Hävittäjähankintaan sisältyy teollisen yhteistyön paketti, jonka suora työllisyysvaikutus Suomessa on arviolta 4?500 henkilötyövuotta ja välillinen 1?500 henkilötyövuotta.

Valtioneuvosto on tehnyt tänään päätöksen uusista hävittäjistä, pääministeri Sanna Marin (sd) kertoo.

Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk) mukaan hankinta on aivan keskeinen Suomen puolustuksen toimintakyvyn ja uskottavuuden kannalta.

- Valtioneuvosto on tänään päättänyt hankkia Lockheed Martinin F-35:n Suomen seuraavaksi monitoimihävittäjäksi, Kaikkonen kertoi tiedotustilaisuudessa.

Hankintaan kuuluu 64 konetta, Suomen tarpeisiin mukautettu aseistus ja tarvittavat muut järjestelmät.

Kaikkosen mukaan F-35 täytti huoltovarmuuden, teollisen yhteistyön ja kustannusten osalta HX-hankkeelle asetetut vaatimukset.

- Sotilaallisen suorituskyvyn vertailuissa F-35 kokonaisjärjestelmä oli tarpeisiimme nähden paras. Sen taistelu-, tiedustelu- ja selviytymiskyvyt olivat HX-tarjouksista parhaat.

Hänen mukaansa saadun tarjouksen hinta-laatusuhde on hyvä. Sen käyttö- ja ylläpitokustannukset alittavat asetetun 254 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset.

- Tähän saatiin riskivaraumista huolimatta riittävä varmuus, Kaikkonen sanoi.

Teollisuusyhteistyön paketti on puolustusministerin mielestä laaja ja hyvä. Suomessa ryhdytään valmistamaan laajamittaisesti F-35-eturunkoja myös muille käyttäjille, tuottamaan rakennekomponentteja sekä testaamaan ja huoltamaan laitteita.

Teollisen yhteistyön suora kotimainen työllisyysvaikutus on arviolta 4?500 henkilötyövuotta ja välillinen 1?500 henkilötyövuotta.

Hallituksen päätös hävittäjistä oli yksimielinen, mutta siihen jätettiin yksi lausuma. Marinin mukaan lausuman jättivät opetusministeri Li Andersson (vas) ja sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas) ja se koski varmuutta siitä, että käyttökustannukset eivät ylity.

Hornet-hävittäjät korvaava HX-hanke käynnistyi vuonna 2015, ja sitä on valmisteltu useiden hallitusten toimesta. Tavoitteena on, että nyt hankittavat hävittäjät turvaavat ilmavoimien taistelukyvyn jopa 2060-luvun alkuun saakka.

Kaikkosen mukaan ostajan eli Suomen tavoitteena oli pitää kilpailu tiukkana, jotta valituksi tulisi paras kriittiset vaatimukset täyttävä ratkaisu. Hänen mukaansa perusteellinen tarjouskilpailu oli Suomen näkökulmasta toimiva.

- Pystymme valitun mallin avulla tekemään perusteellisen sotilaallisen suorituskyvyn arvion, joka lopulta ratkaisi valinnan, Kaikkonen sanoi.

- Pitkän ja aidon tarjouskilpailun suurin hyöty Suomelle oli, että tarjoukset paranivat huomattavasti kilpailun edetessä. En usko, että olisimme onnistuneet hankinnassa yhtä hyvin, jos se olisi tehty kevyemmällä kilpailutuksella.