden ehdotuksia säästöjen löytämiseksi ja arvio niistä kertyvästä summasta. Laskelmia tarkennetaan joulukuun aikana valtiovarainministeriössä.

Kovat keinot

1. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan euroistaminen: 15-30 miljoonaa

Nyt pitää tehdä töitä vähintään 18 tuntia viikossa, jotta työssäoloehto täyttyy. Työssäoloehtoa uudistettaisiin siten, että sen täyttymistä tarkasteltaisiin kuukauden aikana kertyneiden palkkatulojen mukaan, ei viikoittaisen työajan mukaan.

Osa hallituspuolueista on sitä mieltä, ettei viikkotyötunteihin sidottu ehto vastaa enää työelämän todellisuutta: erilaisia pätkätöitä tekevät työntekijät jäävät nyt ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulkopuolelle. Toisaalta muutoksen jälkeen osa ehdot tällä hetkellä täyttävistä jäisi ilman etuutta.

Kertyvä säästö riippuu siitä, kuinka paljon työntekijän olisi ansaittava kuukaudessa. Jos tuloraja olisi 844 tai 1252 euroa kuukaudessa, etuusmenot alenisivat vähintään 15-30 miljoonaa euroa, laski työttömyysturvan kehittämistä selvittänyt työryhmä raportissaan.

2. Työssäoloehdon pidentäminen, säästöstä ei arviota

Jotta työtön voi saada peruspäivärahaa tai ansiosidonnaista etuutta, hänen tulee olla töissä 26 viikkoa 28 kuukauden aikana, muuten hän saa työmarkkinatukea.

Työssäoloehdon pituutta on lyhennetty tällä vuosituhannella. Vuonna 2003 tehtiin lyhennys 43 viikosta 34 viikkoon ja vuonna 2014 edelleen 26 viikkoon. Viime vuonna työssäoloehto laski koronan takia väliaikaisesti 13 viikkoon.

Keravalainen Sari Liukkonen on vuoroviikoin töissä pesulassa ja toimii Alzheimerin tautia sairastavan äitinsä omaishoitajana. Työn ja omaishoitajuuden yhdistäminen johti väsymiseen. Liukkonen sopi syksyllä työnantajansa kanssa, että hän vuorottelee töissä samassa tilanteessa olevan työkaverinsa kanssa.

Järjestely helpotti arjen pyörittämistä, mutta Liukkosen kuukausitulot putosivat puoleen. Hän pitää omaishoidon korvausta aivan riittämättömänä. Liukkonen kaipaa hallitukselta lisärahaa, jotta työssäkäynnin ja omaishoitajuuden pystyisi yhdistämään joustavasti.

"Minulle jää verojen jälkeen käteen 311 euroa. Töitä on 27 päivää kuukaudessa. Kolmena vapaapäivänä äidillä on sijaishoitaja, joka tienaa ennen veroja 100 euroa päivässä. Valtio ja kunnat hyötyvät valtavasti siitä, että omainen käy vanhuksen luona, vie lääkäriin ja hoitaa hänen asioitaan ", Liukkonen sanoo.

3. Omavastuupäivien nosto: 43 miljoonaa

Työttömyyden alussa on viisi omavastuupäivää, joista ei makseta päivärahaa. Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella näitä päiviä oli seitsemän, mutta omavastuuaikaa lyhennettiin aktiivimallin käyttöönoton yhteydessä viiteen.

Kahden päivän muutoksen laskettiin lisäävän julkisen talouden menoja 43 miljoonaa euroa.

Osa vasemmistopuolueista kertoo kuitenkin Ylelle suhtautuvansa omavastuuajan pidentämiseen kielteisesti, joten muutos on tiukan neuvottelun takana.

4. Ikääntyneiden työttömien erityissäännösten lopettaminen, ei säästöarviota

Vaikka työttömyysturvan lisäpäivät eli eläkeputki lopetettiin, 58 vuotta täyttäneillä työttömillä on työttömyysturvassayhä työssäoloehdon erityissäännöksiä ja työllistämisvelvoite, jotka käytännössä toimivat samoin kuin eläkeputki.

