Ensimmäisen kerran Aini Palomo alkoi miettiä eläkettään kolme vuotta sitten.

Hän oli 29-vuotias, juuri valmistunut kauppatieteiden maisteriksi ja aloittanut työt myyntipäällikkönä ohjelmistoyhtiössä. Palomo oli hiljattain kiinnostunut sijoittamisesta ja seurannut myös eläkekeskustelua.

Tulevaisuuden eläke näytti Palomon mielestä epävarmalta.

- Siihen liittyy paljon kysymysmerkkejä ja epävarmuustekijöitä, joihin ei pystytä suoraan vaikuttamaan. En halunnut jäädä odottamaan huolettomasti, vaan varmistaa itselleni paremman eläkkeen omilla säästöillä ja sijoitustuotoilla, Palomo sanoo.

Palomo alkoi opiskella asiaa ja teki itselleen sijoitussuunnitelman, jossa eläkkeeseen varautuminen on isossa osassa: hän siirtää joka kuukausi noin viidenneksen nettotuloistaan rahastoihin ja osakkeisiin.

Summasta isompi siivu menee "eläkesalkkuun", johon hän aikoo koskea vasta vuosikymmenten päästä. Lisäksi hänellä on erillinen sijoitustili lyhyemmän aikavälin menoille.

Pitääkö olla huolissaan?

Palomon tavoin ajattelee moni muukin työuraansa aloitteleva.

38 prosenttia 25-34-vuotiaista vastaajista kertoi Eläketurvakeskuksen kyselytutkimuksessa säästävänsä eläkettä varten. Kaikista suomalaisista omia eläkesäästöjä oli 47 prosentilla.

Sama kyselytutkimus kertoo eläkesäästämisen lisääntyneen 2000-luvulla.

- Yleisesti ottaen vanhemmat säästävät eläkettä varten useammin kuin nuoret, mikä on ihan luonnollista. Opiskeluaikana tai perheenperustamisvaiheessa ei välttämättä ole niin paljon ylimääräistä käytettävissä säästämiseen, sanoo Eläketurvakeskuksen ekonomisti Sanna Tenhunen.

Samalla kun säästämisinto kasvaa, käydään keskustelua koko eläkejärjestelmän kestävyydestä pitkällä aikavälillä.

Viimeksi syyskuussa tanskalaisprofessorin raportti patisteli Suomea uudistuksiin, jotta tulevaisuuden eläkkeet saadaan turvattua. Perusongelma on, että ikäluokat pienentyvät, jolloin eläkkeensaajia on jatkossa enemmän kuin maksajia.

Ratkaisuja voidaan etsiä esimerkiksi työeläkkeiden korotuksista tai eläke-etuuksien heikentämisestä. Myös muun muassa työllisyyden kehitys ja eläkerahastojen tuotot vaikuttavat siihen, miten raha riittää.

Lue tästä jutusta, millä keinoin poliittiset nuorisojärjestöt ratkoisivat eläkepulmaa.

Pitääkö tulevaisuuden eläkkeistä huolestua heti työuran alussa?

Ei tarvitse, sanoo eläkkeitä tutkinut taloustieteen professori Niku Määttänen Helsingin yliopistosta.

- Välillä kuulee puhetta, että nuoret eivät tulisi saamaan työeläkejärjestelmästä ulos yhtään mitään. Se on mielestäni perusteeton huoli. Eläkejärjestelmän ylläpito on tulevaisuudessa kalliimpaa, mutta järjestelmä ei ole romahtamassa, Määttänen sanoo.

Määttäsen mukaan jokaisen kannattaa kuitenkin olla edes vähän kartalla eläkekeskustelusta ja seurata oman eläkkeensä kertymistä. Silloin voi myös pohtia, onko itsellä halua tai mahdollisuutta varautua lisää eläkeaikaan.

Tuleva eläke on todennäköisesti joka tapauksessa pienempi kuin työaikainen ansio, Määttänen sanoo.

- Jos haluaa ylläpitää samaa elintasoa kuin parhaimmillaan työikäisenä, edellyttää se omaa säästämistä. Kannattaa kuitenkin pohtia, ettei tule liikaa tinkineeksi elintasosta silloin, kun rahalle olisi eniten käyttöä.

Nuorten säästöt ovat tileillä ja rahastoissa

Monella lisävarautumishaluja on.

Nuorten ikäluokkien usko eläkejärjestelmään oli Eläketurvakeskuksen kyselyssä muita heikompaa. Toisaalta nuoret olivat myös vanhempia ikäluokkia vähemmän huolissaan eläkeajan toimeentulosta - ja arvioivat omien säästöjen merkityksen suuremmaksi kuin muut ikäryhmät.

