Pandan tehtaan ovien sisäpuolella aistit täyttää lämpimän suklaan tuoksu. Jyväskylän Vaajakoskella konvehteja lajitteleva robotti on käsitellyt tämän vuoden aikana jo 1,2 miljoonaa kiloa suklaata.

Edessä on ensimmäinen joulu, kun tehtaalla tuotetuissa makeisissa ei ole käytetty lainkaan palmuöljyä. Korvaavien raaka-aineiden löytämiseksi on tehty työtä viisi vuotta.

- Pitää olla todella tarkkana, etteivät tuotteet muutu liikaa. Makeisen laatu täytyy säilyä sellaisena, millaisena se on opittu tuntemaan, sanoo Pandan tuotekehittäjä Heli Kosunen.

Orkla-konserniin kuuluvalla Pandalla haluttiin luopua palmuöljystä siksi, että sen tuotantoon liittyy ihmisoikeus- ja ympäristöongelmia.

- Se oli yksiselitteinen päätös, koska palmuöljy on vastuullisuuskriittinen raaka-aine, toteaa Orkla Suomen innovaatio- ja vastuullisuusjohtaja Katja Salminen.

Myös toinen suuri kotimainen makeisvalmistaja Fazer on luopumassa palmuöljyn käytöstä kaikissa kekseissä ja makeisissa seuraavan parin vuoden aikana. Palmuöljy on korvattu kaakaovoilla jo nyt esimerkiksi Wiener nougat -konvehdeissa.

- Keskeistä on se, että korvaava raaka-aine on palmuöljyä vastuullisempi vaihtoehto. Emmehän me halua mennä ojasta allikkoon, sanoo Fazer Makeisten viestintäjohtaja Liisa Eerola.

Makeisten kääreistä voi tarkistaa, onko niiden valmistuksessa käytetty palmuöljyä. Suklaamakeisissa sen sijaan toisesta vastuullisuuskrittisestä raaka-aineesta, eli kaakaosta, ei pääse eroon.

- Kaakao on suklaan sydän. Sitä ei voi korvata, sanoo Kosunen.

Kaakao vastuullisuusviidakossa

Vastuullisuus on monitahoinen asia, sillä se leikkaa läpi kaiken tuotannon. Yksi nostaa esiin vastuullista energiantuotantoa tai kierrätystä, toinen kotimaisuutta ja pakkausta. Viime vuosina kuluttajat ovat alkaneet toivoa vastuullisuutta myös makeisilta.

Suomessa valmistettu suklaa takaa ainakin sen, että työntekijöiden oikeuksia ei ole poljettu ja verojen maksu on hoidettu.

Mutta miten löytää kaupan hyllystä suklaa, jonka kaakaopapuja ei varmasti ole kerätty lapsityövoimalla tai viljelysten tieltä raivattu sademetsää? Onko viljelijä saanut kaakaopavuistaan hinnan, jolla pystyy elättämään perheensä?

Suklaavalmistajat kertovat raaka-aineiden vastuullisuudesta kansainvälisillä sertifikaateilla. Eri sertifikaatit painottavat eri asioita.

- Selvityksemme muukaan kuluttajat haluavat ostaa vastuullisia tuotteita, mutta he eivät osaa arvioida, mikä tuote on vastuullinen. Ei tämä ihan helppo asia ole, sanoo Salminen.

Yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö Finnwatch on tehnyt sertifikaattien vertailevaa selvitystä.

- Yksi keskeinen puute niissä on se, etteivät ne edellytä viljelijöille riittävää tuloa, jolla puututtaisiin rakenteelliseen köyhyyteen, sanoo Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti.

Joukosta erottuu Reilun kaupan sertifikaatti, joka takaa kaakaosta vähintään minimihinnan viljelijälle.

Kultalahden mukaan sertifikaattijärjestelmien kesken käydään kilpailua markkinaosuuksista, jolloin niiden kunnianhimo voi laskea. Tämä voi johtaa löyhempiin kriteereihin tai jopa puutteisiin valvonnassa.

Sertifikaattien vahvuus taas on siinä, että tuotantoketjun vastuullisuutta valvoo riippumaton kolmas osapuoli.

- Mikään sertifikaatti ei takaa suoraan vastuullisuutta. Riippumattoman kolmannen osapuolen valvonta, joka kattaa myös mahdollisten epäkohtien korjaamisen, lisää kuitenkin valvonnan uskottavuutta, sanoo Kultalahti.

Suklaan tulevaisuus vaatii vastuullista toimintaa

Suurimmat kotimaiset suklaatoimijat ovat Panda ja Fazer. Pandalla kaikki suklaanvalmistukseen käytetty kaakao on sertifioitua. Sen sijaan Fazerilla noin 30 prosenttia kaakaosta tulee erilaisten viljelijäohjelmien piiristä.

- Sertifikaatti on hyvä pohja ja me luotamme, että kaakao on vastuullisesti kasvatettu, mutta sertifioitu kaakao ei ole viljelijään asti jäljitettävää, sanoo Eerola.

Eerola kertoo, että kaikki suuret suklaabrändit panostavat koko ajan entistä enemmän raaka-aineen jäljitettävyyteen. Myös Fazer aikoo lisätä viljelijätasolle saakka jäljitettävän kaakaon määrää tuotannossaan.

- Uskon, että jäljitettävyyden vaatimus tulee aiheuttamaan myös sertifikaateille painetta kehittää toimintaansa, sanoo Eerola.

Jokaisella valmistajalla on omat keinonsa edistää vastuullisuutta.

Myös pienemmät toimijat, kuten käsityönä suklaata valmistava Kultasuklaa, panostavat kaakaon jäljitettävyyteen. Porvoolainen Brunberg hankkii kaakaon luottotoimittajilta, joilla on omat vastuuohjelmat.

Viljelijäohjelmat täyttävät vastuullisuuden kriteerit, eli niissä ei saa esiintyä metsäkatoa, lapsityövoimaa tai riistohintoja. Lisäksi niiden kautta parannetaan viljelijöiden osaamista, lasten koulunkäyntiä sekä terveydenhuoltoa viljelijäyhteisöissä.

- Toiminnan tarkastaa riippumaton ulkopuolinen toimija ja ohjelmia kehitetään tulosten mukaan, kertoo Eerola.

Makeisvalmistajien työ vastuullisemman suklaan eteen on pitkäjänteistä toimintaa.

- Etenemme askel kerrallaan, kukaan ei ole täydellinen. Yksikään valmistaja ei ole tehnyt vielä kaikkea, emme mekään, toteaa Orkla Suomen Katja Salminen.

Voit keskustella aiheesta 12.12. klo 23.00 saakka.