Hallituksen oikealla laidalla olisi halua poistaa nämä erityissäännökset. Niiden säilyttäminen oli kuitenkin osa eläkeputken lopettamista koskevaa pakettia, jota nyt tuskin avataan.

5. Työttömyysturvan keston lyhentäminen, ei vaikutusarviota

Peruspäivärahaa ja ansiopäivärahaa maksetaan nyt 300, 400 tai 500 päivää. Päivärahojen kesto on sidottu työuran pituuteen ennen työttömyyttä tai/ja työttömän ikään.

Vuonna 2015 Sipilän hallitus leikkasi päivärahojen kestoa 500 päivästä 400 ja 300 päivään. Yli 58-vuotiailla etuuden kesto säilyi 500 päivässä. Tällä säästettiin työttömyysturvamenoista noin 200 miljoonaa euroa.

Osa hallituspuolueista vastustaa kestoon puuttumista, joten lyhentäminen tuskin etenee.

6. Työttömyysturvan tason muutokset uran mukaan, säästöistä ei arviota

Työttömälle maksettaisiin lyhyemmästä työpätkästä alempaa korvausta kuin pidemmästä työurasta. Näin periaatteessa tehdään jo työssäoloehdon kautta, mutta nyt puututtaisiin päivärahan tasoonkin.

Osa puolueista katsoo, että mallin vaikutuksia työttömyysetuusjärjestelmään on hyvin vaikea ennakoida etukäteen. Millaisia säästöjä muutos toisi vai lisäisikö se lopulta menoja?

7. Työttömyyspäivärahan sopeuttaminen taloussuhdanteisiin, ei vaikutusarviota

Työttömyysturva olisi hyvinä aikoina matalampi, huonoina korkeampi. Osa puolueista on valmis selvittämään asiaa, mutta nyt ei tulla tekemään päätöksiä.

8. Vuorotteluvapaan lopettaminen: 24 miljoonaa euroa

Vuorotteluvapaan enimmäiskestoa lyhennettiin puoleen ja työuran pituutta kasvatettiin Sipilän hallituksen aikana. Tiukennukset ovat johtaneet vuorotteluvapaan käytön vähentymiseen.

Osa hallituspuolueista olisi valmis koko järjestelmän lopettamiseen. Ne katsovat, että vuorotteluvapaalle jäävien olisi mahdollista kustantaa sapattivapaansa itse. Toisaalta vapaalle lähtevän paikalle pitää palkata työtön, mikä nostaa työllisyyttä.

Viime vuonna Kela ja työttömyyskassat maksoivat vuorotteluvapaakorvauksia 24 miljoonan euron edestä.

9. Aikuiskoulutustuen ehtojen muutokset, säästöt epäselviä

Aikuiskoulutustukea maksettiin viime vuonna noin 187 miljoonaa euroa. Nykyisiä ehtoja voitaisiin tiukentaa tai tukea kohdentaa enemmän työmarkkinoiden muutoksista kärsiville aloille.

Toisaalta hallitus on puhunut suomalaisten osaamisen parantamisesta ja jatkuvasta oppimisesta. Monet työntekijät käyttävät aikuiskoulutustukea jatkokouluttautumiseen tai alan vaihtamiseen.

Pehmeät keinot

10. Korotukset opiskelijoiden tulorajoihin: 26 miljoonaa euroa

Opintotuen vuosituloraja on sidottu nostettuihin tukikuukausiin. Hallitus korotti opiskelijoiden tulorajoja neljänneksellä. Määräaikainen korotus voitaisiin muuttaa pysyväksi.

Tämä olisi yksi keino työvoimapulaan ja toisi verotuloja. Liiallinen työnteko voi kuitenkin vaarantaa opiskelijoiden valmistumisen tavoiteajassa.

Valtiovarainministeriö arvioi ensi vuoden tulorajojen korotuksen vahvistavan julkista taloutta noin 26 miljoonalla eurolla.

11. Oppisopimuskoulutuksen lisääminen, ei vaikutusarviota

Hallituspuolueet näkevät oppisopimuskoulutuksen kasvattamisen ratkaisuna erityisesti työvoimapulaan, mutta sen tuomista säästöistä ei ole arviota. Myönteistä on se, ettei valtio maksa kaikkea, vaan koulutuksen kuluja jaetaan työnantajan kanssa.