- Uskon kyllä saavani työeläkettä, mutta tällä hetkellä en usko sen olevan tyydyttävä summa. Omat eläkesäästöt tuovat minulle turvallisuuden tunnetta tulevaisuutta ajatellen, sanoo Aini Palomo.

Tietoisuus eläkeasioista on yhteydessä säästämisintoon: vähintään kohtalaisesti eläkejärjestelmää tuntevat säästivät omaa eläkettään varten muita useammin.

Keskimääräistä heikommaksi ymmärryksensä eläkeasioista kokivat naiset, nuoret, alemmin koulutetut ja heikommin toimeentulevat.

Aini Palomon mielestä eläkeasioita ei tarvitse tuntea läpikotaisin voidakseen aloittaa säästämisen.

- Tiedän itse perusasioita ja olen ehkä joskus katsonut postissa tullutta työeläkeotetta, mutta kyllä se edelleen monimutkaiselta vaikuttaa. En koe, että eläkkeitä pitäisi syvällisesti ymmärtää, jotta voisi itse varautua. Ja vaikka olisikin hyvä eläke, tuskin sen päälle tuleva lisävarallisuus ketään harmittaa.

Alle 35-vuotiailla on säästöjä tyypillisimmin erilaisilla säästötileillä, rahastoissa tai käyttötileillä, kertoo Finanssialan kyselytutkimus viime keväältä.

Rahastoihin ja osakkeisiin säästäminen on 25-34-vuotiaiden joukossa yleisempää kuin muissa ikäryhmissä.

Samassa kyselyssä tiedusteltiin myös, mihin tarkoitukseen säästöjä kerättiin.

Alle 35-vuotiailla ennen eläkettä mielessä on omistusasunto. Se oli yleisin vastaus 18-24-vuotiailla ja toiseksi yleisin 25-34-vuotiailla.

Omistusasunto onkin käytännössä monen eläkesäästö, sanoo Finanssialan lakiasiantuntija Piritta Poikonen.

- Perinteisesti suomalaisessa yhteiskunnassa säästämisen muoto on se, että maksetaan asuntolaina pois. Moni ei miellä sitä eläkesäästämiseksi, mutta se on tapa, jolla koteihin kertyy varallisuutta, Poikonen sanoo.

Asiantuntijat painottavat, että peruseläketurva on Suomessa hoidettu hyvin. Poikonen kannustaa kuitenkin säästämään, jos mahdollisuuksia on.

- Suomessa ei ole hätää lisäeläkesäästämisen kanssa. Samaan aikaan oma eläke voi kuitenkin tulla monille pettymyksenä. Joten jos on mahdollisuus laittaa muutama kymppi kuussa syrjään esimerkiksi rahastoon, kyllä sinne pitkän ajan kuluessa jonkinlainen potti kertyy, sanoo Poikonen.

Niku Määttäsen mielestä Suomessa olisi vielä tilaa sellaisille yksityisille eläkevakuutuksille, joista lisäeläkettä maksettaisiin kuolemaan asti, kuten työeläkkeitä maksetaan.

- Tällaisia vakuutuksia on maailmalla tarjolla. Perinteisessä säästämisessä eteen tulee se, miten hitaasti tai nopeasti säästetyt varat kuluttaa. Ne eivät välttämättä turvaa koko loppuelämää.

Tavoite: Huoli pois raha-asioista

Aini Palomo ei ole aina ollut sijoitusintoilija, vaan kiinnostui oman taloutensa suunnittelusta vasta muutama vuosi sitten.

Oma innostus ja asiaan perehtyminen poiki lopulta sivutyön: viimeiset yhdeksän kuukautta Palomo on päivätyönsä ohessa kirjoittanut sijoittamisesta ja säästämisestä Mimmit sijoittaa -mediaan.

- Koin, että minulla alkoi olla niin paljon sijoittamisesta kertynyttä tietoa, että halusin jakaa sitä muillekin, erityisesti muille naisille, Palomo sanoo.

Nykyiseen sijoitussuunnitelmaansa Palomo on tyytyväinen. Hän asuu vuokralla eikä ainakaan toistaiseksi suunnittele asuntoon säästämistä.

Tulevaisuudessa hän haaveilee siitä, ettei raha-asioista tarvitsisi huolehtia.

- Kun jään eläkkeelle, toivoisin voivani elää mahdollisimman huoletonta, taloudellisesti riippumatonta ja stressitöntä elämää, tehdä itselleni merkityksellisiä asioita ja vain nauttia elämästä.

Lue myös:

Suomen eläkejärjestelmä arvioitiin kansainvälisessä vertailussa seitsemänneksi - jos mitataan vain rahan riittävyyttä, sija on vasta 13.

Heikki Hiilamon kolumni: Kenelle eläkerahat oikein kuuluvat?

Mitä pidempään säästät, sitä enemmän hyödyt korkoa korolle -ilmiöstä - säästölaskurista näet, miten summa kasvaa