Sebastian Ahosta on tullut yksi NHL:n kovimmista maalipyssyistä, kirjoittaa NHL-kirjeenvaihtaja Ville Touru.

Sebastian Aho ja Carolina jahtaavat Stanley Cupia. Kuva: Derek Leung / AFP / Lehtikuva

NHL:n kirkkaimpiin suomalaistähtiin kuuluvaa Sebastian Ahoa mielletään harvoin maalintekijäksi. Ahohan on yleisesti tunnettu kiekkoprofessorina ja nerokkaana orkesterinjohtajana, eikä niinkään armottoman tylynä maalipyssynä.

Aho, 24, on kuitenkin muovautunut viime vuosina NHL:ssä hurjaksi maalilingoksi.

Syksystä 2018 lähtien eli runsaan kolmen viime kauden ajalta hän on koko NHL:n seitsemänneksi kovin maalipyssy: 231 ottelua, 105 maalia.

Syksystä 2019 lähtien Ahon ottelukohtainen maalikeskiarvo on jo yli 0,5 osumaa peliä kohden: 149 ottelua, 75 maalia.

Tänä aikana Aho on myös Natural Stat Trickin mukaan kaikista NHL-pelaajista neljänneksi eniten henkilökohtaista maaliodottamaa luonut pelaaja, joten mistään onnekkuudesta näissä huimissa maalimäärissä ei ole kyse.

Koko Ahon 391 ottelun NHL-uralla hänen ottelukohtainen maalikeskiarvonsa on 0,40. Todennäköisesti lukema vain nousee tulevina vuosina.

Kovempi maalikeskiarvo koko uran mitalta löytyy suomalaisista vain Jari Kurrilta (0,48), Teemu Selänteeltä (0,47) ja Patrik Laineelta (0,43), jonka käyrä on kuitenkin ollut parin viime vuoden ajan päinvastainen Ahoon verrattuna.

Aho on noussut jopa hieman varkain yhdeksi kaikkien aikojen kovimmista suomalaisista maalipyssyistä.

Koska historia tuntee Kurrin ja Selänteen kaltaiset legendat, puhuminen kaikkien aikojen suomalaisesta maalintekijästä on tietenkin hyvinkin kyseenalaista - ainakin vielä tällä hetkellä.

Ei kuitenkaan vaikuta mitenkään mahdottomalta, että joidenkin vuosien kuluttua Ahon ottelukohtainen maalikeskiarvo hipoisi jo Kurrin ja Selänteen lukemia. Silloin puheet asettuisivat jo hyvinkin toiseen valoon.

Oululaisen jo pidempään jatkuneella tasolla 40 maalin kaudet ovat nimittäin nyt ja tulevaisuudessa täyttä realismia. Lisäksi Aho on vasta nyt, 24 vuoden iässä, alkanut saavuttaa parasta tasoaan.

Mutta ei Ahoa voi vieläkään maalintekijätyypiksi lokeroida. Eikä hänestä "perinteistä" maalintekijää koskaan tulekaan.

Aho on fantastisen hyvä jääkiekkoilija, jolla ei yksinkertaisesti ole heikkouksia. Hänelle ei tule ohi-iltoja, mikä on suurin syy koviin maali- ja tehopistelukemiin.

Maalien lisäksi hän tekee jäällä kaikkea muutakin mahdollista ja johtaa Carolinan huippujoukkuetta ykkössentterinä.

Ennen kaikkea Aholla on valtava halu ratkaista.

Katsokaa esimerkiksi hänen tuuletuksiaan maalien jälkeen. Aho ei maalin jälkeen virnistele tai lymyile kädet alhaalla ja naama peruslukemilla kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Lähes jokaisen maalinsa jälkeen Ahosta purkautuu parin sekunnin ajaksi suoritusraivo spontaanina tuuletuksena, jopa vihaisena karjahduksena.

Edellisottelussa Aho teki jatkoaikamaalin. Kuva: Jeff Mcintosh / ZUMA

Kaukalon ulkopuolella leppoisa oululainen on mukava ja helposti lähestyttävä kaveri, mutta kun kypärän remmi laitetaan kiinni, Ahosta kuoriutuu äärimmäisen voitonhimoinen peto, joka ei jätä mitään puolitiehen.

Aho puhui kuluvan kauden alussa, kuinka hän on kasvattanut täksi kaudeksi sisällään lisää vihaa häviämistä kohtaan. Se on helppo uskoa.

Harvasta pelaajasta on huokunut yhtä vahvaa ja aitoa pettymyksen tunnetta kuin Ahosta viime kevään pudotuspeleissä Tampa Baylle kärsityn viimeisen tappion jälkeen.

Niin Aholla kuin koko Carolinalla on tällä kaudelle vain yksi tavoite: Stanley Cupin voittaminen. Kaikki muu olisi pettymys.

Tällä kaudella Aho on ollut jälleen Carolinan kovin maali- ja pistemies. 25 ottelun lukemat ovat 13+16=29. Niillä hän on myös suomalaispörssien kärjessä.

Ahon tahti ennakoi 43 maalin ja 95 pisteen kautta. Hänen tasaisuutensa huomioiden tällaiset lukemat ovat hyvinkin mahdollisia.

Aho kuuluu nykyään myös Carolinan kapteenistoon. Kuva: Steve Roberts/Cal Sport Media

Huomionarvoista on myös Ahon poikkeuksellinen kyky pysyä kunnossa. Hän pelaa nyt NHL:ssä kuudetta kauttaan ja on joutunut koko tänä aikana jättämään välistä vaivaiset neljä ottelua.

Aho on pysynyt hämmentävän hyvin kunnossa siihen nähden, että hän on illasta toiseen vastustajan huomion keskipisteenä.

Osansa on varmasti hyvällä tuurillakin, mutta Ahon peliasento ja poikkeuksellinen kyky havainnoida pelitapahtumia edesauttavat terveenä pysymistä melkoisesti.

Vaikka Aho pitää kiekkoa todennäköisesti eniten Carolinan pelaajista, hän on myös peliaikaan suhteutettuna joukkueensa vähiten taklauksia vastaanottava pelaaja yhdessä juonikkaan aisaparinsa Teuvo Teräväisen kanssa.