Koruartesaaniksi Tampereen Tredussa opiskeleva Nina Mitlöhner tekee kahta osa-aikaista työtä, maatalouslomittajan ja ammatillisen ohjaajan. Hän kokee jatkuvan opintotuen tulorajojen kanssa kikkailun vaikeaksi. Tulorajojen nostaminen auttaisi opintojen ja työn välillä tasapainoilua.

"Sitten voisin luopua toisesta osa-aikatyöstä, jossa tulot vaihtelevat nollatuntisopimuksen takia kuukausittain. Ei tarvitsisi pelätä koko ajan Kelan tukien menetystä, kun tuloja tulisi tasaisemmin", Mitlöhner sanoo.

Koulujen aloituspaikkojen lisääminen on Mitlöhnerin mielestä hyvä ajatus, kunhan myös opettajiin ja tiloihin panostetaan samalla rahaa. Muuten lopputuloksena voi olla opetusryhmien paisuminen entisestään. Oppisopimuskoulutuksessa taas oppilaan ohjauksen pitää olla kunnossa.

"Opiskelin maatalouslomittajan tutkintoa pari vuotta sitten. Kun koulusta ei kuulunut ohjausta, keskeytin opinnot puoli vuotta ennen valmistumista", Mitlöhner kertoo.

12. Erilaisia tukitoimia elämän nivelkohtiin, ei vaikutusarvioita

Nuorten opintoihin siirtymisen sujuvoittaminen aloituspaikkojen määrän lisäämisellä.

Ilman opiskelupaikkaa jäänyt nuori voisi suorittaa vuoden ilmaiset opinnot esimerkiksi avoimessa korkeakoulussa.

Opiskelijoiden nopeampi siirtyminen työelämään valmistumista helpottamalla.

Osa-aikaisen opiskelun helpottaminen työssäkäynnin ohella.

Työttömyysturvalla opiskelun laajentaminen nykyisestä. Nykyisin olet joko päätoiminen opiskelija tai työtön. Vain te-toimiston päätöksellä voit opiskella ja saada työttömyysetuutta.

Perhevapailta palaavien vanhempien työllistymisen sujuvoittaminen.

13. Maahanmuuttajanaisten työllistyminen, ei vaikutusarviota

Maahanmuuttajanaisten työllisyysaste on Suomessa muita ryhmiä selvästi alhaisempi. Vain noin puolet heistä käy töissä. Heidän auttamisensa eri keinoin työmarkkinoille nostaisi työllisyyttä.

14. Ylivelkaantuneiden asemaan ratkaisuja, ei vaikutusarviota

Ylivelkaantuneiden työllistymistä kannustettaisiin ulosottojärjestelmän muutoksilla, velkajärjestelyyn pääsyn helpottamisella ja henkilökohtaisen konkurssin mahdollistamisella tietyin ehdoin.

15. Työelämän ja omaishoidon yhteensovittamisen helpottaminen, ei vaikutusarvioita

Suomalaisten ikääntyessä yhä useampi joutuu auttamaan omaisiaan heidän arjessaan. Jo nyt sadat tuhannet työntekijät huolehtivat läheisistään työn ohessa. Vähemmistö omaishoitajista saa nykyisin kunnalta varsinaista omaishoidon tukea.

Erilaiset työajan joustot tai taloudellinen tuki helpottaisivat työssäkäynnin ja omaishoidon yhdistämistä. Omaishoitajan työssäkäynnin mahdollistaminen vahvistaisi julkista taloutta verotulojen kautta.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin kello 23 asti.

Lue lisää:

Jatkuva huoli ja palkattomat päivät rasittavat töissä käyvää omaishoitajaa - silti työ on henkireikä, sanoo kehitysvammaisen äiti Paula Portin

Teollisuusliitto moittii työvoimapulaa valittavia yrityksiä toimettomuudesta - Riku Aalto esittää uuden työkaverin löytäjille tonnin palkkiota

Asenneongelmat pahentavat työvoimapulaa, pohtii työministeri Tuula Haatainen: Suhtautumista vieraskielisiin ja viisikymppisiin pitäisi muuttaa